The Handmaiden (아가씨)

Pienet kakarat, häipykää!

Hei!

Minun olisi pitänyt olla se!

Minun pitäisi olla se, joka menee tuon japsin taloon.

Myöhästyt junasta.

Kiirehdi.

OSA YKSI

KOUZUKI NORIAKI

Nuku takaisin.

Matkaa talolle on vielä paljon.

Hauska tavata. Olen Okju.

Tällä tilalla on kolme rakennusta.

Englantilaisen arkkitehdin suunnittelema länsimainen siipi

ja japanilainen siipi muodostavat päärakennuksen.

Jopa Japanissa on harvassa rakennuksia, joissa yhdistyvät molemmat tyylit.

Se heijastaa isännän ihailua Japania ja Englantia kohtaan.

Seuraavana on sivurakennus,

jonka isäntä on sisustanut kirjastoksi.

Viimeisenä palvelijoiden tilat.

Neidin sisäkkönä et nuku siellä.

Saat syödä hänen tähteensä,

mutta teelehdet menevät keittiöpiioille.

Käytetty saippua ja öljy ovat taloudenhoitajalle.

Jokainen varkaudesta kiinni jäänyt karkotetaan samana päivänä.

Olen varma, ettet uskalla, Tamako.

"Tamako" on sinä. Se on nimesi Okju japaniksi.

Kaikki tässä taloudessa on japanilaiseen tyyliin.

Puhu vain japania isännälle ja neidille.

- Kutsu minua Sasakiksi. - Kyllä, rouva.

En luota uusiin sisäkköihin.

Vaikka he tervehtivät kohteliaasti,

he ovat aina ensimmäisinä ottamassa kääröjä ja pakenemassa tulipalon sattuessa.

Neidin rutiini on yksinkertainen. Hän käy kävelyllä tai lukee isännälle.

Rikkaimpien miesten joukossa isäntä on suurin kirjojen ystävä.

Ja kirjojen ystävien joukossa hän on rikkain.

Yhteydet siirtomaahallintoon sallivat meidän jopa käyttää sähköä.

Tällaisessa kodissa

sinun tulee tietää, mitä sinun kaltaiseltasi sisäkköodotetaan.

Älä säikähdä sähkökatkoja.

Nukunko minä täällä?

Neiti Hideko herää herkästi hermostuneisuutensa vuoksi.

- Onko hän tämän oven takana? - Ssh!

Äiti!

Äiti!

Äiti!

Neiti!

Neiti, oletteko kunnossa?

Junko! Sinäkö siellä?

Junko potkittiin ulos, neiti. Olen uusi tyttö.

Teillä on täytynyt olla paha uni.

Näettekö tuon suuren kirsikkapuun?

Tätini tuli hulluksi ja hirtti itsensä siihen.

Joskus kuuttomina öinä

tätini haamu

roikkuu tuosta oksasta.

Tässä, juokaa.

Kun vauvat itkevät, täti syöttää heille lusikallisen sakea.

Sulo lintu, sulo lintu.

Sulo sinilintuni.

Mikä tuoksu tämä on, joka täyttää nenäni?

Nuokin paskiaiset.

Tämä on Tamako.

Olen palveluksessanne, neiti.

Suosituskirje edelliseltä emännältäni, rouva Minamilta.

Pidättekö tästä paikasta?

Aurinko paistaa tänne tuskin koskaan.

Setä ei salli sitä.

Auringonvalo haalistaa kirjat.

Tällaisesta synkästä paikasta ei voisi koskaan oppia pitämään.

Et ole kovin hyvä valehtelija, vai mitä?

Näytämme samalta.

Ettekö usko?

Poistun nyt.

Edesmennyt tätini

ja rouva Sasaki

yrittivät kovasti opettaa minulle äidinrakkautta.

Mutta eivät todella.

Päätäni särkee ennen jokaista lukuharjoitusta.

Lukisitteko sen minulle?

Anteeksi?

Voi, kuinka ystävällistä häneltä.

Rouva Minami sanoi minusta niin mukavia asioita!

Vai niin?

Olette japanilainen nainen, miksi ette puhu japania?

Olen kyllästynyt siihen.

Kirjat, joita hän pakottaa minut lukemaan, ovat kaikki japaniksi.

Joten lukekaa se minulle.

"Hyvä neiti Izumi Hideko,

Kreivi Fujiwara sanoi, että etsitte sisäkköä.

Sisäköt ovat kuin...

Lusikka... ei...

Ovat kuin syömäpuikot..."

Onko se lusikka?

En osaa lukea, neiti.

Et lainkaan? Entä koreaa?

Tämä on nimesi. Etkö osaa lukea sitä?

Lukemisen voi oppia,

eikä minua haittaa, jos kiroilet tai varastat.

Mutta älä koskaan valehtele minulle. Ymmärretty?

Kyllä, neiti.

Hän on äitini.

Hän on kaunis, todellinen hurmuri!

Entä minä? Olenko minä "todellinen hurmuri"?

Kaikki sanovat, etten vedä vertoja äidilleni.

Kreivi Fujiwara sanoi...

Oletteko siis tavanneet kreivin?

Anteeksi?

En, en ole koskaan tavannut häntä...

Tätini! Kuulin sen tätini kautta.

Hän oli hänen lastenhoitajansa.

Mitä kreivi sanoi minusta?

Hän sanoi, että kasvonne...

Joka yö sängyssä hän ajattelee hyveitänne... kasvojanne.

Miksi sängyssä, ihmettelen vain?

Mitä jalallenne on tapahtunut?

Minulla ei ole minnekään mennä.

Olen vain pysynyt tässä talossa tultuani Koreaan 5-vuotiaana.

Mutta uusissa kengissä jopa polut, joita kuljen aina, tuntuvat erilaisilta.

Tämä pari täältä

tänne asti pitäisi sopia sinulle.

Miksi et valitse jotain kauniimpaa? Kuten tämä.

On lukuharjoituksen aika.

- Menen yksin. - Neiti?

Mutta sataa.

Koputa oveen puoleltapäivin. Selvä?

Nähdään...

Tämä on...

Uusi sisäkköni.

Käärme, käärme!

Tuon pisteen yli ei saa mennä.

Ole varovainen!

Käärme merkitsee "tiedon rajat".

Hänellä on tapana nuolla kynäänsä, kun hän ajattelee kovasti.

Hän ei ole likainen ihminen.

Mikä sisäkkö käyttää sateenvarjoa itselleen?

Anteeksi?

Neiti.

Neiti!

Neiti.

Minulla ei ole vatsavaivoja. Se on kunnossa.

Se johtuu siitä, että kirjat ovat niin tylsiä.

Teidän täytyy lukea valtavasti kirjoja.

Teidän täytyy olla niin viisas.

Olen pahoillani siitä pilasta.

En tee sitä enää.

Antakaa anteeksi.

Kreivi?

Tänään?

Ei ihme, että vaaditte kylpyä.

Kun tätini kuuli vieraan tulevan,

hän jätti kaiken ja kylvetti neiti-vauvansa.

Mikään ei tehnyt häntä onnellisemmaksi kuin se, kun vieraat kehuivat vauvan tuoksua.

Te olette minun neiti-vauvani.

Täti antaa vauvoille karkkia kylvyssä

opettaakseen heille, kuinka suloista kylpyhetki on.

Mikä on hätänä?

Yksi hampaistani on varmaan terävä. Se haavoittaa minua koko ajan.

Tämä se tuoksu siis oli.

Nyt se on sileä.

Tervetuloa, herra!

Olette liian ystävällinen tervehtiessänne minua näin saapuessani,

kun matka on jättänyt minut niin hoitamattomaksi.

Nyt ikävystymisenne on ohi.

Varmistan, että maalaustuntinne ovat innostavia.

Tämä on varmaan Okju.

Palveluksessanne, herrani.

Tiedättehän, että jos epäonnistutte, se asettaa minut kiusalliseen asemaan?

Korealaiselle kelvollinen luusto...

Joten, hoidatteko velvollisuutenne uskollisesti?

Kiitos hänen esittelemisestään.

Löysitte minulle täydellisen sisäkön.

Oli vaikea etsiä sellaista, joka ei ollut pulska.

Pidä huolta yksinäisestä neidistä.

Tässä.

Kreivi Fujiwara pyytää neiti Hidekoa ystävällisesti sallimaan sisäkkönsä Tamakon

lähettämisen herran luokse lyhyelle asialle.

Kutsuitteko minua, herrani?

Voitte tulla sisään.

Yrititte huijata minua väärennetyllä kolikolla.

Kuinka uskallatte?

Luulitte minua Tamakoksi, köyhäksi korealaiseksi sisäköksi.

Mutta oikea nimeni on Nam Sookee.

Kasvattini on neiti Boksun, varastetun tavaran huippukauppias.

Olin 5-vuotiaana kykenevä erottamaan oikean kolikon väärennöksestä.

Sitten opin väärentämään postimerkkejä Gugailla,

ja taskuvarkauksia Kutanilta,

mutta nämä vauvat eivät koskaan opi niin hyödyllisiä taitoja.

Hylättyinä vastasyntyneinä,

pesemme ja syötämme heidät, ja myymme sitten Japaniin.

Millaista merkityksellistä työtä.

Nälkäkuoleman sijaan he kasvavat rikkaiksi herroiksi ja neidiksi.

Kutan imettää vain omaa lastaan. Minä en olisi niin itsekäs.

Toivon, että rintani antaisivat maitoa. Imettäisin heidät kaikki.

Kreivi!

Kerron teille tulkista,

joka lahjoi tiensä kääntäjäksi korkea-arvoisille virkamiehille.

Autettuaan Japania anneksoimaan Korean, hän sai oikeudet kultakaivokseen.

Nyt hän haluaa muuttua täysin japanilaiseksi.

Joten hän naturalisoituu,

menee naimisiin kukistuneen japanilaisen aatelisen tyttären kanssa,