Die ersten 200 Zeilen.
Kuka pitää puheen omissa häissään?
Kuka sellaista tekisi? Kuka seisoo salin keskellä -
kolmen tyhjään vatsaan juodun samppanjalasillisen jälkeen,
siis täysin tyhjään,
koska tähän pukuun mahtuminen edellyttää, ettei syö kiinteää ruokaa -
kolmeen viikkoon.
Kuka sellaista tekee?
Minä.
Päivä on täydellinen.
Se on kuin unelma, tai isälleni kuin painajainen.
"Paljonko kukat maksavat? Kuka syö sienipaistoksia?
"Onko pitopalvelulla käsitystä siitä, mitä juutalaisille tapahtui -
"pari vuotta sitten?"
Kaksi kakkua, yksi syömistä varten. Olemme onnellisia.
Mutta tätä päivää on suunniteltu kauan.
Ne jotka tuntevat minut tietävät, että suunnittelen.
Kun olin kuusi vuotta, valitsin pääaineekseni venäläisen kirjallisuuden.
12-vuotiaana löysin tavaramerkkikampaukseni.
13-vuotiaana ilmoitin meneväni Bryn Mawr Collegeen.
Katherine Hepburnin vanhaan huoneeseen.
Ensipäivästä saakka tiesin, että päätös oli taianomainen.
Ensiksikin huonetoverini Petra oli mukava ja lihava, mikä oli täydellistä.
Pöytäseurani ei varastaisi poikaystävääni.
Tuoksuu hyvältä.
Kampus oli vanha ja elegantti,
oli muratin peittämiä rakennuksia, lasimaalauksia ikkunoissa ja...
Koulun lyhenne kirjailtuna voihin.
Mitä?
Tämä oli maaginen paikka, jossa voi oli kaunista,
ja jossa selvittäisin maailmankaikkeuden salaisuudet -
sekä tapaisin loistavia naisia, sukulaissieluja,
joiden kanssa tutkisin uutta, uljasta maailmaa.
- Se polttaa. - Tietysti. Se on valkaisuainetta.
- Se on kamalaa. Inhoan sinua. - Idea oli sinun.
Älä kuuntele minua. Olen hullu.
Miksei sinuun satu?
- Olen Kansasista. - En tiedä, mitä se tarkoittaa.
- Kuinka kauan vielä? - Kymmenen minuuttia.
- Hyvät hyssykät! - Minne menet?
- Minne hän menee? - En tiedä.
Midge?
Midge!
- Kuinka kauan vielä? - Yhdeksän minuuttia!
Himpuran samperi!
Mutta kaikki nämä upeat seikkailut olivat vain alkusoittoa -
lopulliselle kohtalolleni.
Tapaisin miehen.
Täydellisen miehen.
Hän olisi 193 senttiä pitkä ja vaalea,
ja hänen nimensä olisi Dashiell tai Stafford tai...
Joel. Joel Maisel.
Parasta juonen kehittelyä sitten Iceman Comethin.
Joel Maisel oli ritarini kiiltävässä haarniskassa,
Jumalan lahja, ja hänestä olin loistava.
BURLESKISHOW
Hän vei minut gallerioihin, runoiltoihin ja kreikkalaisiin draamoihin...
- Anteeksi, neiti. - Kiitos, kulta.
Hän tulee tarvitsemaan sitä.
Hän oli Misty Dream, hyvät naiset ja herrat.
Hän on vasta 18...
koiran vuosissa.
Esittelen teille seuraavan esiintyjämme.
Hän pääsi juuri kauppalaivastosta,
tai jostain sellaisesta isänmaallisesta paskasta.
Hän kertoo meille itse.
Lenny Bruce. Tervetuloa.
- Tämä on se tyyppi, jonka tahdoin nähdä. - Hän ei voi olla hauskempi kuin Misty.
Kiitos.
Luin lehdestä juttua.
Lapset, jotka olivat kahdeksan ja yhdeksän,
nuuhkivat pikaliimaa päästäkseen pilveen.
He ovat vastuussa siitä, että muusikot kiinnostuivat -
monista asioista, joista he eivät edes tienneet.
Sitten kuvittelin, miten se tapahtui.
Lapsi on yksin huoneessaan.
On lauantai. Häntä esittää Georg Macready.
Katsotaan.
Olen yksin huoneessani ja on lauantai.
Teen lentokoneen.
Juuri niin. Teen Lancasterin.
Hyvä rakenteen suunnittelu. Haen balsapuun.
Leikkaan sen. Hion sen.
Nyt liima. Hankaan sitä rättiin ja...
Hei.
Minähän päihdyn.
Joel opetti minulle vaikka mitä.
- Tiedätkö, mitä tahdon? - Älä sano, että neitsyen.
Tahdon saada sinut nauramaan elämäsi jokaisena päivänä.
Hienoa, mutta ei juuri nyt.
Ei. Ei nyt.
Olen ollut onnekas.
Minulla on ihanat vanhemmat. Minulla on ollut mukava elämä,
ja vaikka tiesin, että rakkaus olisi upeaa,
en olisi aavistanut, että se olisi perustelu -
- hinnalle, jonka maksoin puvustan. - Jonka minä maksoin siitä.
Olemme hyvin onnellisia.
Ja koska se on parempaa kuin olisin osannut kuvitella,
tahdoin kertoa teille tänään,
että rakastan tätä miestä.
Ja kyllä, munarullissa on katkarapua.
Miriam!
Rabbi! Hän laskee leikkiä.
Näytä minulle raamatun kohta, jossa Jumala kieltää katkaravun syömisen.
3. Mooseksen kirja. "Teidän tulee inhota ja karttaa kaikkia -
- evättömiä ja suomuttomia pikkueläimiä." - Mainitaanko katkarapu?
NELJÄ VUOTTA MYÖHEMMIN
Lutzi! Rabbi tulee.
- Mitä? Miten? Koska? - Saimme tietää tänään.
Äitini pyörtyi, soitti neljälle ihmiselle ja pyörtyi taas.
Tänä vuonna Jom Kippurina -
rabbi Krinsky lopettaa paaston meidän talossamme.
Tarvitset lammasta. Rabbi pitää lampaasta.
Anteeksi, olin tekemässä tilausta.
- Olen pahoillani. Mitä pyysitte? - Porsaankyljystä.
Laita porsaankyljykset laskulleni. En voi uskoa sitä.
Rabbi on ollut vihainen häistä saakka.
Tarvittiin neljä vuotta anteeksipyyntöjä ja dreidel-hyrrä -
Sammy Davis Jr: n nimikirjoituksella,
- mutta saimme viimein paskiaisen. - Häpeällistä.
Pidättekö ilmaisista porsaankyljyksistä? Suu kiinni, siis.
- Jakelu torstaina? - Kymmenen jälkeen.
Nappasin pari puolikuukeksiä.
Saimme rabbin!
Antonio, ostin sinulle keksin.
Kiitos, rva Maisel.
Jerry, kiva solmio. Ostin sinulle keksin.
Kiitos, Jerry.
Täydellistä. Tämä sujuu täydellisesti.
- Haloo? - Kerroitko kaikille rabbista?
Minäkö muka leuhkisin? Miten työ sujuu?
Luulen, että jotain saatiin myytyä tänään. Miten paistin kanssa sujuu?
Siitä tulee mahtava.
Hyvä. Tarvitsemme sen.
Esiinnyn huonoon aikaan. Klo 1.45.
- Hui. - Peruin lounastapaamiseni -
ja menin keskustaan niin pian kuin voin.
- Mutta Gaslightia pyörittävä tyyppi... - Baz. Muista se nimi.
Hyvä on. Baz antoi minulle silti surkeimman ajan.
- Hän inhoaa minua. - Ei hätää. Korjaamme asian.
Hän ei pidä minua oikeana koomikkona.
Tai siis en vielä ole oikea koomikko,
mutta jos saisin paremman ajan...
- Korjaamme asian. - Klo 1.45.
- Siellä ei ole ketään klo 1.45. - Eikö? Korjaamme asian.
En tiedä, mitä tekisin ilman sinua.
- Siispä klo 1.45. -Hei.
Joten tarjoilija sanoo, "Hyvä on. Maistan sitä."
Hän katsoo kulhoa ja sanoo, "Missä hitossa lusikka on?"
Ja asiakas sanoo, "Ahaa."
Tarjoilija ei siis tuonut lusikkaa.
- Ja siksi asiakas ei syönyt keittoa. - Ei lusikkaa.
Niin, keittoa ei voi syödä ilman lusikkaa.
- Sepä vasta hyvä vitsi. - Joo.
Penny, voitko saattaa Mitchellin Alin toimistoon?
- Tietysti. - Al voi selittää yksityiskohdat.
Selvä. Tulen nauramaan sitä lusikkaa viikon.
Näin Funtin kävelevän käytävää pitkin.
Lähetin hänet Alin toimistoon. Kaikki hyvin.
Menetkö Villageen tänä iltana?
- Midge saapuu minä hetkenä hyvänsä. - Joel Maisel, komedian kuningas.
Hyvä on.
Imogene tahtoisi kovasti nähdä esityksesi. Sanoin, etten tajua miksi.
Näen sinun tekevän naurettavuuksia koko ajan.
Tosi hauskaa. Voinko käyttää tuota?
- Oikeasti, milloin voimme tulla? - Taksi odottaa.
- Hei, Archie. - Miksi pyysit häntä odottamaan?
Voimme ottaa toisen taksin.
Tiedän, mutta kuljettajalla on avio-ongelmia,
- enkä tahtonut lähettää häntä pois. - Tulenko ensi viikolla?
Ensi viikolla. Mikä ettei?
Hei sitten, Archie.
- Hyvää yötä, Penny. - Hyvää yötä.
Sanotaan, että mies on loasta tehty Köyhä mies lihasta ja luusta
Lihasta, verestä, nahasta ja luista
Mieli heikko Ja väkevä selkä...
- Täällä on täyttä. - Muttei enää klo 1.45.
Luoja, et ajattele muuta.
Mene istumaan. Anna mestarin toimia.
Älä kutsu, Pyhä Pietari Koska lähteä en voi
Sieluni velkaa firmalle oon
Hitto!
Mitä? Gaslight. Mitä?
Joo. Olemme auki. En tiedä. Kun kaikki poistuvat.
Tri Salk voisi keksiä rokotuksen idiootteja vastaan.
- Mitä? - Etsin Bazia.
Vessassa, takana oikealla.
Odotan, kunnes hän on valmis.
- Onko tuo paisti? - Se on Bazille.
- Maksoimmeko kahvityypille? - Kyllä.
- Mihin se on merkitty? - Luoja, Baz.
Hei, Midge. Onko tuo...
Tein paistini.
Miehesi ei siis pidä saamastaan ajasta.
Ei, hän pitää siitä. Hän pitää mistä vain ajasta.
On vain yksi ongelma. Tyttäremme on sairas.
Korvakipua. Klo 1.45 on tosi myöhään. En tiennyt, mitä tehdä. Joten ajattelin...
Eikö pojallanne ollut viime viikolla tuhkarokko?
Mitä? Joo, oli.
Ja sitä edellisellä viikolla äidilläsi oli riisitauti?
Aivan. Tosi kivuliasta.
No comments yet. Be the first to leave one.