C'mon C'mon

Esitän sinulle kysymyksiä.

Ei ole oikeaa tai väärää vastausta.

Millaisena näet tulevaisuuden?

Millainen luonto on silloin?

Miten kaupunkisi muuttuu?

Ovatko perheet samanlaisia?

Mitä muistat ja mikä unohtuu?

Mikä pelottaa? Suututtaa?

Oletko yksinäinen? Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Me kierrämme haastattelemassa lapsia -

eri ikäryhmistä heidän elämästään ja tulevaisuudesta.

Jos et halua vastata -

tai et pidä kysymyksestä, sano ei.

Jos et halua puhua jostakin, sano se.

Aikuiset luulevat olevansa pomoja.

Haluavat päättää kaikesta.

Ovat muka aina oikeassa.

Millaisena näet tulevaisuuden?

Toivon, että siitä tulee hyvä.

Miten aikuiset voivat varmistaa sen?

Tajuamalla, mitä ympärillä tapahtuu.

Minusta se on iso ongelma.

Se on iso juttu.

He sanovat: 'Detroitissa on vaarallista.'

'Surkeat koulut. Kamala paikka.'

'Mistä tiedät? Et käy koulua täällä.'

'Et ole Detroitista. Minä olen.'

ssa on monia tragedioita.

Ihmisiä sorsitaan rodun, seuran, -

asuinpaikan tai rahatilanteen takia.

Haluaisin maailmasta paremman.

Erilainen ei ole väärässä.

Meidän pitää muuttaa asioita, -

mutta se tuskin tapahtuu pian.

Onko tulevaisuudessa toivoa?

Onko se parempi vai pahempi?

Minulle se on parempi, -

koska minulla on mahdollisuuksia.

Olen toiveikas tulevan suhteen.

En tiedä, mutta toivon parempaa.

Tuleeko koko maailmasta parempi?

Toivon niin, mutta ehkä ei.

Minkä supervoiman haluaisit?

Vaikea ja suosituin kysymys, -

jonka esitän. Jotkut sanovat...

Detroit oli tulevaisuus.

Jututimme Detroitin nuoria. Lapsia.

Jututimme Detroitin nuoria -

kysyäksemme, -

mitä he odottivat elämältään.

Miten heidän elämänsä muuttuisi?

Mikä heitä inspiroi ja innostaa?

Ja millaista elämä on nyt.

Hei. - Hei.

Hei. - Hei.

Kiva, että soitit.

En tiennyt, kumman piti soittaa.

Vai pitikö kummankaan.

Tämä on hyvä päivä jutella.

Ehkä äiti kuuntelee. - Joo.

Ehkä.

Ei tunnu siltä, että vuosi on mennyt.

Tuntuuko sinusta?

Ei. Se on outoa.

En tiennyt, mitä tehdä tänään.

Joo, tiedän.

Jos teen töitä, en sure oikein.

Jos istun masentavassa hotellihuoneessani -

ja ajattelen äitiä, se on rankkaa.

Joten soitin sinulle.

Missä olet? - Detroitissa.

Olen haastatellut lapsia.

Se oli kivaa. - Kiva.

Jesse kuuli sinut radiossa.

Olimme autossa ja olit radiossa.

Minun piti kertoa, että se olit sinä.

Niinkö? - Hän on yhdeksän.

Lapsi ei tunnistanut ääntäsi.

Vau. Okei.

Joo.

Miten Jesse voi? - Hyvin.

Hän on fiksu ja outo.

Hän on vanhempi ja hauska.

Hän on oma pieni itsensä.

Ja Paul muutti Oaklandiin.

Muuttiko? - Joo.

Ihan tosi?

Joo. Se on okei, luulisin.

Jesse on ottanut sen hyvin. Mutta Paul ei. Hän...

Tarkoitan... Minä vain...

Minun pitää vain mennä avuksi.

Niinkö?

Menen pian sinne. Kaikki hyvin.

Otatko Jessen mukaan?

En. Se ei ole sellainen matka.

Kuka vahtii Jesseä?

En tiedä vielä.

Hei. - Hei.

Hei.

Sano hei. - Hei.

'Hei, mitä kuuluu?' Mitä kuuluu?

Hyvää. Entä sinulle? - Hyvää.

Pyydä Johnny-eno sisään. - Pyydä.

Tule sisään. - Kiitos.

Saanko halauksen?

Hei. - Hei.

Meillä on... äidin mekot.

Ja läksyni. - Hyvä.

Äiti sanoi, että nukut täällä -

isossa sängyssä. Se on talon paras.

On isoja, isoja, isoja, -

isoja sienirihmastoja.

Rihmoja, jotka ovat sieniä.

Ne ovat yhteydessä puihin.

Ne ovat täällä. Tosi korkeita.

Ne ottavat kaiken ruoan ja...

Se menee rihmoista toisiin puihin.

Ja sitten... Ne saavat kaiken ruoan.

Puu tarvitsee...

Miten Paul voi?

En tiedä. Tarjosivat paikkaa San Franciscon sinfoniasta.

Ansiosta, mutta muutos sotki pään.

Kuten aina. Hän otti koiran.

Ei olisi pitänyt ottaa. - Ei.

Katastrofi, taas kerran.

Ja sinä korjaat jäljet. - Joo.

Joo. Paul on sellainen.

Entä Jesse? Mitä hän tietää?

Sanoin, että autan Paulia asettumaan.

Menemme myöhemmin yhdessä.

Sopiiko hänelle, että olen täällä?

Hänestä on kiva kun olen poissa.

Siitä tulee hauskaa. - Älä?

Tosi ihana nähdä sinua.

Haloo?

Onko kukaan kotona?

Haloo? - Oletko valmis tähän?

Voi luoja. Mihin? - Haloo?

Ei hätää. Yksi orpo käy täällä.

Hän tulee varmaan katsomaan sinua.

Kuvittelee tänne kuolleita lapsia -

ja kysyy, mitä he tekivät tehdäkseen saman.

Sekopäistä. - Joo.

Ihan normaalia lasten touhua.

Onko ketään kotona? - Tullaan.

Hei. - Hei.

Onko tämä se orpo?

Saanko jäädä yöksi?

Orpokodissa on kerrossängyt ja kaikki kuorsaavat.

Totta kai saat.

Poikani ei ole tänään täällä.

Voin ottaa hänen paikkansa.

Hyvä idea. Nukkumaanmenoaika.

Täällä onkin huone -

ja kokoisesi sänky. Haluatko nähdä?

'Dorothy asui Kansasin preerialla -

Henry-sedän ja Em-tädin kanssa.'

Hän halasi minua ja olo muuttui.

Tai minun oloni muuttui.

Ja joo, Jesse ehkä muisti minut.

Ehkä. Ehkä ei.

Hän kertoi, miten puut kommunikoivat.

Ja miten niitä yhdistää -

maanalainen sienirihmasto.

Olet rakas, olet rakas...

Hyvää yötä.

Mukavaa. Jatka unia.

Huomenta. - Liian kovalla!

Lauantai. Saan meluta lauantaisin.

Lähtikö äiti?

Äiti sanoi, että hämmennyt. - Mitä?

Äiti sanoi, että voit olla hämilläsi, -

mutta totut asioihin.

Panisitko hiljemmalle?

Äiti jätti sinulle viestejä keittiöön.

Onko mikrofoni tuossa vai kuulokkeissa?

Onko mikki luureissa? Vai tuossa?

Tämä on mikki. Säädän äänen.

Varovasti.

Kun ajattelet tulevaisuutta, -

mitä kuvittelet?

En halua.

Etkö halua kuvitella tulevaa? - En halua vastailla.

Mikä tuo on? Vääntönuppi. Nuppeja on paljon.

Äänenvahvistus. - Vahvistus?

Siitä tietää, miten... Ota nämä.

Näetkö tämän? Tässä.

Kuuletko? - Minä... kuulen.

Tästä säädetään volyymi. - Hiljaista.

Käännä ylemmäs, niin huomaat.

Onko kivaa? - Kuulostaa upealta.

Isäni rakastaisi tätä.

Johnny! - Tarvitsetko jotain?

Äiti kertoo minulle tarinoita.

Se voi olla tarua tai totta.

En osaa mitään tarinoita.

Voidaanko vain jutella ja tutustua toisiimme?

Miksi äiti lopetti juttelun kanssasi?

Me jutellaan. - Ette juttele.

En tiedä. - Juttelitteko ennen usein?