Room to Move

Onko kaikki hyvin?

Onko tämä ensimmäinen lapsenne? Selvä.

Tässä kuuluu vauvan sydämensyke.

Tässä on vauvan vatsa.

Tässä ovat oikea ja vasen munuainen,

selkäranka, häntäluu, lanneranka,

rintaranka, olkapää ja kyynärpää.

Vauvan liikkeen kirjo on laaja.

LIIKKEEN KIRJO

Tässä on vauvan pää.

Tässä ovat kallon ääriviivat ylhäältä päin katsottuna.

Tässä katsotaan aivoihin.

Kaikki näyttää normaalilta. Vauva on oikeankokoinen.

Vatsa, selkäranka, virtsarakko, munuaiset, sydän.

Kaikki näkemäni näyttää normaalilta.

NORMAALI

MIKÄ ON NORMAALI

MITÄ PIDETÄÄN TYYPILLISENÄ TAI NORMAALINA

NEUROEPÄTYYPILLINEN

ERILAINEN NEUROLOGISELTA TOIMINNALTAAN TYYPILLISEEN TAI NORMAALIIN VERRATTUNA.

33 VUOTTA MYÖHEMMIN

Hei, kaikki.

Hei vain.

Meillä on vain hetkinen aikaa, joten…

Moni teistä valmistuu pian.

Jatkatte maailmaan, jossa on paljon tuntematonta.

Teistä tuntuu, että joudutte etsimään neuvoja kaikkialta.

Kaipaatte apua oppiaksenne, miten selvitä elämästä.

Haluan vain muistuttaa, että te olette täällä.

Katsokaa sisimpäänne ja luottakaa itseenne.

Sisällänne on enemmän vastauksia kuin arvaattekaan.

Minua pelottaa.

En tiennyt,

että olisi näin vaikeaa oppia tietämään kaikki tämä itsestäni.

LIIKKEEN KIRJO

Onko sinulla kysyttävää?

On.

Jossain vaiheessa tajusin,

että uteliaisuus ja kyseleminen on vaarallista.

Kymmenen ja yksi…

Ihmisten on ymmärrettävä, että jotkut kokevat maailman eri tavalla.

Muista, että sinun tapasi nähdä maailma on uskomaton.

Jos tanssi vietäisiin minulta pois, en tuntisi itseäni.

Siksi tämä muuttaakin kaiken.

Kerro lisää.

Muutos tapahtuu, kun pystyy tunnistamaan -

ja nimeämään kokemuksia ja tunteita, joita on aina ollut.

Se tekee kaikesta paljon todellisempaa.

Minusta on aina tuntunut siltä, että jokin ei täsmää.

Kaikki tuntuu nyt erilaiselta.

Haasteita on kolmella alueella.

Kommunikaatiossa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa -

sekä toistavissa ja kaavamaisissa käytösmalleissa.

Kaikki kolme pätevät sinuun.

Niiden on oltava nähtävissä läpi elämän ja varhaislapsuudessa.

Ihmisen neurobiologia alkaa muotoutua jo varhaislapsuudessa.

Se kulkee mukana koko elämän.

Täytät siis autismikirjon häiriön kriteerit.

Autismikirjon häiriö on monimutkainen kehityshäiriö,

johon liittyy pysyviä haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä,

puheessa, non-verbaalisessa viestinnässä -

sekä rajoittuneissa ja toistavissa käytösmalleissa.

ASD todetaan yleensä taaperoiässä tai varhaislapsuudessa.

n vaikutukset ja oireiden vakavuus ovat erilaisia eri ihmisillä.

Onko sinulla kysyttävää?

Tarvitsetko jotain?

Tuntuu vain, että…

Se on tavallaan helpotus.

En osaa kuvitellakaan.

Tänään sain virallisesti -

diagnoosin autismikirjon häiriöstä.

Olen tasolla yksi. "Vaatii tukea."

Pakkaa laukku.

JENNIN MIES – TUOTTAJA

Pakkaa laukku?

Niin.

Mitä varten? -Matkaa.

Unohdin, ettet pidä vertauksista.

Tuo meni yli hilseen.

Tunteita on ollut laidasta laitaan. Minä…

Tuntuu tavallaan, etten luota mieleeni.

Se on kuin…

Kun luen erityispiirteistä,

jotka liittyvät autismikirjon häiriön tasoon yksi,

tuntuu, että lukisin omasta elämästäni.

Kaikki on niin selvää, ja tunnistan itseni niistä hyvin.

Seuraavassa hetkessä tuntuu, että keksin kaiken tai ettei se ole totta.

Tuntuu, että etsin jotain helppoa ratkaisukeinoa.

Sellaisia ajatuksia mielessäni liikkuu.

Tänään kuitenkin sain virallisen diagnoosin.

Nyt voin tavallaan hengähtää ja tuntea…

Tuntea itseni.

Aiemmin minulla ei ole ollut mahdollisuutta tai tilaisuutta tehdä niin.

Tässä on paljon sulateltavaa,

mutta tavallaan se tuntuu lupaavalta.

Olen kiitollinen, että sain käydä läpi tämän prosessin.

Miksi pelkäät?

Dokumenttiin osallistuminen on pahin painajaiseni.

Pitää kommunikoida toisten kanssa -

niin syvällisesti, ja…

Luotan Alexiin, mutta ei ole kiva tehdä asioita, joita en osaa.

Tiedät jo vastauksen.

Asiat, jotka osaat nyt, olivat ennen sinulle vaikeita.

Miten siis selvisit niistä hetkistä?

En tiedä, missä olen. Mitä kuuluu?

Hauska tavata. -Samoin.

Tässä on Ian. -Hei, Ian. Olen Alex.

Uskon, että tämä on oikein.

Siksi vain teen sen.

Tässä on James.

Vau, katsokaa. -Mikä katse.

Asennetta riittää. -Todellakin.

Itse legenda.

Eka sooloni. -Mikä kuva.

Käsi ja kaikki. -Niinpä.

Saanko laittaa mikrofonin? -Toki.

Minua stressaa se,

etten tiedä, miten dokumenttia tehdään tai miten työskentelette.

Sinä kuvaat minuakin. -Juuri niin.

Olen yrittänyt kuvata häntä eri tiloissa.

Se on ollut mahtavaa.

Tämä on outoa, koska ne, jotka tästä eteenpäin kohtaan,

eivät tiedä tästä.

Sitten kun miettii, että kaikki kuvataan…

Kaikki on ihan hullunmyllyä.

Kaikki on ihan…

Jokainen päivä on aivan uusi kokemus.

Nyt kyllä yllätyt.

Kappas vain.

Minulla on eräänlaista rohkeutta -

tehdä asioita tanssin nimissä.

En pystyisi niihin pelkkänä Jenninä.

Kuten tähän nyt. -Samat sanat.

Monet asiat elämässä…

Ensireaktioni jokaiseen vuorovaikutustilanteeseen,

jokaiseen mahdollisuuteen tai työtehtävään on,

etten halua ryhtyä siihen.

Se tuntuu ahdistavalta heti kättelyssä.

Mutta teen sen silti.

Olen ihan samanlainen.

Tämä projekti on erilainen.

En vielä ihan tiedä, mitä tästä tulee.

Koko urani on pyörinyt sen ympärillä, mitä esitys antaa yleisölle.

Olen kuitenkin aina halunnut tutkia, mitä taiteilija itse saa esityksestä.

Aivan.

Se johti minut liikepohjaisen psykoterapian pariin.

Se on hieno tapa sanoa,

että tanssin avulla voi kommunikoida, kun sanat eivät riitä.

Olen itsekin kamppaillut asian kanssa.

Sinä tulit heti mieleeni. -Aivan.

Siitä on kuusi vuotta, mutta otin silti yhteyttä.

Olen seurannut uraasi siitä musiikkivideosta asti.

On kohtalon johdatusta, että otin yhteyttä päivänä, jona sait diagnoosin.

En vieläkään ymmärrä sitä. Se on tosi…

Olin edellisiltana palannut LA:sta.

Istunto oli seuraavana aamuna, ja sitten tuli sähköpostia.

Niin. -Se istunto oli tosi hurja.

Mikä veti sinut esittävän taiteen ja tanssin pariin?

Ennen vastasin aina,

että minut vain ohjattiin sen pariin ja rakastuin siihen.

Tuntui, että se oli tarkoitukseni -

ja se, mitä minun kuului tehdä.

Että se on lahjani ja tapani luoda yhteys ihmisiin.

Sillä tavalla voin auttaa ihmisiä.

Minusta tuntui aina siltä,

että minua ohjattiin läpi elämän.

Tavallaan tuntuu yhä siltä.

Mutta nyt olen sitä mieltä,

että tanssista tuli pakkomielteeni, ehkä autismin takia.

Se auttoi minua tavoilla,

joita vasta nyt alan ymmärtää.

Selvä. Katsotaan, mihin tämä johtaa.

Aloitetaan kevyesti. Seuraan sinua, ja katsotaan, tuleeko tästä mitään.

Aloitetaan.

Yy, kaa, koo, nee, vii, kuu…

Ja yy, kaa…

Hyvä, Barry!

Vii, kuu…

Hyvä!

Hyvä, leveästi vain. Käyttäkää tilaa.

Hyvä.

Katsokaa tänne.

Aluksi se oli vain tanssia.

Mutta jo vuosia sitten…

Kukka avautuu.

…se lakkasi olemasta minulle terapiaa.

Jossain vaiheessa tanssi alkoi viedä enemmän kuin antoi.

Kun katson tanssianne enkä tavoita katsettanne,

en voi saada yhteyttä teihin.

Pystyin elättämään itseni intohimollani.

On kuitenkin pitkä aika siitä, kun liike tuotti minulle iloa.

Tanssi on minulle yhä ura.

En kuitenkaan nauti siitä itse.

Olen silti oppilaideni tukena.

Kyllä! Juuri noin. Menoksi.

On vaikea löytää paikkoja, joissa nykyään rakastan tanssimista.

Huomaan, että olet kadottanut osan kipinästä.

Olen onnekas, kun voin elättää itseni tanssin avulla.

Samalla se on kirous.

Myös rakkaasta asiasta voi kadottaa ilon.