The Curse of Humpty Dumpty

Heippa, Lilleri.

Paljon onnea vaan...

Paljon onnea, Wendy

Paljon onnea vaan

Äiti? Äiti?

Minne kaikki ovat menneet? -Mitä tarkoitat?

Vieraita. -Lähtivät aikoja sitten.

Oletko kunnossa?

Minä vain... Taisin juoda liian paljon valkoviiniä.

Niin, joo.

Menen vähäksi aikaa pitkäkseni.

Onko sinulla muuta kerrottavaa, Wendy? -Ei.

Äiti? -Mitä?

Ai se, kun kerroin isästäsi? -Ei, vaan se toinen juttu.

Ei, se oli typerää. -Täällä ei mikään ole typerää. Jatka.

Siitä lähtien kun tyttäreni sanoi että olen ruvennut unohtamaan asioita -

olen nähnyt unia.

Tai painajaisia.

En tiedä varmasti, ovatko ne oikeita unia -

vai muistikuvia menneisyydestä.

Pari viikkoa sitten lähdin ulos ja eksyin.

Tyttäreni oli tultava hakemaan minut.

Hän käveli tiellä, ikään kuin hän olisi kävellyt jalkakäytävällä.

Onneksi autoja ei tullut. -Ei kai nyt kolmelta yöllä?

-Ei siitä ole kysymys. -Hyvä on

Wendy, esittäisin muutaman kysymyksen

Milloin aloit panna merkille. että unohtelet ja olet sekava?

Ei siitä niin kauan ole. -Ainakin puoli vuotta.

Miten se vaikuttaa arkipäivääsi?

Ei juuri mitenkään. -Selvä.

Onko suvussa ollut muistiongelmia? -Ei tietääkseni.

Isoäitiäni vaivasi dementia, eikö totta? -Vaivasiko?

Miksi en muista sitä?

Sinulle täytyy tehdä kognitiivisia testejä. Ole ihan huoleti.

Sitten näemme mitä muistillesi ja keskittymiskyvyllesi on tapahtunut.

Otetaan myös verikoe, jotta näemme, ettei se ole mitään fyysistä.

Voimme myös harkita skannausta.

Tavataan sen jälkeen ja puhutaan seuraavasta vaiheesta. Miltä kuulostaa?

Haluan sinulta myös luvan keskustella tyttäresi kanssa tarpeen vaatiessa.

Joo, kyllä se sopii. Tulipa paljon yhdellä kerralla.

Suottehan anteeksi hetkisen?

Ensimmäinen ovi vasemmalla. -Kiitos.

Mikä häntä vaivaa, tohtori?

Se on vasta alkanut. Täytyy saada koevastaukset ennen diagnoosia.

Voinko minä auttaa mitenkään

-Juuri nyt on ajateltava hänen turvallisuuttaan

Jos muistisairas asuu yksin kotona, hän voi altistua onnettomuuksille.

Hän saattaa eksyä taas, ja häntä saatetaan käyttää hyväksi.

Suvulla on maaseudulla talo, joka on hänelle tuttu.

Siskoni ja minä voimme valvoa häntä hänen menettämättä itsenäisyyttään.

Kuulostaa hyvältä.

Yritä olla tuntematta huolta.

Olet valvonut kauan. Yritä nukkua. -Nukun sitten kun olemme perillä.

Ajan sitten vuorollani. -Ei tarvitse, minä ajan.

Antaisit nyt minun auttaa. -Niin, Liz. Äiti on parempi kuski.

Tehdään näin: otat nyt nokkaunet niin herätän sinut sitten.

Olkoon. Taidan sittenkin olla väsynyt.

Lakkaa rohkaisemasta häntä. Ei hän osaa ajaa sinne.

Ei hän invalidi ole. Hän vain tarvitsee lomaa.

Ei nyt lomalle mennä. Hän muuttaa sinne lopullisesti.

Mitä sitten sanotkin. -Mitä?

Hän ei kestä siellä kahta viikkoa kauempaa. Hän tykkää kaupungista.

Hän ei ole turvassa siellä enää.

Ei hän lapsi ole enää.

Ajattelisit tätä vähän myönteisemmin

-Myönteisesti paikasta, jossa hän ei ole käynyt isän häipymisen jälkeen

Paikasta, jota hän ei myy, koska siellä on liian paljon muistoja.

Hän tarvitsee muistoja.

Hänen on saatava tehdä omia päätöksiä muiden yrittämättä vaikuttaa siihen.

En minä yritä vaikuttaa häneen. -Hyvä on, herätetäänkö hänet?

Olisit vähän ajattelevaisempi. -Osta purilainen niin ajattelen asiaa.

Huhuu?

Äiti, onko kaikki hyvin?

En tiennyt missä olin.

Olemme matkalla sukutalolle, missä vartuimme. Muistatko sen?

Heräsin autossa, enkä tiennyt missä olin.

Lupaamme, että emme jätä sinua yksin enää.

Luulimme, että nukkuisit kun tulisimme takaisin.

Kiinnitä turvavyö nyt.

Minä otan sen. -Ei tarvitse, äiti.

Näytät väsyneeltä, Liz. -Olen ihan kunnossa.

Niin, Liz vain haluaa leikkiä marttyyria. -Hazel!

Sehän on totta. -Älä välitä hänestä.

Mennään sisälle. Nousee myrsky.

Heippa. Siitä on kauan

Hei, Bill

Miten pyyhkii, ukkeli? -Tosi hauskaa. Olet kasvanut.

Wendy?

Hän ei ehkä muista sinua.

Siksi tulimmekin. Tule käymään myöhemmin niin jutellaan.

Käyn katsomassa taloa kahdesti viikossa. Nähdään.

Joo, nähdään.

Kuvitelkaa, että olin pihkassa häneen kun olin lapsi.

Sitä kuvaa en halua pitää mielessäni. Mennään nyt.

Äiti kysyi haluatko teetä?

Miksi annat hänen touhuta kiehuvan veden kanssa? Tule auttamaan.

Jessus, olet aivan liian ylisuojeleva.

Ei hän lapsi ole enää. -Tule sisälle ja sulje ovi.

Miksi? -Tee se nyt vain.

Hyvä on, mistä on kyse?

Sinun täytyy hyväksyä tilanne.

Mikä tilanne?

Äiti on muistisairas. Et halua hyväksyä sitä, mutta sinun täytyy.

Minusta hän ei ole muuttunut yhtään. -Mutta niin asia vain on.

-Se etenee hitaasti, mutta voi tapahtua nopeastikin

-Sinun täytyy olla varautunut siihen. -Minähän olenkin

Katsotaan sitten. Älä kohtele häntä kuin lasta nyt.

Enhän minä kohtelekaan. Hän on aikuinen nainen.

Vaikka asia pahenisikin, hän on yhä aikuinen nainen.

Nyt meidän on pidettävä huolta hänestä. Ei hän yksin pärjää tässä talossa.

Joo joo. -Laita nyt ainakin hänelle teetä.

Ainakin? -Onhan perhe sentään tärkein.

Helppo sen sanoa jolla ei ole ystäviä.

Sinun pitää saada tietää jotain muutakin.

Jotain, mitä äiti sanoi kun hän sekoili.

Haluat syyllistää taas. -En halua, mutta se on tärkeää.

Se voi olla vaikeaa kuultavaa joten parasta istuutua.

Voin minä seisoakin. -Hyvä on.

En kyllä usko sitä mutta äiti sanoi, että...

Mitä nyt? -Kaadoin vettä kädelleni.

Se kuppi... En tiedä miten se onnistui.

Ei tässä pahasti käynyt. -Kurjaa.

Ethän sinä käteeni koskenut.

Istuudu niin tuon teetä. -Minä haen.

-Pitäisikö käydä sairaalassa? -Ei, ei enää sairaaloita

-Olen saanut niistä tarpeekseni. Katso tuosta komerosta

Sen pitäisi olla lattialla. Näetkö?

Näethän. Meillä on kaikkea mitä tässä talossa tarvitaan.

Hyvin muistettu, äiti. -Siellähän se on aina ollut.

Keittiö voi olla kodin vaarallisin huone.

Sitä en tiennytkään. Fiksua. -Miksi olet noin kummallinen?

Miksi teen kaiken aina väärin? -Hyvä sinä olet, Hazel.

Yksi asia vain... Missä se tee viipyy? -Et sanonut, että haluat sitä.

Mutta minä haluan. -Jessus.

Sillä lailla. -Kiitos, rakas.

Se on varmasti kunnossa huomenna. -Parempi katsoa kuin katua.

Mitä haluaisitte tehdä huomenna? Mehän olemme lomalla.

Ollaan täällä ja totutellaan tähän.

Kuulostaa tylsältä. -Mitä sinä haluaisit tehdä?

Vaikka mennä kaupunkiin ostoksille. -Sehän olisi kivaa, vai mitä Liz?

Joo.

Minä menen.

Beryl...

Hei, Elizabeth! Onko äitisi täällä?

-Hän on takapihalla. Voisitko tulla huomenna

-Ette ilmoittaneet tulostanne tänne. Sain kuulla siitä naapureilta

Anteeksi, taisin unohtaa...

No tulen sitten huomenna. -Nähdään.

Keskipäivällä.

Minä...

Se oli tutun kuuloinen ääni. -Se oli isän sisko.

Muistan...

Hän tulee käymään huomenna, jotta saat aikaa asettua taloksi tänä iltana.

Isäsi sisko...

Mehän emme oikein tykänneet hänestä. Muistatko sen?

Mitä mieltä olette? -Joo, aika mielenkiintoinen...

Näyttäisit hyvältä se ylläsi. -Ai että mielenkiintoinen?

Eikö se ole aika paljastava? -Panen sen takaisin.

Senkin ilonpilaaja.

Pitäisikö hänen kulkea tuo päällä? -Jos hän tulisi iloiseksi siitä.

Äiti, osta se leninki. -Ei, mutta jos olisin teidän ikäisenne.

En tiedä, mitä ajattelin. -Sitä, että se sopisi sinulle, ja sehän sopii.

Annetaan sen olla. Minulla on rahaa tuhlattavaksi.

Muistatteko? -Mitä?

Isänne.

-Äiti, ole hiljaa. -Lopeta

Isänne osti minulle tämän nuken monta vuotta sitten.

Nyt se on täällä. Eikö olekin hassua?

En ole ikinä nähnyt tuota. -En minäkään.

Ettekö?

Voisin vannoa, että se oli talossa vuosia sitten, kun tulitte käymään.

On niin sekavat muistikuvat.

Tiedän. Ei puhuta siitä nyt. Eiköhän lähdetä kotiin.

Joo.

Mitä sinä teet? -Haluan tietysti ostaa nukkeni takaisin.

Se ei ole myytävänä. Kaikki tavara ei ole, kuten esimerkiksi se.

Mutta onhan tämä kauppa? -On.

Tarjolla on myytävää tavaraa? -Anna olla, Hazel.

Ei, äiti haluaa sen. Paljonko se maksaa?

Sille ei voi panna hintaa. -Eli se on ilmainen?

Ei se sitä tarkoita.

Jollei tavaralle voi panna hintaa, se on ilmainen.

Mutta tiedätkö mitä? Saat siitä kympin.

Olet tienannut rahaa. -100 puntaa.

-Tuhat puntaa. -500

Ei se sen arvoinen ole

900. -700.

Kiinni veti.

Ei ole niin paljon rahaa mukana ja pankit ovat varmaankin kiinni...

Tulemme takaisin huomenna.

Pitäkää huolta siitä. Tulemme takaisin huomenna. Se kuuluu minulle.

Kiitos tyhjästä.

Taisit saada uuden kodin, Lilleri.

Me ostamme sen. -Emmekä osta.

Rakastin pikkutyttönä outoja nukkeja. -Et maksa 700:ää rumasta nukesta.

Ei se ruma ole.

Olen tällä kertaa samaa mieltä kuin Liz. Se nainen ei ansaitse rahojasi.

Uskon, että löydämme netistä samanlaisen nuken murto-osalla siitä hinnasta.

Jollemme löydä, menemme huomenna takaisin liikkeeseen.

Hyvä on.