Everyday People

Huomenta.

Mitä kuuluu, Paul? Tiedän. Sekki odottaa täällä huomenna.

Hei, Joleen. Miten sujuu? -Hyvin. Aika hiljaista.

Valmista? Jos on luppoaikaa... -Voin aina siivota. Tiedän.

Onko sinulla hetki aikaa, Ira? -On, Arthur.

Hei, Howard. Tee palvelus ja vie se takaoven kautta.

Niin, Arthur? -Mietin asioita eilen illalla.

Olisitpa puhunut ensin minun kanssani.

Olisin voinut keksiä toisen tien. -Sitä ei ole.

Me myymme. Meillä menee niin huonosti.

Aamiainenkaan ei meitä pelasta. Tämä ei tule yllätyksenä.

Tuli se minulle. -Olen tehnyt kaikkeni.

Minäkään en pidä tästä, mutta se on sovittu.

Milloin kerrot tarjoilijoille? -Tänä aamuna.

Hyvä. Nähdään myöhemmin.

Miten menee, Samel? -Hyvin.

Älä leiki. Yritän lukea. -Lue sitten.

Syö aamupalasi. -Rusinoita on liikaa.

Ota ne pois ja lisää maitoa.

Syö nyt, olen tosissani. -Et ole minun pomoni.

Kerronko tuon äidille? -Et.

Ole sitten hiljaa ja syö!

Valmiina? Etkö syö enempää? -Ei ole nälkä.

Lähden töihin. Vie Benita bussille ennen kuin vuorosi alkaa.

Samel, aiotko soittaa tänään? -Joo. Miten vaan.

Älä puhu minulle noin.

Selvä. Anteeksi. -Nähdään sitten kotona.

Rakastan teitä.

Paras soittaa. -Suu kiinni.

Mitä kuuluu, Joleen? -Hei, Ali.

Elämä on ihanaa. -Erin on tiskillä.

Oletko varma, että etsin häntä?

Lopeta. -Jos niin haluat.

Nähdään. -Nähdään.

Hei, E. Soitin hakulaitteeseesi. -En saanut viestiä.

Studion eristys kai esti sen. Tule tänne.

Tule tänne.

Oletko syönyt? -Palan paahtoleipää.

Ei valkoisten ruipeloiden ruokaa. Syö pari munaa...

Ali, minulla on äiti. En tarvitse toista.

Älytön ruuhka. Kesti ikuisuuden tulla tänne.

Pitää saada joku auttamaan muutossa ensi viikolla.

Joku jolla on pakettiauto.

Sanoit tulevasi kuukauden kuluttua. -Sanoin niin kuukausi sitten.

Selvä.

Mitä nyt? Näen että jokin vaivaa.

En tiedä. Väsyttää. On vähän epävarma olo.

Tuntuu kuin... En tiedä, olenko valmis -

muuttamaan yhteen.

Arvasin tämän.

En tarkoita, ettet voi muuttaa. Kyllä sinä voit.

Jutellaanko myöhemmin? -Selvä. Pääsen viideltä.

Hae minut, niin jutellaan. Pitää mennä kokoukseen.

Voi helvetti! Miksei Ira ole täällä?

Minä palkkasin teidät, joten tämä on minun tehtäväni.

Yksityiskohdista. Hän...

Haloo! En halua yksityiskohtia. Minulla ei ole työpaikkaa.

Mitä yksityiskohdat auttavat? -Saammeko me häneltä mitään?

Saamme metropoletin ja kädenpuristuksen.

Tarpeeksi kauan olleet saavat suosituskirjeen.

Haluan puhua rahasta. -Milloin se tapahtuu? Nyt heti?

Kolmen neljän viikon kuluttua. -Kolmen viikon? Tyly homma.

Minulla on kolme kouluikäistä lasta. -Olen samassa veneessä.

Älä jaksa. Emme ole typeriä. -Mitä sanoit, kun Ira kertoi?

Kysyin samoja asioita. Yritin löytää ratkaisun.

Yritin sitäkin, että pääsisimme toiseen ravintolaan töihin.

En tiedä enempää.

Mihin ravintolaan? -Jollekin toiselle jutkulle?

Älä rupea antisemiitiksi.

Hän tekee parhaansa hoitaakseen tämän kunniallisesti.

Olet aina hänen puolellaan. Ja aiemmin hänen isänsä. Aina.

Taitaa saada hyvät rahat. -Ei tämä ole Arthurin vika.

En tiedä vielä enempää.

Toivon, että te kaikki pidätte yllä hyvää henkeä...

Hyvää henkeä? Äijä on tehnyt hyvän sopimuksen.

Jäätkö sinäkin eläkkeelle? Kerro nyt.

Muutatko sinäkin Floridaan pyyhkimään hänen persettään?

Nyt riittää. Ei muuta. Kerron kun tiedän lisää.

Helvetti!

Perseenpyyhkiminen oli paha. Mutta hauska juttu.

Mitä sinä pahasta tiedät? -En mitään. Menen jatkamaan.

Mikäs hänellä on? -Häntä ei kiinnosta.

Isi ja äiti huolehtivat hänestä. Hemmetin hip-hop-räppipaskaa!

En voi sietää näitä nuoria. Eivät kunnioita mitään.

Tämähän on perheravintola. Missä Ira luuraa?

Hän saa tehdä työni. Minä lähden nyt.

Kolmetoista vuotta täällä, ja saan kolme viikkoa aikaa.

Hankin kunnon työpaikan.

Arthur.

Puhuitko heidän kanssaan? -Puhuin.

Miten meni? -Ei hyvin.

He ovat vihaisia. -Mitä he sanoivat?

Asioita, joita en aio toistaa.

Jessus. Minustako? -He ovat huolissaan, Ira.

He menettävät työnsä. Mitä oikein kuvittelit?

Mitä minun pitäisi tehdä? -Sinä olet pomo, pomo.

Näyttäydy salin puolella. Puhu heidän kanssaan.

Aivan. Käyn pankissa ja hoitamassa asioita, mutta...

Minä ymmärrän. Kiitos.

Kiitos. Hyvää päivänjatkoa.

Maistuiko ruoka? -Kahvi sokerilla.

Tommy, kahvi sokerilla mukaan.

Yksi ja kahdeksan, kiitos.

Hakisitko lisää pusseja, Tommy? Ne loppuvat kohta.

Vaihtorahanne. Kahvi tulee kohta.

Maistuiko ruoka?

Olet velkaa. Annoin kaksikymppisen ja sain takaisin kympistä.

Mutta... -Yksinkertaista: anna kymppi.

Annoitte melko varmasti kympin.

Olen pahoillani. -Melko varmasti? Minä olen varma.

Tarkistan kassan. -Miksi?

Näytänkö niin rikkaalta, että voin jaella rahaa?

En sanonut niin. -Olisit tarkempi työssäsi.

Niin olenkin. -Et ollut.

Juttelit Tommyn kanssa etkä ollut tarkkana.

Odottakaa nyt hetki. -Olen musta, mutta en typerä.

Mitä? -Tämä on törkeää!

Minä tarkistan. Älkää huutako. -Miksi? Hae pomo paikalle.

Hae pomosi tänne. Nyt heti!

Selvä, tässä. Olen pahoillani.

Kiitos, nuorimies.

Anteeksi.

En nähnyt, millä hän maksoi, mutta hän oli epäreilu. -Kiitos.

Tommy, tuletko kassalle? Haen pusseja.

Pitäisikö minun suojautua?

Mikä hätänä?

Asiakas maksoi kympillä -

ja intti antaneensa kaksikymppisen. En ole edes varma.

Ikävä juttu. Pääsetkö viideltä? -Joo.

Kun tarkistat kassan, näet kumpi oli oikeassa. Ei hätää.

Sol, missä olet? -Rauhoitu, Evans.

Tarvitsen laseja. -Älä välitä, Jo.

Elämä on liian lyhyt. Hengitä syvään ja laske kymmeneen.

Äiti. -Hei. En tiennyt oletko töissä.

Minulla on täällä tapaaminen. Voimmeko jutella?

Haluatko jutella? -Kyllä. Opiskelusta.

Nyt? Täällä? -Sellainen ei voi odottaa, Erin.

Minulla on noin... -Mennään istumaan.

Mustan nauhan perjantai. Tue nuorisokeskusta, veli.

Ei haittaa, veli. Ihana näky.

Nuubialainen kuningattareni. Ota yksi. Miellyttävää päivää.

Tännepäin. Tukekaa veljiä. Tule nyt, Kunta.

Työmies, ymmärrän. -Miksi kutsuit minua?

Kunta Kinteksi. Tunnistan sinut puvusta huolimatta.

Olet silti musta mies. Osta nauha dollarilla.

Selvä. Anna tulla. -Kiinnostus heräsi, Kunta.

Nauha kuvaa mustan miehen hengen kuolemaa.

Nuorisoamme uhkaa toivottomuus. Apua tarvitaan.

Nauhan kantaminen perjantaisin kertoo halusta auttaa.

He kuvittelevat olevansa tärkeämpiä kuin muut.

Myös heidän täytyy käydä koulua. -Olet siis idealisti.

Shelby Steele. Menetämme taistelun.

Heidän koulunsa rapistuu kasaan.

Ei kirjoja, ei kyniä. Ei toivoa. Epätasainen leikkikenttä.

Jos odotat tasaista leikkikenttää, saat seisoa täällä kauan.

Seison niin kauan kuin tarvitsee.

Pidä hauskaa. -Samoin.

Dollarilla saa mustan nauhan.

Miksei sinisen nauhan keskiviikkoa matikassa pärjäämiselle?

Tai vihreän nauhan maanantai hyville tasokoetuloksille?

Mikset juhli mustien nuorten saavutuksia?

Sinisen nauhan maanantai, hienoa. Kirjoitan sen muistiin.

Siitä ei ole kyse. Negatiivisuus muuttuu todeksi.

Anteeksi, veli. Unohdin ruusunpunaiset lasini kotiin.

En ole veljesi. Nimeni ei ole Kunta Kinte.

En maksa dollaria nauhastasi.

Kun tulit tänne, sinut oli varastettu perheeltäsi.

Sinut ostettiin ja myytiin. Sinua nöyryytettiin. Perheesi hajosi.

Meidän täytyy koota perheemme. Siksi sanon sinua veljeksi.

Tarvitsen sinua. Jos luulet, ettet tarvitse minua, mieti tätä:

Jos Ku Klux Klan tulee tuolta ja päättää tappaa pari neekeriä -

sanotko: "Anteeksi, mutta minä en ole neekeri"?

Vai sanotko minulle: "Veljeni, nyt juostaan. Yhdessä."

Niinpä.

Ymmärrät vielä, Kunta.

Tue Emmett Till -keskusta. Nuoret oppivat auttamaan itseään.

Eikö näin ole? Tiedät että on, veli.

College ei ole kaikkia varten. En halua sinne.

En ole kuin sinä. En halua yritysmaailmaan.

Mitä aiot sitten tehdä?

Olen runoilija. -Selvä. Haluat runoilijaksi.

Ei, äiti. Minä olen runoilija.

Minä puhun tulevaisuudestasi. Se ei ole tulevaisuus.

Runous johtaa nälkään ja köyhyyteen.

Et tiedä, mistä puhut. Runoilijoille maksetaan.

Pääsen esittämään runojani. Myyn runokirjojani...

Kuuntelisit itseäsi. Ajattelet yksioikoisesti.

Myyt runokirjojasi... Et tiedä myymisestä mitään.

Minusta tulee yrittäjä.

En raada yritykselle, joka ei välitä minusta paskaakaan.

Jos jatkat tuohon tyyliin, saat korvillesi.

Kehtaatkin arvostella minua.

Olet saanut kodin ja ruokaa sekä päässyt yksityiskouluihin.

Osaat kirjoittaa vain kauhean työpaikkani ansiosta.

En pyytele anteeksi sitä, kuka olen. Ymmärrätkö?

Sinä et ymmärrä minua. Runous on elämäni.

En mene takaisin kouluun. En pidä siitä.

En sovi sinne. Ei onnistu. -Et sovi sinne?

Ymmärrän. Tämä on siis mustan tytön itsesääliä.

"En sopeudu collegeen, koska olen neiti Katugangsta."