Snowflake (Schneeflöckchen)

KEBABMESTA OSA 2

- Tämä maistuu yhä paskalta. - Syö lisää. Ei sitä vielä tiedä.

- Miksi se olisi erilaista nyt? - Tein uuden sekoituksen.

Sekoituksen? Leipää, lihaa, salaattia, kastiketta. Ei se erilaista ole.

Folio. Ja järjestys ratkaisee myös.

- Sillä mitään väliä ole. - No varmasti on. Kunpa tietäisit.

- Kastikkeen pitää olla leivän päällä. - Vaikka kehuisit miten kastiketta-

ja ylistäisit salaattia, se maistuu silti paskalta.

- Pelkäätkö terveytesi puolesta? - Kyse on nautinnosta, syömisestä.

- Minä nautin. - Makunystyräsi ovat pilalla.

Tämä voisi olla ripulikastiketta. Ei minkäänlaista eroa.

Mitä tunnen kaikki maut. Ehkä raaka-aine ei ole parasta, mutta...

Tämä on kemian laboratorio. Eivät nämä ainekset ole mistään kotoisin.

- Geenimanipuloitua Monsanto-paskaa. - Oli sitten vaikka Robocopin tekemää.

- Aina tällaisiin paskapaikkoihin. - Hyvä paikka tämä on. Kivaa porukkaa.

- Rauhallistakin. Teki mieli tätä. - Syö sitten.

Ei maistu enää.

Miksi ei?-Ripulikastiketta? - - Meni ruokahalu.

Minä menetin sen kun tulimme tänne. Lähdetään.

Ihan totta, olihan minun kebab parempi?

- Pöhkö. Etkö kuullut mitä sanoin? - Maistuihan se paremmalta?

Ei. Veto koski sitä. Että se maistuisi paremmalta, ei vähemmän pahalta.

Sanoin että paremmalta kuin edellinen. Jos se oli vähemmän paha, voitin.

Ei se paremmalta maistunut. Oli miten oli, sinä saat ajaa.

Ei kanssasi voi lyödä vetoa. Minun maistui paremmalta, mutta et myönnä.

Olen pahoillani-

mutta minä en maista yhtä monta äklöä kerrosta kuin sinä.

Tämä on tosi tarina sinulle vieraasta maailmasta.

Nämä kostonhaluiset jutut jotka pian tapahtuvat-

ovat tapahtuneet lähitulevaisuudessa.

Berliini on polttopisteessä kaaoksen vallassa olevassa Euroopassa.

Taloudellisen ja sosiaalisen romahduksen jälkeen vallitsee anarkia

Elämä, joka ennen oli tuttua maailman kehitysmaista-

on nyt arkipäivää Saksan pääkaupungissa.

Sosiaalisesta epäjärjestyksestä, tyranniasta ja laittomuudesta-

on tiedettävä tämä: Ihmiset ovat vaa- rassa tulla ryöstetyiksi, ammutuiksi.

Mutta silti on syötävä. Ihmiset juhlivat merkki-ja syntymäpäiviä-

ja kun on helle, syödään jäätelöä. Hammaslääkärissä käydään yhä-

ja kebabia syödään, jos siitä tykkää.

Elämä jatkuu tavalliseen tapaan vaikka se ei ole enää tavallista.

LUMIHIUTALE

ORPO JA HENKIVARTIJA

Mitä tapahtui?

- Hautajaiset olivat tänään. - Ellie, minun täytyy mennä.

En halua tehdä tästä kurjempaa kuin se on jo.

Sinua pidetiin ennen perheenjäsenenä.

Missä olit sinä iltana?

- Vanhempasi antoivat minulle potkut. - Eivät he sellaista tekisi.

Hyvästä syystä tekisivät. Olen pahoillani. Osa siitä on minun syytäni.

Pidä huoli itsestäsi.

Tapan miehet, jotka murhasvat vanhempani.

- Itsesi sinä vain tappaisit. - Ihan sama mutta yritän ainakin.

- Haluatko että saan sinut luopumaan? - Tarvitsen apuasi.

- Olen väärä kaveri sellaiseen. - Auta minua löytämään oikea.

Se on huono ajatus.

Epäonnistuit heidän henkivartijanaan. Olet ystävni, älä tuota pettymystä.

TAN ja JAVID

- Mennään. Minulla on nälkä. - Pää umpeen.

Lopeta.

Syö nyt kaikki. En halua enempää.

Miksi et? Ripulikastiketta?

- Tan, herää. - Anna minun nukkua.

Ei ole totta. Samaa paskaa. Sehän on meistä!

- Herää. Sinun on nähtävä tämä. - Olet tosi rasittava.

Täällä on kivaa. Hyvää porukkaa. Teki mieli kebabia.

Syö sitten kaikki. En halua enempää.

Kuulostaako tutulta?

Mitä tämä on - Milloin kirjoitit tämän?

Äsken. Takaluukussa oli kirjoituskone.

Vannon että se oli tuossa.

Tan, 30. Turkkilainen, likaiset vaatteet ja kädet. Tummanharmaa tukka.

- Mitä hittoa tämä on? - Se on meistä. Tänne se!

- Lopeta. - Mitä sitten tapahtuu?

Joku gimma juttelee jäbän kanssa. Siinä se.

"Lumihiutale", kirjoittanut Arend Remmers. Mulkku.

- Sehän on ihan kuin... - Kuka Arnd Remmers on?

- Ei aavistusta. - Miten hän tästä tietää?

Katso hansikalokerosta. Ehkä tämä on sen Remmersin auto.

Katso onko siellä ajokorttia.

Käyntikortti. Tri Arend Remmers. Arend, ei Arnd.

Ihan sama. Onko osoitetta?

- Olenko ikinä kertonut isästäni? - Luulin ettei sinulla ole perhettä.

Kun oli lapsi, hän sekosi raamatusta ja omista opeistaan.

Jumittui vanhan ja uuden testamentin väliin ja tuli hulluksi.

Hän alkoi luulemaan itseään Jumalaksi.

Kun tämä kaaos alkoi, hän katsoi velvollisuudekseenj tappaa syntisiä.

Murhaajia, sarjamurhaajia, raiskaajia. Hän otti selvää heistä-

ja heidän tekemisistään, kaikesta, ja tappoi heidät sitten yksitellen.

- Mitä hänelle tapahtui? - Tiedäthän hullut ihmiset.

He pitivät häntä profeettana. Hän sai jopa seuraajia.

Lopulta hän joutui yli 10 vuodeksi mielisairaalaan. Kuulin sitten-

että hän oli muuttanut takaisin lapsuudenkotiini.

Ellie, tämä paska on vaarallista. Jos haluat ilkeiden ihmisten kuolevan-

sinun on palkattava yhtä ilkeitä ihmisiä.

- Tunnetko sellaisia? - En.

Mutta isäni tuntee.

Saamme sen minkä ansaitsemme.

Mikään ei ole sattumaa. Enkä nyt puhu kohtalosta enkä Jumalan tahdosta.

Syy ja seuraus. Luonnonlait. Koston syklinen prosessi.

Ihmiset ovat luonnostaan sellaisia että he tuhoavat toisensa.

Tappaminen on normaalia, ja se, joka ei sitä usko, kuolee ensimmäisenä.

Olisi asiaa Arend Remmersille.

- Onko ajasta sovittu? - Olemme ysatäviä.

- Missä hän on? - Tunteeko hän teidät?

- Oikein hyvin. Missä hän on? - Hänellä on potilas.

- Potilas? - Ette te voi vain...

Pää umpeen ja soita kytät.

Berliinin poliisin kaikki linjat on varattu. Yrittäkää myöhemmin.

- Arend Remmers? - Olkaa hyvät ja varatkaa aika...

Käske hammaskeijun häipyä. Meidän täytyy jutella.

- Mitä nyt? Minulla on kesken... - Haluatko yleisen puudutuksen? Häivy.

Tee meille palvelus ja näytä typerä naamasi.

Taidat tietää keitä olemme.

- Löysimme käsikirjoituksesi. - Hiljaa.

- No... - Suu kiinni!

Sanakin vielä, niin...

Jos haluat meidät käsikirjoitukseesi, kysy lupaa ensin.

Kirjoitit sen kebabmestassa. Kerro ennen kuin menetän malttini.

- Et sinä minua käteen ammu. - Oletko varma?

- Olen. - Miksi?

Hänellä on parempi ajatus.

Niin...

Ei se ole välttämätöntä. Minä kerron kaiken.

- Suu auki. - En minä siellä ollut.

- Mistä sitten tiesit mitä sanoimme? - Minä kirjoitin sen ihan äsken.

Reikä. Täytyy porata.

Nosta käsi ylös jos sattuu.

- Niitä on lisää. Täytyy jatkaa. - Älkää! Lopettakaa.

En minä ollut siinä paikassa. Kirjoittelen vapaa-aikanani.

- Kirjoitin "Kebabmestan"... - Anna mennä.

Älä! Voin todistaa sen.

Kirjoitin myös tämän kohtauksen. Tiedän jo, mitä aiotte sanoa.

Paskan marjat! Miten sinä paska teet sen?

Pelottavaa. Hän pottuilee meille.

Uskomatonta.

Pers... läpi!

Lamppu. Nussia.

- Imen kamelin kullia. - Sitä minä en sano.

Viekas paska.

Nyt riittää. Poraa.-Älkää. Voin vaikka vannoa, en ole ikinä nähnyt teitä.

Vain mielikuvituksessani.

Kaikki tapahtuu niin kuin olen kirjoittanut.

- Sitä on vain kymmenen sivua. - On sitä enemmän.

- Anna meille se. - Ei käy, se ei ole valmis vielä.

Poraa.

- Tulemme takaisin. - Tiedän.

YLÄNGÖT

- Asuukohan hän yhä täällä? - Toivottavasti ei.

Jos saan seuraajan ainoasta pojastani...

Se, joka uskoo häneen, ei menehdy-

vaan saa ikuisen elämän.

Tulkaa sisälle ja polvistukaa suuruuteni edessä.

Laskin vain leikkiä.

Riemuitseva sydän on hyvää lääkettä.

Istuutukaa.

Ei ole tuoleja, isä.-Niin, myin ne ja ostin raviolia.

Miten voit?-Onnellinen se, joka pelkää.

Onnellisempi se, jolla ei ole mitään pelättävää.

Hyvä kuulla... Luulisin ainakin.

Ja miten sinä voit, poikani? Levitätkö yhä sanaani?

- En oikeastaan. - En ole yllättynyt.

Koko maailma on pahan käsissä.

Paholainen potkaisi minua perseeseen.

Olen pahoillani vanhempiesi takia, Eliana.

- Eikö Carson kertonut kuka olen? - Kertoi.

- Mutta luulit, että olen hullu? - Anteeksi.

Ei se mitään.

Joten...

- Mitä te täällä teette? - Etkö vielä tiedä sitä?

Haluan kuulla sen häneltä.

Tule tänne.

Tartu käteeni.

Älä maksa pahaa... pahalla.

Älä anna pahalle valtaa, vaan voita se Jumalan avulla.

Älä ikinä kosta sillä raivo on minun.

Minä kostan! Minä maksan takaisin!

Tapatko heidät?-He saavat lopulta mitä ansaitsevat.

Anna minun antaa heille mitä he ansaitsevat.-Tappaisitko heidät?

- Jos on pakko. - Minulla on parempi ajatus.

Varjellaan viattomuuttasi ja otetaan joku, joka silti joutuisi helvettiin.

- Miksi minä siihen suostuisin? - Siksi että tiesi ovat tutkimattomat.

Niin, se on totta.

- Oho, sinulla on ollut puuhailemista. - Harrastus menneiltä ajoilta.

- Keitä täällä on? - Katsotaan.

Tässä ovat Bolek ja Dariusz, puolalaisia sotilaita ja tappajia.

Hyviä jäljittämään ihmisiä. Asuvat kaatopaikalla lähellä Varsovaa.

Ihan sekopäitä.

Eikö ole vähemmän itsemurhaan taipu- vaisia?-Ihme kyllä he uskovat minuun.

He olivat seuraajiani jonkin aikaa.

- Keitä muita? - Reinhardt.

Hän on fasistijärjestön johtaja Berliinissä.

Koska teillä on sama maalitaulu, teillä voi olla jotain yhteistä.

Mutta varokaa sitä miestä.

- Onko muita? - Rashid ja Fumo.

Palkkasotureita Berliinistä. He ovat ainoita tällä seinällä-

jotka ovat tappaneet useampia kuin minä.-Löytyi voittaja.

Mitä sanot, Ellie?

Unohda hänet. Hän ei usko kostoon eikä mihinkään muuhunkaan.

- Ei hän sovi tehtävään. - Tiedän.

Hänen mielestään kosto on kaiken pahan alku.