Son

Hyvä luoja!

Ymmärrätkö, millaista kauhua saat pian kokea?

Saatat kuolla ennen auringonlaskua.

Ei, ei, ei!

Ei! En halua sinua!

Ei!

Osavaltion viranomaiset ja päättäjät...

Kisa autolle! Et antanut minulle mahdollisuutta.

Se on ihan epäreilua. Tule. Pitää lähteä kouluun. Myöhästyt pian.

Hyvä on. Autoon siitä.

Hei! Hei!

Hei, Susan! Hei, David!

Kai se yhä sopii, että haet hänet tänään? Luentoni kestää myöhään.

Menee tavallista myöhempään. Nähdään sitten.

Muista turvavyö. Jep.

Äiti. Haluan kysyä jotain vakavaa. Mitä?

Jos sinulla olisi kahdeksan kättä, mitä tekisit ylimääräisillä käsillä?

Piilottaisitko ne paidan alle vai esittelisitkö niitä?

Sinä senkin! Miksi säikyttelet minua noin?

Olen tosissani. Oikeasti.

Hyvä on. Otan sen tosissani, mutta silloin minun pitää miettiä.

Mieti sitä, kun ajat. Koulu alkaa viiden minuutin päästä.

No niin. Mene. Hauskaa päivää. Heippa, äiti. Olet rakas.

En piilottaisi käsiäni. Esittelisin niitä ja olisin Hämähäkkinainen.

Hyvä vastaus.

A niin kuin... Apina.

Hienoa.

B niin kuin... Banaani.

Mahtavaa.

C niin kuin...

Anteeksi.

Lapsi, jolla on PTSD, on usein hyvin keskittynyt kuolemaan.

On normaalia, että jotkut lapset ovat kiinnostuneita kuolemasta

mutta niille, joilla on trauma, siitä voi tulla pakkomielle

ja he ovat kohtuuttoman huolissaan itsestään tai rakkaistaan.

Äiti! Hei, kulta. Menikö hyvin?

Meni. Söimme juuri, ja hän sai läksyt tehtyä.

Koko viikon läksyt. Hienoa.

Kiitos, Susan. Nähdään huomenna. Hei!

Voinko pelata ennen nukkumaanmenoa? Ehkä.

Äiti. Niin?

Tarvitsen liikuntavaatteet huomenna. Laitoin ne jo valmiiksi.

Kiitos. Olet paras. Ole hyvä. Nyt nukkumaan.

Älä sammuta yölamppua. Pimeässä voi piileskellä zombeja.

Siksi ei pitäisi pelata pelottavia pelejä ennen nukkumaanmenoa.

Hyvää yötä.

David.

Sanoin, että sinua alkaa pelottaa.

Tule vain. Saat nukkua vieressäni tämän yön.

Äidistä on kivaa, kun nukut täällä. Älä sitä murehdi.

David! Herää, David!

Apua! Auttakaa!

Susan! Apua!

Apua! Susan!

Auta!

Talossani on ihmisiä. Soita poliisi. Davidin huoneessa on ihmisiä.

Älä mene sinne yksin! Soita poliisi!

David. David!

Herää. Kuuletko minua? Kuuletko minua, David?

Äiti.

Poistan sinun, poikasi ja naapurisi sormenjäljet löytämistäni.

Emme löytäneet jälkiä murtautumisesta ikkunoista tai ovista.

Oletko voinut jättää ikkunan tai oven auki?

En ole. Lukitsen aina ovet ja ikkunat

ja varmistan yhä uudestaan, että olen lukinnut ne.

Minulla on pakkoneuroosi sen suhteen. Onko kellään vara-avainta?

Ei ole.

Oletko hukannut avaimen, tai onko sinulta varastettu avainta?

En ole. En tiedä. Ei ole.

Olisitkohan voinut nähdä unta? Ehkä se oli selkouni.

Ehkä kävelit unissasi poikasi huoneeseen ja riisuit hänet.

Niin voi käydä. En ole koskaan kävellyt unissani.

Se tapahtui. Täällä oli ihmisiä.

Onko sinulla ollut stressiä? Oletko eronnut hiljattain?

Keitä ne ihmiset olivat? En tiedä. Te tässä poliiseja olette.

Steve. Sinä voit palata asemalla. Minä hoidan tämän loppuun.

Selvä.

Ne ihmiset olivat täällä. En kuvitellut sitä.

Minä uskon sinua. Uskotko?

Kyllä.

Lääkärit eivät löytäneet pojastasi mitään fyysistä vammaa

joten luulen, että keskeytit niiden ihmisten puuhat juuri ajoissa.

Aivan. Älä huoli.

Me helvetti vieköön nappaamme heidät. Anteeksi.

Mitä sinä teet? Minä nukun.

Anteeksi.

Oliko huoneessani todella ihmisiä? Etkö muista mitään?

En.

Muistatko, että olisit riisunut yöpukusi yöllä?

En ole varma. Tämä on tosi tärkeää.

Yritä muistaa

riisuitko yöpukusi yöllä.

Saatoin riisua. Oli liian kuuma.

Selvä.

Äiti. Niin?

Näin unta. Mistä?

Minä hukuin. Hukuin jokeen, jossa virtasi verta.

Hyvä. Juuri noin.

Kastakaa... Minä tein niin.

Ja heilauttakaa.

Ettekö löytäneet yhtään sormenjälkeä? Emme teidän kolmen jälkien lisäksi.

Onko sinulla kaikki hyvin?

Tavallaan.

Menee hetki, ennen kuin tuntuu taas normaalilta.

Kun joku murtautuu kotiin, se on kova kolaus turvallisuudelle.

Poikani sanoi, että hän oli saattanut riisua yöpukunsa yöllä.

Hän sanoi, että hän tekee niin joskus.

Mutta ne ihmiset olivat siellä.

Jos tarvitset jotain, tässä on korttini. Soita milloin vain.

Kiitos, rikostutkija Tate. Sano vain Pauliksi.

Herätys, kulta.

Äiti. Niin?

Päätä särkee, ja maha on kipeä.

Se johtuu varmaan siitä, ettet ole syönyt mitään koko päivänä.

Jos aamulla on vielä kipeä olo, vien sinut lääkäriin. Älä huoli.

Pidän sinusta huolta. Nyt nukkumaan.

Ei mitään.

Tässä. En tiennyt, käytätkö sokeria.

En usko, että he tulevat takaisin, Laura.

Olivatpa he keitä hyvänsä, he tietävät, että poliisi vahtii taloa.

Minä näin heidät.

Luulen, että he tulivat takapihan kautta. Se on ainoa selitys.

Väkeni etsii aamulla jalanjälkiä. Uskon, että he löytävät jotain.

Selvä.

Äiti. Onko kaikki hyvin?

Sattuu tosi paljon.

Sitokaa hänet, kiitos.

Jestas. Mitä tuo on?

David!

Odotan ulkopuolella.

Voitko tulla mukaan? Haluan, että joku on kanssani.

Ilman muuta.

Luulimme sitä bakteerimeningiitiksi, mutta testitulos oli negatiivinen.

Etsimme myös traumaa, kasvaimia, haavaista koliittia ja loisia.

Negatiivinen.

Tutkimme virusja bakteeriperäisten tulehdusten, trooppisten tautien

rappeuttavien sairauksien, myrkkyjen ja huumeiden varalta. Ei mitään.

Okei. Eli...

Laura. Voinko puhua rehellisesti?

Tiedän vanhempana, että asemassasi haluaisin sitä.

Emme tiedä, mistä on kyse.

Jatkamme toki testejä, mutta aika ei ole puolellamme.

Hänen vointinsa heikkenee, emmekä pysy perässä.

Sinun kannattaa valmistautua siihen mahdollisuuteen

että David ei enää herää.

Olen pahoillani.

Ne ihmiset hänen huoneessaan antoivat hänelle varmasti jotain. Myrkkyä.

Testasimme jo myrkkyjen varalta. Jotain muuta sitten.

Kuten mitä? En tiedä. Jotain, mikä ei näy.

En tiedä, mitä se voi olla.

Onko tässä mitään järkeä, Paul?

Jos hänelle olisi annettu jotain, se olisi näkynyt. Ei näkynyt mitään.

Äiti on tässä. Olen pahoillani.

Olen pahoillani, että tämä tapahtuu sinulle.

Olen pahoillani, etten pystynyt auttamaan sinua.

Jos sinun on lähdettävä, saat lähteä.

Tiedän, ettet... Tiedän, että sinuun sattuu.

Tiedän, että sinuun sattuu, enkelini.

HÄN ON TULOSSA

Apua! Hoitaja! Lääkäri! Joku! Apua!

En tiedä, mitä tapahtuu. Luulen, että hän yskii taas verta.

Haen lääkärin. Pidä kiirettä.

Kuuletko minua, kulta?

Apua! Vauhtia!

David. Avaa silmäsi. Kuuletko minua? Hän on hereillä.

Äiti. Hei, kulta.

Äiti.

Hei.

Omenoista tulee iloinen olo, koska omenat ovat metsän karkkia.

Olet puuhannut sen parissa koko ajan. Paljasta jo. Miten sanotaan?

Kiitos. Sait onnenkeksin.

Mitä siinä ennustetaan.

Tämä on zombintappoveitseni. Siinä on kuusi terää.

Katso ennustustasi. Minulla lukee:

'Jonain päivänä saavutat suuruuden.'

Kuulitko? Kuulostaa hyvältä.

'Rahalla ei saa kaikkea. Sillä saa lääkärin, mutta ei terveyttä.'

En ymmärrä. Mitä sinulla lukee?

'Teet tänään jotain epätavallista.'

Pitää käydä vessassa. Tiedätkö, missä se on?

Se on tuolla. Selvä.

Ihmeellistä. Ihan kuin hän ei olisi ollutkaan sairaana.

Lääkärit eivät vieläkään tiedä, mitä se oli.

He pitävät sitä ihmeenä. Olen iloinen puolestanne.

Luulen, että laitan talon myyntiin. Muutamme pois täältä.

Aloitamme alusta jossain.

Luulen, että mitä ikinä se olikin, se oli ainutkertaista.

Sehän on kotinne.

Eihän teitä voi pelotella pois kotoanne.

Mennäänkö? Syötkö vielä vähän?

En. Et ole syönyt mitään koko päivänä.

En halua. Minulla ei ole nälkä.

Hän on ihan poikki. Simahti täysin.

Tämä on ollut pitkä päivä. Hän pitää sinusta.

Luuletko niin? Kyllä. Sen huomaa.

Hän ei pidä kaikista.

Kiitos kaikesta, Paul. Tämä on ollut...

Kiitos. Eipä kestä.

Teen vain työtäni. Pitää lähteä.

Odota.