Amadeus

Mozart!

Antakaa anteeksi murhaajallenne!

Tunnustan, että tapoin teidät.

Sì, tapoin teidät, Mozart.

Mozart, pietà! Anna anteeksi murhaajallesi!

Anna anteeksi, Mozart!

Signore Salieri, avatkaa ovi, olkaa hyvä!

Signore, meillä on jotakin hyvää teille.

Jotakin, josta varmasti pidätte.

Onpas hyvää!

Signore, uskokaa nyt.

Tämä on herkullisinta, mitä olen koskaan maistanut.

Ette todellakaan tiedä, mitä menetätte...

No nyt riittää, avatkaa ovi!

Signore, ellette avaa ovea-

- syömme kaiken emmekä jätä mitään teille.

Enkä tule enää koskaan tapaamaan teitä!

Huomenta, isä.

Herr Salieri?

Antakaa minun olla.

En voi jättää tuskassa olevaa sielua.

Tiedättekö, kuka olen?

Sillä ei ole merkitystä.

Jumalan edessä kaikki ovat yhdenvertaisia.

Niinkö?

Tehkää minulle synnintunnustus.

Jumala antaa teille anteeksi.

Tunnetteko musiikkia?

Vähän. Opiskelin musiikkia, kun olin nuori.

- Missä? - Täällä Wienissä.

Sitten tunnette varmasti tämän.

En voi sanoa tuntevani.

Mikä se on?

Se oli aikoinaan hyvin suosittu kappale.

Minä sävelsin sen.

Entä tämä sitten?

Se sai hienon vastaanoton.

No?

En valitettavasti tunne sitä.

Muistatteko yhtään melodioistani?

Olin Euroopan kuuluisin säveltäjä.

Sävelsin 40 oopperaakin.

Entä tämä? Tunnetteko tämän?

Tämän kyllä tunnen!

Ihastuttavaa!

En tiennytkään teidän säveltäneen sen.

En säveltänytkään.

Sen sävelsi Mozart.

Wolfgang...

...Amadeus Mozart.

Mies, jonka kuolemasta syytätte itseänne.

Olette kuullut siitä?

Onko se totta?

Jumalan tähden...

Jos teillä on jotakin tunnustettavaa, tehkää se nyt.

Saatte itse rauhan.

Hän...

...oli idolini.

Mozart.

En muista aikaa, jolloin en olisi tuntenut hänen nimeään.

Leikin vielä lasten leikkejä-

- kun hän soitti kuninkaille ja keisareille.

Jopa paaville Roomassa.

Myönnän olleeni kateellinen-

kaikesta, mitä hänestä kerrottiin.

En kadehtinut pientä ihmelasta-

- vaan isää, joka oli opettanut hänelle kaiken.

Oma isäni ei välittänyt musiikista.

Kun kerroin hänelle-

kuinka toivoin olevani kuin Mozart-

hän kysyi: "Miksi?"

"Haluatko olla koulutettu apina?"

"Haluaisitko minun laahaavan sinua ympäri Eurooppaa kuin sirkuseläintä?"

Miten olisin voinut kertoa hänelle, mitä musiikki minulle merkitsi?

Kun isäni rukoili hartaasti Jumalalta kaupankäynnin menestymistä-

minä rukoilin salaisesti...

... lapsen hartaimman rukouksen.

"Herra, tee minusta suuri säveltäjä."

"Anna minun kunnioittaa Sinua musiikilla"-

"ja tulla kunnioitetuksi."

"Rakas Jumala, tee minut maailmankuuluksi."

"Tee minusta kuolematon."

"Anna kuolemani jälkeen"-

- "ihmisten lausua nimeni rakkaudella sävellysteni tähden."

"Minä puolestani"-

"lupaan olla puhdas"...

..."ahkera"...

..."syvästi nöyrä elämäni joka hetkenä."

"Aamen."

Ja tiedättekö, mitä tapahtui?

Ihme!

Elämäni muuttui täysin.

Tiesin kyllä, että Jumala oli järjestänyt kaiken. Se oli selvää.

Hetki sitten olin onneton poika pikkukaupungissa-

- heti sen jälkeen olin Wienissä, muusikkojen-

- ja keisari Joosefin, musikaalisen ruhtinaan kaupungissa.

Muutaman vuoden kuluttua olin hänen hovisäveltäjänsä. Uskomatonta?

Joka ilta istuin Itävallan keisarin vieressä-

- ja soitimme nelikätisesti, ja korjasin kuninkaallista soittoa.

Hänellä ei ollut edes musiikkikorvaa.

Mutta mitä sillä oli väliä?

Hän jumaloi musiikkiani.

Sanokaapa...

Jos olisitte ollut asemassani-

- ettekö olisikin ajatellut, että Jumala oli hyväksynyt valan?

Ja minä todella kunnioitin sitä!

Olin hyveellisyyden perikuva.

En koskenutkaan naisiin.

Opetin päivittäin oppilaita, useita ilmaiseksi!

Istuin loputtomasti komiteoissa auttaakseni köyhiä muusikkoja.

Työtä työn perään, sellaista se oli.

Ja se oli ihanaa!

Kaikki pitivät minusta.

Pidin itsekin.

Kunnes hän tuli.

Hän tuli Wieniin soittamaan musiikkiaan...

...työnantajansa, Salzburgin prinssiarkkipiispan palatsiin.

Halusin ehdottomasti nähdä hänet.

Se ilta...

... muutti elämäni.

Kulkiessani salin läpi-

ajattelin itsekseni.

Tämä mies kirjoitti ensimmäisen konserttonsa 4-vuotiaana-

- ensimmäisen sinfoniansa 7-vuotiaana ja kokoillan oopperansa 12-vuotiaana!

Näkyisikö se?

Näkyykö sellainen lahjakkuus kasvoista?

Kuka heistä...

... hän voisi olla?

Mozart ei ole täällä.

- Lopeta! - Lopetan.

Lopetan nyt. Hitaasti.

Siinä. Näetkö?

Lopetin jo.

- Ja nyt menemme takaisin. - Ei!

Et tiedä, missä olet.

Täällä kaikki toimii nurinpäin.

Ihmiset kulkevat, tanssivat ja laulavat taaksepäin-

ja puhuvatkin peruuttaen.

Se on typerää.

Ihmiset pierevätkin takaperin.

Sano, että olen hullu!

Niin oletkin. Olet varsin hullu.

Sano se takaperin!

Sano okkuus...

Okkuus... suukko.

Suutele inäyllyp.

Suutele pyllyäni.

Tunimian! Tunimian!

- Tätä leikkiä en leiki! - Sano se, olen tosissasi.

Ihan tosissani.

Tunimian!

Naimisiin, mene kanssani naimisiin.

En mene kanssasi naimisiin. Olet paholainen.

Aunis natsakar...

Attum.

Mutta...

...natsakar... rakastan.

Mutta rakastan sinua?

- Inissit nunim öys. - Mitä?

Öys... Syö.

- Syö. - Niin teenkin.

Minun.

Inissit. Syö minun tissini.

Olet tosi sika!

Musiikkini.

He aloittivat ilman minua.

Se oli Mozart!

Tuo kikattava, porsasteleva olento, jonka juuri näin kierivän lattialla.

Mielestäni se meni hienosti. Eikö niin?

Wieniläiset tuntevat hyvän musiikin, vai mitä?

Varmasti.

Teidän armonne...

Mozart.

Miksi?

Miksi mitä, sir?

Miksi minua nöyryyttää-

- yksi palvelijoistani vieraideni läsnä ollessa?

Mitä suuremman vapauden annan, sitä enemmän vapauksia otatte.

Ellei teidän armonne ole tyytyväinen, minut voi erottaa.

Haluan teidän palaavan heti Salzburgiin.

- Isänne odottaa teitä siellä. - Ei, teidän armonne.

Pyydän nöyrästi, että erotatte minut.

En selvästi ole mieleenne.

En aio erottaa teitä.

Pysytte palveluksessani ja opitte tietämään paikkanne.

Paperilla se ei ollut minkään näköinen!

Yksinkertainen alku, melkein hupaisa.

Kuin sykähdys.

Fagotit, alttoklarinetit.

Kuin ruostunut paljesoitin.

Ja sitten yhtäkkiä yläpuolella...

...oboe.

Yksi nuotti, riippuen ilmassa.

Kunnes klarinetti otti ylivallan...

...pehmentäen sen ihanaksi sävelkuluksi.

Se ei ollut taitavan apinan sävellystä.

Se oli musiikkia, jota en ollut koskaan kuullut.

Täynnä sellaista kaipausta, tyydyttämätöntä kaipausta...

... että luulin kuulevani Jumalan äänen.

Anteeksi.