In the Land of Saints and Sinners

POHJOIS-IRLANTI 1974

VUOSIKYMMENTEN LEVOTTOMUUDET OVAT KÄRJISTYNEET ASEELLISEKSI YHTEENOTOKSI

Sieltä tullaan.

Liikettä nyt, pojat.

Lapsia, saatana.

Älä kiusaa, Patrick.

Tämä tästä puuttui.

Miksi sinä noin teit?

Nosta se. Pyydä veljeltäsi anteeksi.

Nyt ei ole aikaa tällaiseen. Olemme jo myöhässä.

Tulkaa nyt jo helvetissä!

Jättäkää ne siihen!

Lähtekää, saatana!

Autoon!

Aja! -Anna mennä!

GLEANN CHOLM CILLEN ALUE

Jeesus sentään! Hidasta jo, saatana!

Olet kiero vanha paska, Finbar.

Mitä että, Vinny? -Näen kyllä, mitä puuhaat.

En voi ampua, ellen näe niitä. Siirrä ne takaisin ylemmäs.

En kuule tuulelta. -Just joo.

Jos konstaapeli O'Shea yrittää vihjata minun fuskaavan, minä suutun.

Jos lyödään vetoa, pitää olla reilu peli.

Aiotko vinkua vai hävitä tavalliseen tapaasi?

Haista sinä. -Anna mennä.

Petollinen paskiainen.

Kiitoksia. -Vie tuhkatkin pesästä.

Mitä aiot tänään puuhata?

Kissan ruokkimisen ja Gulliverin pikkuväen parissa filosofoinnin lisäksi.

Luin jo "Gulliverin retket". Nyt luen herra Dostojevskia. Venäläinen.

Sellaisista en tiedä mitään. Agatha Christie on minun heiniäni.

Minne meillä on matka? -On vähän työasiaa tännepäin.

Rouva Bailey sanoi, että kylän tervetulokyltti on kadonnut.

Näet, millaista oikea työnteko on.

Kunnolla ruhjottu.

Punaruskea.

Viininpunainen. -Viininpunainen?

Niin, viininpunainen.

Jollain vauhtihurjalla on karannut ratti käsistä.

Tai juopolla. -Niin. Ei ihan tervettä puuhaa.

Nytkö etsit kyliltä mielipuolta?

Niin. Eiköhän tämä iltapäivään mennessä ratkea.

Tunnen katseesi niskassani.

Rita. Aatami olisi varmasti ottanut mieluummin sinut kuin Eevan,

jos olisi nähnyt puutarhasi.

No, on hyvä olla harrastus. -Nuo kaunistavat kotia.

Laitan pöydälle. Joka olisi tuttu, jos olisit myöntynyt illalliskutsuuni.

Miten Brendan voi?

Ei hän enää tokene.

Ei hän malta kuolla, kun on noin kaunis nainen.

Räjähdys vaati kuusi henkeä, joista kolme lasta. IRA:ta epäillään iskusta.

Mutta se ei ole ottanut vastuuta. Tiedoistaan voi kertoa poliisille.

BANTRYN SATAMA

BANTRYN KYLÄPALKINNOT

Saisinko hiljaisuutta?

Seuraavaa henkilöä en voi kyllin ylistää.

Hän on tehnyt enemmän kuin kylämme ansaitsee.

Hän on oikea monitaituri, ja pienellä kannustuksella saamme kuulla jotain.

Bart McGuiness, soisitko meille laulun?

Ette te kestä kuunnella vanhan äijän loilotusta.

Oma perhekin laittaa tulpat korviin.

Voi kunpa oisin ma

Carrickfergusissa

Ballygrandin iltojen tähden

Silloin uimaan lähtisin

Yli syvimmän veen

Syvimmän veen Jotta löydän rakkauden

No niin. Kömmi ulos.

Ammu tähän vain, niin säästyy vaivaa. -Jatka matkaa. Vasemmalle.

Tässä on hyvä.

Kaksi askelta sinun oikeallesi.

Ala kaivaa.

Missä me olemme?

Vietän täällä ikuisuuden. Haluan tietää, missä olemme.

Donegalissa.

Olet Donegalissa. Maan toisella laidalla.

"Unohdettu kreivikunta". Sopii kuvioon.

Näinkö elätät itsesi? -Syvyys riittää. Nouse sieltä.

Polvillesi.

Herran tähden!

Kaikki nämä puut...

Sinulla on pitänyt kiirettä.

Polvillesi.

Kädet pään taakse.

Saat minuutin aikaa. Sano jotain, puolustaudu vaikka. Ihan sama.

Ei tässä tarvitse puolustella. Tiesin tämän päivän tulevan.

Siinä meni kauemmin kuin luulin.

Siitä on kokonainen elinikä.

Olin nuorena äkkipikainen.

Tapoin oman osuuteni.

Tiesin, ettei sitä voinut perua.

Mutta eräänä päivänä päätin, etten anna sen tuhota elämääni.

Jollain ilveellä työnsin sen synkän pilven sivuun.

Löysin taas paikkani yhteisössä.

Autoin, minkä osasin.

Näin se meikäläisillä päättyy.

Jossain tuulentuivertamalla suolla.

Yritä tehdä vähän hyvää ennen kuin päädyt tänne.

Aikaa ei ole rajattomasti.

Ovat päiväni luetut

Tulkaa, te nuorukaiset

ja laskekaa minut maahan

Oliko kommelluksia, Kev? -Ei.

Oletko homppe, Robert?

Levyjesi perusteella olet. -Oletko sinä hidas, Kev?

Bootsiesi perusteella olet.

Ties millaisen sotkun jätit jälkeesi siellä.

Tämä Moody Bluesin sinkku on tosi hyvä.

Otan tämän lainaan.

Nautinnot houkuttavat heikkolihaisia ennenaikaiseen kuolemaan.

Kuka tuon sanoi? Yeats?

Äitini.

Kuka siellä? -Minä vain, rva McQue.

Finbar! Robbie kertoi sinun tulevan. Leivoin lempiskonssejasi.

Kirsikkaako?

Minä luulin, että rusinaa.

Rusinahan se. Tunnet minut paremmin kuin minä itse.

No sitähän minäkin.

Otatko niitä mukaan? -Otan.

Et ole koskaan kieltäytynyt.

Hyvää saatanan huomenta vaan.

Ovatko uunituoreita?

Muistapa käytöstavat.

Siinä hän on. Lännen nopein mies.

Huomaa, että hän on Dublinista. -Nykyajan nuoret...

Miten menee? -Entä itselläsi?

Kiitos. -Uusi lisäys kokoelmaan?

Sain maksuna O'Reillyn klaanilta.

Jonkun meksikolaisen maalaama.

Ilmeisesti suurta huutoa Amerikassa.

Ja paljon arvokkaampi kuin velkani.

Sääli, ettet voi myydä sitä takaisin lailliselle omistajalle.

Kuulostelen asiaa. Olisi keikka tiedossa viikon päästä.

Anna se pojalle.

Keikka. Anna kaikki keikat hänelle.

On tullut tässä vähän mietiskeltyä.

Pelkkiä huonoja päätöksiä Margaretin kuoltua.

On minusta muuhunkin kuin tähän. Haluan ihmisten tietävän sen.

Mitä sinä niin kovasti haluat näyttää maailmalle?

Ethän sinä muuta osaa.

Voisin pitää puutarhaa.

Puutarhaa? -Niin.

Aiot siis hylätä minut ja jättää tuon hylkiön armoille?

Kiitos.

Jäätkö kaipaamaan minua?

Kuin reikää päässä.

Haluat siemeniä? -Niin, Pat, siemeniä.

Et sinä yleensä siemeniä osta.

En tätä ennen.

Oletko nyt ihan varma? -Onko sinulla niitä vai ei?

No juu. Tässähän niitä.

Härkäpapua, kaalia, porkkanaa sun muuta.

Ajattelin perustaa oman puutarhan. Vähän poppeleita -

ja ehkä kultapiiskua, jota sinulla on tuolla.

Kultapiisku on rikkaruoho, Finbar.

Sitä en tiennytkään. Voisin tarvita opettajaa.

Onko se hyvää? -Kumpi lie parempaa, ruoka vai seura?

Oliko vaimosi hyvä kokki? Eikö hän ollut Margaret?

Oli.

Anteeksi, ei ollut... -Ei tässä mitään.

Siitä on vain aikaa, kun kuulin hänen nimensä.

Margaret.

Aina kokeilemassa uutta. Hän leipoi kerran leivän, siitä on aikaa.

Lisäsi taikinaan omenaa ja pähkinöitä.

Vähän kanelia myös.

En ollut moista maistanut. -Kuulostaa hyvältä.

Ei, se oli kamalaa. Kuten sanoin, en ollut moista maistanut.

Enkä onneksi enää joutunutkaan.

Oliko se Dublinissa?

Oli. Kuljin hänen kirjakauppansa ohi päivittäin.

Matkalla tehtaalle. Hän rakasti niitä kirjojaan.

Sai minutkin lukemaan.

Olisinpa tavannut hänet.

Hän oli liian hyvä minulle. Kuten sinä.

Tulen ihan pian.

Mitenkäs Moya voi?

Jos saat kalan koukkuun, varo viiltämästä kättäsi siimaan.

Käytä tätä.

Sillä lailla.

Toivotko saavasi kultakalan? Voit ristiä sen Goldieksi.

Kalat eivät ihmisistä välitä.

Isävainaa sanoi, ettei pidä rakastaa niitä, jotka eivät vastaa rakkauteen.

Ihan hyvä sääntö. -Pitää saada kalaa ruokapöytään.

Nyt nappaa.

Päästä vähän siimaa.

Voi ei.

Moya, ei se mitään. Moya!

OLET TÄSSÄ LUOJA SINUA VARJELKOON!

Hei, Pat.

Kaikki hyvin, Sinéad? -Hauska nähdä näin vilkkaana iltana.

Hei, Catherine. -Hei, Finbar. Hän murjottaa tänään.

Tuo vanha perhana. Ei kai sentään.

Kyllä. Ja ainoana vapaailtanani.

Olut murjottajalle ja päärynäsiideri vaimo paralle.

Minulle pieni viski.

Sitä ollaan rahoissaan. Kuinka kirjakauppiaalla on varaa moiseen?

Minähän voitan sinulta koko ajan.

Joko olet napannut sen hurjastelijan?

Ei ollut kovin hedelmällinen työpäivä. Mutta kyllä minä hänet saan.

Tottahan toki.