A Castle for Christmas

NETFLIX ESITTÄÄ

"Uskotko rakkauteen ensi silmäyksellä?

En minäkään."

Nuo sanat aloittivat Emma Galen menestystarinan.

20 vuoden ja 12 romaanin ajan tuntui siltä, ettei mikään voisi mennä pieleen.

Tähän saakka.

Hei, neiti Brown. Tervetuloa. -Kiitos.

Enkö voisi mennä kotiin odottamaan, että tämä menee ohi?

Tämä ei mene ohi. Tämä on vakavaa.

Tiedätkö miten moni vihaa sinua tämän kirjan takia?

Aika moni?

Ohjelma alkaa.

Luulin, että olet ystäväni. -Juuri nyt olen agenttisi.

Mene tuonne ja hurmaa kaikki.

Yritä olla näyttämättä noin pitkältä. Se on pelottavaa.

Et ehkä ole lukenut Sophie Brownin romaania,

mutta tunnet varmasti jonkun, joka on.

Minulla on kysymyksiä hänelle.

Toivotetaan tervetulleeksi ystäväni ja menestyskirjailija Sophie Brown!

Kiitos!

Kiitos kutsusta. Yllättävää, että pääsin tänne elossa.

Sama täällä.

Katsojat, jos mietitte, mistä puhumme,

niin monet Sophie Brownin fanit osoittavat tyytymättöminä mieltään.

Taidat tarkoittaa entisiä fanejani.

Me kaikki taidamme miettiä tuoreimman teoksesi loppua.

Hahmoista Winston hurmasi monet lukijat.

Miksi ihmeessä tapoit hänet?

Lukijasi rakastivat Winstonia.

Ehkä he eivät tunteneet häntä kuten minä.

Emme aina saa onnellista loppua.

En yleensä tee näin,

mutta olen samaa mieltä fanien kanssa.

Winstonin ei olisi pitänyt kaatua portaissa.

Oletko siis heidän puolellaan? -Murhasit miehen, johon olin rakastunut.

Millä oikeudella veit hänet pois?

Olen kirjailija.

Tiedän, mutta ehkä sinun on vaikeaa -

erottaa todellinen elämäsi kirjojesi fiktiosta.

Mitä? -Sinulla on ollut rankka vuosi.

Miehesi jätti sinut. Avioeronne oli riitaisa.

Mutta Winston on fiktiivinen hahmo.

Oliko? -Oli.

Olisit iloinen, että kuolema oli nopea.

Olisin voinut venyttää sitä sivutolkulla.

Olisin voinut raahata häntä auton perässä, myrkyttää hänet elohopealla -

tai pilkkoa hänet pieniksi palasiksi ja syöttää haille!

Palaamme pian.

Ryhdyin kirjailijaksi, jotta saan tehdä töitä pyjamassa. En kaipaa huutelua.

Luulin, että isoisä innoitti sinua.

Istuit kuuntelemassa hänen tarinoitaan, eikö niin?

Linnasta.

Skotlannista.

Hän kertoi livahtaneensa sinne.

Niin.

Hän kertoi siitä usein.

Pärjäätkö varmasti? Voin tulla ensi viikonloppuna.

Älä tule. Pysy koulussa. Älä huoli minusta. Pärjään kyllä.

Hyvä on.

Minun pitää unohtaa Emma Galen fiasko hetkeksi.

Minun täytyy lähteä pois.

Dun Dunbar.

Linna.

Lähden Skotlantiin.

Se on syrjässä, siellä on rauhallista eikä kukaan tunne minua siellä.

Äiti, tämä on mahtava juttu. Pidät vihdoin lomaa.

Ei tämä ole loma vaan työmatka.

Kunnes ikävä kirjoittelu lehdissä loppuu.

Voin kirjoittaa uuden Emma Galen ja herättää Winstonin henkiin.

Kaikki palaa ennalleen.

Selvä. Lupaa edes, että käyt linnassa.

Lupaan.

Se olen minä.

Olet amerikkalainen. -Kyllä.

Minulle ei kerrottu sitä.

Mistäpäin?

Mistä olet kotoisin?

Ei.

Kaikki matkatavarani ovat tässä.

Ei hätiä mitiä.

Kiitos.

HYVÄSTI EMMA GALE

TERVETULOA DUNBARIIN ASUKKAITA 153

VIIHTYISÄÄ MAJOITUSTA, SKOTTILAISTA AAMIAISTA, PAIKALLISTIETOA

HYVÄÄ RUOKAA, VIERAANVARAISUUTTA

Hamish, ei!

Hamish, lopeta!

Onneksi olit paikalla.

Se ei yleensä pidä vieraista.

Etkä sinäkään.

Kiitos.

Viihtyisää vierailua.

Oletko tervetuliaiskomitea?

Hei. Voinko auttaa? -Kirjautuisin sisään.

Selvä. Seuratkaa minua.

Eikö tuo ole Sophie Brown? -Pikkukylässämmekö? Älä hupsi.

Tervetuloa kylän majataloon. -Kiitos.

Minulla on varaus Sophie Brownin nimellä.

Sophie Brown, kirjailija?

En tiedä, pitäisikö myöntää, mutta kyllä.

Olen lukenut kaikki kirjanne. Luin juuri viimeisen.

Hienoa.

Saanko kysyä jotain? -Toki.

Miksi tapoitte Winstonin vasta nyt?

Mitä? -Toivoin sitä jo ykkösosassa.

En pitänyt sitä mäntistä. Liian täydellinen.

Tiedätkö mitä? En tainnut pitää minäkään.

Törppö. -Niinpä.

Tapoin hänet. -Hieno homma, Sophie Brown.

Mäntti. Onko muita haukkumanimiä?

Ihana huone.

Kivasti sanottu. Olette varmasti tottunut parempaan.

Itse asiassa toivoin juuri tällaista.

Onko Dun Dunbarin linna lähellä? -Mäen toisella puolen.

Jos tarvitsette jotain, neiti Brown, soittakaa.

Kiitos. Ja kutsu minua Sophieksi.

Olen Maisie.

Mukava tavata. -Samoin.

Skotlannissa? Oikeastiko? Mikset keskustellut kanssani ensin?

Koska olisit puhunut minut ympäri ja estänyt lähtöni.

Kauanko olemme tunteneet toisemme? -Liian kauan.

Neljännestä kirjastasi saakka. Milloin olen johtanut sinua harhaan?

Kuudennen kirjan nimessä. -Paitsi silloin!

Älä huoli. Tulin kirjoittamaan.

Hyvä. Milloin lähetät luettavaa?

Pian. Kirja kirjoittaa itse itseään.

Kuulemiin. -Heippa.

Ja matkamuistopuoti on täällä.

Ei kiitos.

Ohititte matkamuistopuodin.

Ette kai lähde ilman matkamuistoa?

Ei kiitos.

Kilttejä, pyyhkeitä, lasinalusia? Kaikissa on tietenkin klaanin vaakuna.

Totta kai.

No, sujukoon matkanne joutuisasti.

Mietitkö jotain?

Monia asioita.

Ehkä yksi niistä voisi olla kirjaston oven korjaus.

Väkeä on vaikea saada sisään. -Vielä vaikeampaa on saada heidät ulos.

Hei.

Hei.

Työskenteletkö täälläkin? -Kaikkialla, missä tarvitaan.

Kierros päättyi juuri. Seuraava on torstaina.

Voisinko katsella paikkoja itsekseni? -Valitettavasti se ei…

Se käy, Thomas. Minä näytän hänelle paikkoja.

En halua, että joudut pulaan. -Otan sen riskin.

Tätä tietä.

Skotlannissa on yli 3 000 linnaa.

Jotkut ovat peräisin 1300-luvulta.

Nämä linnat ovat täynnä tarinoita niistä,

jotka asuivat, työskentelivät ja taistelivat täällä.

Upea portaikko. -Niin, se on yksi viidestä.

Mitä tuolla ylhäällä on?

Ylemmät kerrokset.

Tässä on musiikkihuone, jossa kolmas herttuatar kirjoitti runokirjan.

Oletko lukenut sen? -Olen. En suosittelisi sitä.

Oletko täällä tämän päivän? -Vähän kauemmin.

Turistit eivät yleensä jää kyläämme. Tämä on ennemminkin läpikulkupaikka.

Dun Dunbarin rakensi Dunbarin ensimmäinen herttua vaimolleen.

Sama suku on omistanut sen 500 vuotta.

Kuka omistaa sen nyt? -Joku kuninkaallinen tollo.

Hamish! -Voi hyvänen aika.

Ei! -Selvä. Hei.

Se on ihan outo. Onko taskussasi lihaa?

Joo, tietysti.

Pidän aina pihviä mukanani.

Ulos nyt. Menehän siitä!

Olen pahoillani. -Ei se mitään.

Tämä on linnan vanhempi osa.

Se rakennettiin vuonna 1500.

Dunbarit järjestivät täällä klaanin kokouksia ja isoja juhlia.

Tule. On muutakin.

Portaikko rakennettiin myötäpäivään.

Ilmeisesti oikeakätinen miekkamies voi puolustautua tässä parhaiten.

Mitä huipulla on?

12 makuuhuonetta ja 10 kylpyhuonetta.

Kuninkaallinen ahteri tarvinnee useita valtaistuimia.

Mikään ei riitä.

Voimmeko mennä ylös? -Se ei kuulu kierrokseen.

Voinko varastaa sinut hetkeksi kierrokselta?

Eikö se voi odottaa?

Pariskunta haluaa puhua häistä. -Miltä he näyttävät?

Varakkailta. -Odota täällä.

En viivy kauaa.

Kierreportaiden huippu.

Täällä on käytävä.

Portaiden yläpäässä on kolme ovea.

Yksi, kaksi, kolme.

Neiti?

LEXI! KATSO! LÖYSIN HÄNEN NIMENSÄ!

Hei, neiti?

Neiti?

Mitä sinä teet? -Anteeksi.

Halusin vain nähdä jotain. -Mitä voisit muka nähdä täällä?

Tähän paikkaan liittyy sukuni historiaa.

Niinkö? -Kyllä.

Älä kerro. Teitkö DNA-testin, ja esiäitisi on Skotlannin kuningatar Maria I?

Pyysin anteeksi. -Tiedätkö, miksi kukaan ei pääse tänne?

Koska täällä jäätyy. -Koska tämä on jonkun koti.

Haluaisitko turistien lampsivan kotonasi?