Love Is Blind: Sweden (Love is Blind: Sverige)

AIKAISEMMIN

En ole täydellinen. Jos valitset minut, valitset epätäydellisen miehen.

Mutta olen hyvin rakastunut sinuun. Hullua, koska tuntuu kuin tuntisin sinut.

Nyt olen polvillani. - Tuletko vaimokseni?

Tämä on elämäni ilmiselvin "kyllä".

Menoksi!

Kyllä! Totta kai tahdon!

Voi luoja.

Oikeastiko?

Kiitos, että näet minut.

Kaikki on hyvin.

Tahdotko tehdä minusta maailman onnellisimman miehen?

Tahdon. Haluan tehdä sen.

Siis…

Olet niin kaunis. Uskomatonta. - Kiitos.

Sotkin sinut huulipunaan. - Ei se mitään. Halaa minua taas.

Odota, yksi asia. Luehan tämä viesti.

"Olet mahtava. Rakastan sinua."

Lupasin itselleni, että jos tapaan rakkauspommittavan miehen,

peräännyn, koska se ei voi olla aitoa.

Sinulla on upea näköala. - Tiedän.

Minulla on vielä parempi. Olet upea nainen.

Kaunein tapaamani nainen. Positiivisuutesi säteilee.

Panikoin. "Rakastan sinua…" - Rakkauspommitusta. Tajuan.

Rakkauspommitusta, aivan. Tajuat.

Olin surullinen, etten saanut viettää aikaa kanssasi.

Seuraavaa kertaa varten.

Tulet olemaan todella väsynyt. Väsynyt ja todella tylsä.

Sinun pitää näyttää parhaat puolesi.

Mitä, "pitää"? Mikä testi tämä on? - Se onkin testi.

Hänessä on kaikki ominaisuudet, joita tarvitsen kumppanissa.

En vain tiedä, onko minussa kaikkea sitä, mitä hän tarvitsee.

Täällä on paljon enemmän selvitettävää kuin sopissa.

Hänellä on vahva tahto ja vahvat mielipiteet.

Sitä miettii: "Tästä tulee ongelma." - Niin.

Saanko huulipunaa? - Haluatko lisää?

Haluan suukkoja, en huulipunaa. - Haluat huulipunaa.

Haluan suukkoja.

Daniel ja Johanna ovat hyvin fyysisiä ja näyttävät sen toisilleen.

Validaatiota. Fyysistä, siis.

Se on minulle erittäin tärkeää.

Pidän sen mielessä.

Pitää vain löytää oma tiemme.

Ja edetä hitaasti.

Kasvatin kukkia isäni kanssa, kun olin lapsi.

Auringonkukkia voi poimia vapaasti vakiogolfkentälläni.

Välimme tuntuvat etäisiltä.

Hempeilen, kun tuntuu, että kumppani näkee ja kuulee minut.

Muutoin en tee niin.

Menen vessaan.

Voimmeko jutella hetken?

Sekunteja ennen kuin tulitte, Daniel istutti minut alas ja sanoi:

"En tiedä, haluanko jatkaa, Johanna. Haluan lopettaa."

Kysyin: "Lopettaako?"

On typerä olo. Seurassani on joku, jolla on nyt hauskaa,

mutta joka halusi lopettaa kaksi sekuntia aiemmin.

KORFU, KREIKKA

Miten menee? Oletko kunnossa? - Olen.

Maukasta.

En maista katkarapuja. Ne eivät maistu katkaravuilta.

Eivät niin.

Ne ovat rapeita.

Tosi maukkaita. Niin se on.

Niin on.

Hyvää ei voi arvostaa, jos pahaa ei ole.

Se on hyvä.

Keskustelimme aiemmin, kuten tiedät.

Totta kai olen huolissani siitä.

Olemme täällä yhdessä. Sinun ei pitäisi haluta lähteä niin helposti.

Kuten sanoin, pääni on koko ajan täynnä ajatuksia.

Totta kai huolestun, kun suutelemme ja sanot: "Älä varasta huulipunaani."

Se ei tunnu hyvältä.

Silloin ajattelen: "Hitto, ehkä hän perääntyy."

Niin minä ajattelen. - Selvä.

Niin se on. Ajatukseni pörräävät.

Niin. "Hitto, en saa pusua, koska sinulla on huulipunaa.

Mitä täällä tapahtuu?"

Se huolestuttaa minua ja saa vatsani solmuun.

Huomasin, että olit stressaantunut eilen. Ja sitten ne suudelmat…

"Älä vie minun…"

Enhän sano, että "älä vie minun…"

Vitsailen. - Tietysti tiedän sen.

En koskaan käskisi olla koskematta.

Tiedän. Mutta joskus… - En ole sellainen.

Sanon: "Haet taas huulipunaani." - Tiedän.

Se on vitsi, koska aina kun suutelet, huulipunaani irtoaa.

Se vain tuntuu… "Haluaako hän suudella minua vai…"

Ehkä meillä on vain erilaiset kommunikointityylit.

Voi olla.

On ollut vaikea puhua syvällisemmistä asioista.

Keskustelumme voivat olla: "Millainen sää on? Mitä pukisimme päälle?"

Ymmärrätkö?

Tuntuuko sinusta, että haluat elää loppuelämäsi näin?

Jonkun kanssa, joka puhuu sinulle säästä.

Tuntuu, että voin puhua naapurilleni säästä.

Jopa naapurini ja minä käymme syvällisempiä keskusteluja.

Niin, sinä… - Kumppanini pitäisi olla perillä asioista.

Mutta hänen pitää halutakin tietää.

Heitän täyn ja sanon: "Nappaa kiinni."

Teen sen nähdäkseni, haluatko avautua ja kuunnella.

Minulla ei ole syytä puhua asioista, jos toinen ei halua kuulla niitä.

Ei niin.

Ei ole mitään, mikä ei kiinnostaisi. Haluan tietää kaiken.

Kun kerron jotain yksityiskohtia, haluan nähdä, kuunteletko.

Jos vastaus kuuluu: "Mitä? Mitä sitten tapahtui? Miksi?"

Sitten näen, että kuuntelet. - Ymmärrän.

Sitten jatkan kertomista. - Vai niin.

Jos en saa sellaista, minä sulkeudun.

Sitten väliin nousee muuri. - Aivan.

Minusta tuntuu, että meidän pitää…

Jos haluamme saavuttaa sen päivän, jolloin sanomme "tahdon",

meidän pitää pystyä käymään näitä keskusteluja.

Haluan, että tunnet minut -

ja kaiken sen, mitä muurien takana tapahtuu.

Siihen pisteeseen on vaikea päästä, jos tuntuu, ettei toista -

kiinnosta kuulla sitä.

Kiinnostusta kyllä on. Et tiedäkään, miten kovasti sisäistän sanomasi.

Aivan vilpittömästi.

Haluan tietää sinusta kaiken. Menin kihloihin kanssasi syystä.

On niin paljon, mitä en tiedä sinusta, ja haluan tietää lisää. Joten… Niin.

Olen pahoillani. Teen virheitä ja teen niitä tulevaisuudessakin.

Niin, mutta en odota sitä.

Etkö? - Sitä, että tunnet minut täysin.

Minäkin teen virheitä.

Kuten tämän huulipunajutun. Minäkin teen virheitä. Huteja tulee.

Saat kaikki huulipunasuukot. Olet vielä huulipunan peitossa.

Kävelet ympäriinsä niin. En enää välitä, miltä se näyttää.

Punaisia huulia kaikkialla. "Se on sinun syytäsi."

Hän halusi suukkoja. Niin hän sanoi. Hän halusi kaiken.

Ei, yritän ajoittaa sen oikein.

Mutta rakastan suutelemistasi. Hitto vie.

Nyt tuntuu hyvältä. Olemme samaa mieltä monesta asiasta.

Se tuntuu hyvältä. - Hyvä.

Toivottavasti se auttaa sinuakin. - Ehdottomasti.

Auttaako?

Sanoin sopissakin, että haluan jonkun, joka vaatii minulta asioita.

Pienin asia olisi:

"Voisit edes kuunnella, kun haluan sanoa jotain mukavaa."

Tätähän minä pyysin.

Parannan ehdottomasti kuuntelutaitojani.

Nyt olemme me. Fjäll-Stormin tunturimyrskytiimi hoitaa homman kotiin.

En ole koskaan ollut varmempi, että saatat olla se oikea minulle.

Haluan, että tiedät sen.

Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?

Puoliksi täynnä.

Opin sen sinulta.

Ei ole oikein sanoa sinulle "puoliksi tyhjä".

"Olet negatiivinen, jos sanot noin.

Älä puhu puolityhjistä laseista. Puhu puolillaan olevista."

Kippis. - Kippis.

Elämälle. - Elämä on puoliksi täynnä.

Niin se on.

ONKO RAKKAUS SOKEA? RUOTSI

32 PÄIVÄÄ HÄIHIN

Sairastut vielä.

Samapa se, kunhan saan suukkoja sinulta.

Eikö ole ongelma, jos olet kotiin päästyämme kuolemansairas?

Ei. Mieluummin tutustun sinuun ja saan läheisyyttä.

Et voi tutustua minuun niin. - Kylläpäs.

Ilmaisen rakkauteni niin. Saan suudelmia. Ehket ole samanlainen.

Olen yleensä hyvä lukemaan ihmisiä.

NUORISO-OHJAAJA

Häntä ei ole helppo lukea.

Aloitan kahvilla, koska tarvitsen sitä todella.

Juu.

Kuten eilenkin.

Hän sanoi asioita, jotka saivat minut…

Häntä oli vaikea lukea. Mikä on suuntamme?

Mikä olosi on eilisen jälkeen?

Eilinen tuntui hyvältä.

Oli kiva, ettei päivä ollut vain raskas ja vakava.

Tuntui samalta kuin sopissa.

Siellä saatoimme nauraa ja vitsailla. Se tuntui hyvältä.

Helpottavaa kuulla.

Minusta tuntui, että otit pari askelta taaksepäin -

ja pelkäsit tätä, että tutustumme toisiimme.

Mitä tarkoitat?

Olet sanonut asioita, joiden tähden en tiedä, mitä tunnet.

Suutuit, kun sanoin, että jos palaamme Tukholmaan -

ja tunteeni eivät vahvistu viikkoon, en halua jatkaa tätä.

Menit siitä tolaltasi.

Kun teet noin suojellaksesi itseäsi,

emme pääse pisteeseen, jossa rakastamme toisiamme.

Sen sijaan meistä tulee ystäviä.

Yritä ymmärtää, että se luo paineita.

Meillä pitäisi olla yli kuukausi aikaa tutustua toisiimme.

Sitten sanot: "Seitsemän päivää aikaa." Lasket vain. "Kuusi, viisi…"

Se on…

En tiedä… Koska minä pidän sinusta.

Olen ollut eristyksissä kolme vuotta.

Nyt kun saan tilaisuuden tutustua johonkuhun syvemmällä tasolla,

olen hieman surullinen siitä, että vetäydyt.

Olisin mieluummin kuullut: "Hoidetaan tämä koe. Annetaan palaa.

Sittenpähän näemme."

Tiedän, että on vaikea päästä sisään, kun sulkeudun.

Päästää joku taas lähelle. - Olen huomannut sen.

Se taisi olla sen jälkeen, kun olimme täällä -

ja sanoit: "En saanut sinulta lainkaan huomiota."

En sanonut… - Saanko puhua?

Totta kai. - Kiitos.