The Words

The Words.

Minun kirjoittamani.

Ensimmäinen luku.

"Vanha mies seisoi sateessa."

"Hän katsoi Rory ja Dora Jansenia, kun he kävelivät kohti limusiinia."

"Sadepisarat tuntuivat välttelevän heitä."

Kiitos. -Illanjatkoja.

Ei. Ei äidin tarvitse kantaa huolta. Haluamme vain hänen paranevan.

Vai mitä? On hänellä kamera. Otamme paljon kuvia.

Siellä on paljon valokuvaajia. Se on iso tapahtuma.

Selvä. Mekin rakastamme sinua. -Olet ihana, Chuckles.

Hei sitten.

Vanhempani ovat innoissaan.

Ja he rakastavat sinua kovasti.

Oletko innoissasi? -Olen. Ilta on tärkeä.

Tämä on suuri kunnia.

Olet vain hermostunut. Se on normaalia. -Olen vähän hämmentynyt.

En odottanut tällaista.

Mihin oikein katosit?

Sen piti olla vain pieni kirja.

Tiedän.

Kiva, että ehdit seremoniaan kiireistäsi huolimatta.

Ilo on minun puolellani. -Älähän nyt. Kirja on loistava.

Olet kyllä lukenut sen jo arvioista.

The Window Tears on esitellyt meille -

yhden jännittävimpiä nuoria kirjailijoita -

joita on nähty pitkään aikaan.

On kunnia saada tänne tänään -

American Fellowship of Arts and Letters -palkinnon saaja -

Rory Jansen.

Kiitos.

Yritin kirjoittaa totuuden sellaisena kuin näen sen.

Miehen, hänen vaimonsa ja lapsensa tarinan.

Uskoin, ettei tällainen pieni kirja kiehtoisi kovin montaa.

Tietäisinpä, mistä kirjoitan seuraavaksi.

En vie enempää aikaanne, vaan sanon -

että kunnia tänä iltana on kokonaan minun. Kiitos.

"Rory Jansenilla oli kaikki, mistä hän oli haaveillut."

"Vanhus kuitenkin odotti häntä."

"Ja hänen mukanaan muuttuisi -

aivan kaikki."

"He muuttivat Brooklyniin suoraan collegesta."

"Heidän asuntonsa oli vanhassa tehtaassa."

"Kirjaan ja kunnianosoituksiin kuluisi vielä viisi vuotta."

"Rory tiesi jo, mitä halusi elämältään."

Jatka. -Vielä puoli metriä.

Tähänkö? -Niin.

Päästä irti. -Noin vain?

"Hän rakasti Doraa."

Dora.

"Hän rakasti New Yorkia." -Pudotat minut.

"Hän rakasti vuokran kokoon raapimista -

ja taistelua oman taiteensa tekemisen eteen."

"Hän eli samaa elämää kuin ihailemansa kirjailijat."

Pannaan taulut tuonne.

Ja kirjoituspöytäsi sopii hienosti juuri tuohon.

Maalataan kylppäri pinkiksi. -Ei ikinä.

"Nuori kirjailija halusi vain äänensä kuuluviin."

"Hän piti halvoista viineistä..."

Mitä se maksaa? -Kahdeksan dollaria.

"...ja siitä, että hänen tarvitsi vain kuljeksia kaduilla."

Se sopii silmieni väriin. Mitä teen?

"Yöllä, kun muu kaupunki nukkui -

hän kirjoitti."

Kiitos, kulta.

Käyn tämän vain läpi viimeisen kerran.

Entä sitten?

Vien sen professori Wallerin suosittelemalle agentille.

Entä sitten?

Sitten juhlimme. -Ei meillä ole rahaa.

Sitten juhlimme. Mutta tämä pitää ensin saada loppuun.

Rakas...

Minun täytyy saada tämä loppuun.

Minun pitää tehdä töitä.

Hyvä on. Mutta jäät jostain paitsi.

Olen valmis!

Jos hän ei halua tehdä sitä, hän ei halua. Lupasin yrittää.

Tietysti. Minähän lupasin.

Tarvitsen tiedon keskiviikkona ennen tilausten tekoa.

Työn touhussa, vai? -Monta ongelmaa ratkaistavana.

Sinulla on kiire, joten menen suoraan asiaan.

Mennään toimistoon.

Kuinka paljon? -Ensi kuuhun pitää selvitä.

Entä sen jälkeen? Tuletko taas tänne?

En. Agentin mielestä kirjassa on potentiaalia.

Oletko saanut rahaa? -Ei se niin mene.

Sinun alasi on erilainen. Teet työtä ja saat rahaa.

Minun pitää maksaa oppirahat. -Ei, vaan minun. Vai mitä?

En pyytäisi, jos tämä ei olisi tärkeää. Luuletko, että nautin tästä?

Luuletko, että nautin kieltäytymisestä?

Tästä on enemmän hallaa kuin hyötyä. Sinun pitää ottaa vastuu elämästäsi.

Minähän olen ottanut. Olen tehnyt töitä 15-vuotiaasta.

Päätimme kaksi vuotta sitten, että yritän päästä läpi kirjailijana.

Puhuimme siitä olohuoneessa. Äiti oli samaa mieltä...

Aikaa on kulunut.

Pidä tämä harrastuksena, kunnes olet omillasi.

Kiitos kannustuksesta.

Entä Dora? -Mitä hänestä?

Sinulla on oltava rahaa ennen naimisiin menoa.

Anteeksi, että tuhlasin aikaasi. -Tule tänne. Istu.

Istu nyt vain. -Aletaan puhua avioliitoista...

Oletko sinä 11-vuotias?

Tämä on viimeinen kerta.

Sinun täytyy etsiä työpaikka, josta saat elannon.

Se kuuluu miehen osaan.

Yritän olla mies.

Miehenä olemiseen kuuluu myös sekin tuskallinen tosiasia -

että omat rajansa pitää hyväksyä.

Tule tänne.

Olet rakas. -Samoin.

Maksan kyllä takaisin. -Varmasti.

Ihan varmasti.

Ja ainahan voit tulla tänne töihin.

Mehän tappaisimme toisemme.

"Rory jatkoi kirjoittamista uskoen, että hänellä oli tarina kerrottavana."

"Hän lähetti käsikirjoituksen joka kustantamolle."

"Hän sai vastaukseksi vain kieltäytymisiä, välinpitämättömyyttä -

ja kaikkein kuuluvinta ääntä; hiljaisuutta."

"Viimein suuri kirjailija Rory Jansen taipui kohtaloonsa -

ja hankki tavallisen työn."

"Hän pääsi yhteen New Yorkin suurimmista kustantamoista -

ja toivoi solmivansa siellä kontakteja."

Minulla riittää kontakteja. -Oletko kirjailija?

Olen. Kaikki käsikirjoitukseni ovat eri agenteilla.

On itse asiassa hyvä, ettei läpimurtoa ole tullut.

Saan aikaa kehittää tyyliäni ja opetella tuntemaan markkinat.

Mistä sinä kirjoitat?

Vihaisista nuorista miehistä, kai.

Niistä minäkin kirjoitin. Nykyään kirjoitan scifiä.

Kyllä sinäkin kypsyt.

Aiotko kirjoittaa tänään?

Ajattelin katsoa leffan ja hakea noutoruokaa.

Selvä.

"Huomaamatta elämä oli vakiintunut uomiinsa."

"Yhtenä perjantai-iltapäivänä heidät vihittiin kaupungintalolla."

"Häämatka vietettiin Pariisissa."

Oletko valmis?

Olen.

Pari minuuttia vielä. -Ei enää antiikkikauppoja.

Kiitos. Pane se pois. Rory...

Klondike 474.

Katso tätä.

Onpa hieno. Mitä pidät siitä? -Se on vanha.

Todella hieno. Jos sen puhdistaa, voit käyttää sitä työsalkkuna.

Niinkö luulet? -Se on tyylikäs.

Ostan sen sinulle.

Kiitos.

"Häämatkan jälkeen he palasivat New Yorkiin."

Kirjeet ja paketit viedään avustajille.

"Äkkiä Rory sai puhelun, jota oli odottanut."

Kiitos. Selvä. Kiitos kovasti.

"Agentti oli tunnettu hyvästä maustaan -

nousevien kirjallisten tähtien suhteen."

Tämä on oikein hyvä.

Käsikirjoitus on hyvin tehty, ja saat olla ylpeä itsestäsi.

Kiitos. Ahersin sen eteen.

Sen huomaa. On vaikea uskoa, että olet noin nuori.

Niin...

Tekstistäsi paistaa totuus. Se teki minuun vaikutuksen.

Tämä on uskomatonta.

Ikävä kyllä kustannusala on siinä tilanteessa -

etten tiedä, miten voisin julkaista kirjasi.

Kukaan ei halua seistä tällaisen kirjan takana.

Millaisen? -Se on vielä esikoisteos.

Tälle ei ole markkinoita.

Esikoisteoksia on vaikea myydä muutenkin -

ja tämä on... sisään päin kääntynyt.

Mitä se tarkoittaa?

Se on taiteellinen. Vihjaileva. Se on taideteos.

Pitäisikö minun vain unohtaa se?

Kirjoitin sitä kolme vuotta. -Olen vain rehellinen.

Kerron, mitä alan todellisuus on.

Ole kärsivällinen.

En olisi kutsunut sinua tänne, ellen uskoisi sinuun.

...kiehtova, muttei meidän tyyliämme.

...persoonaton...

...onnea tuleviin projekteihin.

...emme ikävä kyllä voi julkaista...

Eikä meillä ole käyttöä tälle.

Kyllä kaikki järjestyy.

...Jack ei arvannut, että suudelma voisi olla näin voimakas...

...yhdessä he lähtivät kotiin...

...se oli kauneinta, mitä hän oli ikinä nähnyt. - loppu -

Aiomme lähteä syyskuussa kahden viikon matkalle.

Vuokraamme laivan.

Vuokraamme laivan. Ei mitään ihmeellistä.

Se olisi mukavaa, mutta koulut alkavat syyskuussa...

Pyydä virkavapaata. Tämä täytyy kokea.

Siitä tulee mahtavaa. Aamiainen, lounas...

Kalastamme ja laitamme ruoat itse.

Teidän täytyy lähteä. -Sukellamme...

"Hän ei saanut tarinaa mielestään."

"Mistä se oli peräisin?"

"Kuka sen oli kirjoittanut?"

"Niissä sanoissa oli kiteytynyt kaikki -

mitä hän oli koskaan halunnut saavuttaa -

ja mihin hän ei koskaan pystyisi."

Rory, mikä nyt? Olet muissa maailmoissa.

Haluamme teidän... -Olkaa hiljaa jo.

Mikä hemmetti sinua vaivaa? -Anna olla. En kestä tätä.