Veronica (Verónica)

- Poliisi. - Apua! Auttakaa minua!

MADRID, 15. KESÄKUUTA 1991

MADRID, 15. KESÄKUUTA 1991 KLO 01.35

Rauhoitu. Mitä on tapahtunut?

Teidän on tultava! Hän on täällä sisällä!

Rauhoitu. Kerro, mitä sinä näet.

Onko talossa joku?

Haloo?

Komisario. Tuo rakennus, 3C.

Hän on täällä!

Äiti! Äiti!

Lähetämme partion heti. Mikä osoite?

Gerardo Núñez 8.

Oletko vielä siellä?

Haloo?

Kaikki yksiköt Gerardo Núñez 8:aan.

Kaikkien vapaiden autojen on vastattava hätäkutsuun.

Varhain aamulla 15.6.1991 Madridin poliisi sai hätäpuhelun.

Tämä tarina perustuu poliisin raporttiin.

Kolme päivää aiemmin.

Kolme päivää aiemmin. Tiistai

Kolme päivää aiemmin. Tiistai, 12. kesäkuuta 1991

Irene, sinä menet kylpyhuoneeseen ensin.

Lucia, lähdetään. Nouse ylös.

Älä metelöi.

No niin, poika. Ylös.

Mennään kouluun.

- Haluan mennä kouluun. - Haluatko? Hyvä.

- Oletko taas pissannut sänkyyn? - Olen.

Käske Irenen pestä sinut.

Vero!

- Mikä on? - Irene ei päästä minua sisään.

- Olen suihkussa! - Älä huuda.

Hän on pissannut alleen. Auta häntä. Olet häntä vanhempi.

Olen vanhempi, joten tulin ulos ensin.

Etkö ole lämmittänyt maitoa? On siinä isosisko.

- Lucia, varo vähän. - Pitää viedä valokuvia auringonpimennystä varten.

- Valokuvia? - Ei valokuvia.

Meidän pitää viedä negatiiveja silmien suojaksi.

Pyyhe haisee kanalta. Haiset märältä kanalta.

- Lopeta! Vero! - Lucia, anna Irenen olla.

Ota yksi pyyhkeistä, jotka ovat kuivumassa.

Olisit voinut sanoa eilen negatiiveista.

Selvä, sido itse.

- Onko kaikki hyvin? - On.

Meillä oli synttärijuhlat ja suljimme kahdelta. Olen aivan poikki.

Tulin vain hakemaan jotain koulutyötä varten. Lepää sinä.

Nukun vielä hetken. Nähdään myöhemmin.

- Mikä on? - En pissaa sänkyyn ensi yönä.

- Mitä? - En pissaa sänkyyn ensi yönä.

Hyvä. Menehän sisään nyt.

- Mitä sinulle kuuluu? - Hyvää.

Kuten tiedätte, maapallo pyörii akselinsa ympäri.

Se kiertää myös auringon ympäri.

Kun taas kuu, joka on satelliitti, kiertää maapallon ympäri.

Kun kuu päätyy maan ja auringon väliin, -

syntyy astronominen ilmiö, eli auringonpimennys.

Kuun varjo lankeaa maan ylle.

Ilmiö on mielenkiintoinen, koska se on subjektiivinen.

Se riippuu subjektista, joka katsoo sitä.

Se mitä näemme tänään Madridissa, ei ole sama, joka nähdään Barcelonassa.

Seuraava kuva, kiitos. Näemme selvästi kaksi eri aluetta.

Varjo-alueen, eli umbran, ja prenumbra-alueen.

Umbrassa ei ole valoa, vaan se on täysin pimeä.

ONKO SINULLA SE?

Prenumbra on heikko varjoalue.

Historiassa taikausko -

on antanut monia selityksiä auringon- pimennykselle. Seuraava kuva, kiitos.

Primitiiviset kulttuurit uskoivat taivaan heijastavan tapahtumia maassa.

Ne siis uskoivat, että pimeys hallitsi valoa auringonpimennyksen aikana.

Monissa kulttuureissa auringon- pimennys oli hyvä hetki uhraamisille.

Seuraava kuva, kiitos.

Mayaintiaanien mukaan ihmisveri...

Aika on lopussa. Mennään katsomaan auringonpimennystä. Jatketaan sitten.

Auta ikkunan kanssa, Sara. Ottakaa laatikosta negatiivi, jos se puuttuu.

Selvä? Älkääkä katsoko suoraan aurinkoon. Vain negatiivin läpi.

- Odota vähän. - Ei, mennään.

Mennään, tytöt. Rosa, sammuta projektori.

- Odota. - Mitä nyt?

- Meidän on odotettava Dianaa. - Sitä tuplaajaa?

Kerroin hänelle, mitä me teemme. Hän halusi mukaan.

Senhän piti jäädä meidän väliseksi?

Nyt se on meidän ja Dianan välinen juttu. Hän on tosi kiva.

Muistatko Manolon, sen piikkitukkaisen?

Kuoli moottoripyöräturmassa. Dianan poikaystävä.

- Miksi kerroit hänelle? - Se lipsahti.

Kaikki tietävät, että se toimii paremmin parittomilla luvuilla.

Kaikki ovat ylhäällä. Reitti on selvä.

Begoña, mikä tämä on?

Miten ällöttävää.

Pysykää yhdessä. Tänne päin.

Odottakaa minua!

Tässä.

Ällöttävää. Oletteko tehneet tämän aiemmin?

Joo, kylässäni. Etkö sinäkin ole tehnyt?

Joo, paperipöydällä.

En koskaan oikealla laudalla.

OKKULTISMIN TIETOSANAKIRJA

- Mitä sinä toit? - Valokuvan.

Mikä se on?

Tarvitaan esine henkilöltä, johon halutaan ottaa yhteys.

Valokuva ei ole henkilökohtainen esine.

On, jos se kuuluu henkilölle, joka on kuvassa.

En tuonut mitään Manolon tavaroita.

Näettekö, miten kuu menee väliin?

Näettekö kehän? Katsokaa auringon kehää.

Katsokaa negatiivin läpi.

Se on niin kaunis.

Tässä lukee, että pitää panna etusormi lasin päälle.

- Sulkekaa silmät. - Miksi?

Siten saa yhteyden nopeammin.

Onko joku täällä kanssamme?

Onko joku täällä kanssamme?

Vannon, etten se ollut minä.

Kuka se on?

Haluatko puhua meille?

Oletko...? Oletko Verónican isä?

Haluatko puhua Verónican kanssa?

N... Ä...

...E...

Näen. Näet... Mitä näet?

- Pikku silmälläni. - Oletko pönttö?

Itse olet. Tiedän, että sinä liikutat sitä.

Vero, liikutitko sinä sitä?

Kuka olet?

Polttaa!

Vero?

Vero!

Vero, oletko kunnossa? Mitä tapahtuu?

Vero!

Vero! Lähdetään, Vero! Tule, Vero!

Etsi taskulamppu. Diana, taskulamppu!

Missä se on? En näe mitään, Rosa.

Hitto. Tässä se on! Löysin sen.

Vittu!

- Lauta on rikki. - Missä Verónica on?

Verónica?

Verónica!

- Diana, hae apua! - Me joudumme vaikeuksiin.

Verónica?

Verónica! Mikä sinun on?

Mitä sinä sanot?

Verónica?

Kuuletko minua?

- Mitä minulle tapahtui? - Pyörryit.

Katso sormeani.

Emme ole saaneet kiinni äitiäsi.

Hän on töissä.

- Oletko pyörtynyt aiemmin näin? - En.

- Söitkö aamiaista? - Söin.

Onko sinulla diabetes?

Verónica, voitko kuunnella?

- Onko sinulla diabetes? - En tiedä.

- Ongelmia verensokerin kanssa? - En tiedä.

- Onko suvussa diabetesta? - En usko.

Oletko käyttänyt huumeita?

- Hasista, pillereitä? - En.

Onko sinulla kuukautiset?

- Kuinka vanha olet, Verónica? - 15.

Eikä vielä kuukautisia?

Luultavasti alhainen verenpaine. Ehkä myös raudanpuute.

Suosittelen punaista lihaa tänään, mikäli mahdollista.

Lepää täällä muutama minuutti. Oppitunti on melkein päättynyt.

- Tämä on siisti. - Tytöt!

- Meidän pitää aina odottaa sinua. - Mitä kädellesi on sattunut?

Ei mitään. Sain haavan lasista.

- Saanko katsoa? - Missä Rosa on?

He lähtivät jo. Et nähnyt auringonpimennystä.

- Aurinko oli musta. - Se oli tosi siistiä.

- Mikset ollut siellä? - Olin terveyden- hoitajan luona. Älkää sanoko äidille.

- Että sain haavan. Jooko? - Huulet ovat sinetöidyt.

- Huulet ovat sinetöidyt. - Minun huulet, sinun huulet, kaikkien huulet.

Mennään.

- Mikä on, Irene? - Sisar Kuolema katsoo sinua.

Hän on sokea. Hän ei näe mitään.

- Eikö hän ole kuuro? - Ei, hän on sokea.

- Hei, äiti! - Hei.

- Saanko pelirahaa? - Selvä, tässä.

Mutta vain yksi peli ja sitten kotiin.

- Äiti? - Ei lasten kuullen.

- Anna jälkiruoka pöytään 7. - Odota vähän, äiti.

- Miksi peität kauniit kasvosi? - Äiti...

Annan sinulle astiallisen makaroneja iltapalaksi.

- Äiti. - Hae Antoñito, ja menkää kotiin.

- Hirveä nälkä. Vatsani kurnii. - Ne ovat pieruja.

Pieru, pieru, pieru...

- Lämmitä ruoka, Irene. - Miksi minä?

- Minun pitää aina tehdä se. - Pese kätesi, Antoñito.

- Mikä tuo on? - Ei mikään. Mene kattamaan pöytä.

- Vero. - Mene kattamaan pöytä, sanoin.

Pidä silmällä sitä.

- Näinkö paljon? - Niin.

Sitten auringon edessä - oli aivan mustaa.

Se oli kuu. Et ymmärtänyt, mitä opettaja sanoi.

Kuvitelkaa musta ja keltainen pallo.

Musta peittää keltaisen, joka on aurinko.

- Voitko hakea maidon, Irene? - Hae itse.

Kivi, paperi ja sakset. Yksi, kaksi, kolme.

- Minä voitin. - Ei, paras kolmesta.

Kivi, paperi ja sakset. Yksi, kaksi, kolme.