The House of Flowers (La casa de las flores)

Normaalius on kuin päällystetty tie:

sitä pitkin on mukava kävellä, mutta siinä ei kasva kukkia.

KUKKATALO

Kukkia ei kasva tässäkään talossa.

Päinvastoin.

Niitä on myyty miljoonittain lähes 50 vuoden ajan.

De La Moran perhe omistaa tämän paikan.

He ovat yhteiskunnan silmissä täydellisiä.

Roolimalleja.

Esimerkillinen perhe.

Tai ainakin niin Virginia, matriarkka, on uskotellut meille.

Mutta sen takia minä olenkin täällä.

On nimittäin aika kertoa totuus.

NETFLIX-ALKUPERÄISSARJA

KOLME TUNTIA AIEMMIN

Anteeksi, etten esitellyt itseäni aiemmin.

Olen Roberta Sánchez ja kerron teille tarinan lähes normaalista perheestä.

Ernesto-herra.

Virginia-rouva sanoi, että voitte vaihtaa nyt vaatteet.

Vieraat saapuvat pian.

Tietenkin, Delia. Ilmoita, että olen tulossa.

Ernesto-herra.

Hyvää syntymäpäivää.

-Julián. -Anteeksi. Siskoni saapui juuri.

Tuliko hän New Yorkista?

Kyllä, mutta se on yllätys. Älä sano mitään.

Kuule. Tietääkö Paulina tästä?

Teitä etsitään ja tarvitaan tuolla noin.

Hei, Paulina.

-Aina niin elegantti. -Kiitos. Näytät kauniilta.

-Kiitos. -Mitä kuuluu?

Hyvää. Juoksen ympäriinsä.

Äitisi ylitti budjetin. Meidän pitää elvyttää maksukyky.

Jutellaan myöhemmin.

Voimme puhua perheen kanssa.

Ei. Sitä paitsi tiedät oikein hyvin, miten nämä juhlat toimivat.

Olethan perheen taloudellinen neuvonantaja.

Tämä on sijoitus, ja saamme tilit kuntoon.

-Selvä. -Pidä hauskaa.

Mitä nyt? Olette synkän näköisiä.

-Meillähän on juhlat. -Lucía!

Olet upea. Mitä veljeni on tehnyt ansaitakseen sinut?

-Diego. Valmis juhlimaan? -En yhtä valmis kuin sinä.

-Mitä? -Ei mitään. Vetoketjusi on auki.

Noin. Menkää puutarhaan valokuvattavaksi.

En siedä häntä.

Tuo heitukka on vain nimemme ja rahojemme perässä.

-Minkä rahojen? -Älä ole ilonpilaaja.

Kulta, älä mainitse sormusta.

Etkö nyt vähän liioittele?

Saat tämän tuntumaan siltä, että meillä on kauheita uutisia.

Meidän pitää odottaa oikeaa hetkeä.

He eivät ole koskaan tainneet pitää minusta.

Ei se sinusta johdu.

He ovat aina halunneet, että palaan Meksikoon.

Eli minä tavallaan varastan heidän pikkutyttönsä. Sitäkö se on?

Tule tänne.

Kiitos. Huomenta.

-Tämäkö on se kuuluisa Kukkatalo? -Haluatko käydä sisällä?

-Kyllä. -Näytän sinulle paikkoja.

-Kiitos. -Kiitos.

Et arvaakaan, miten olen halunnut nähdä tämän paikan.

Et valehdellut, kun sanoit sitä yliampuvaksi.

Joskus tuntuu, että kauppa on pitänyt meidät yhdessä.

Sinähän sanoit, että nämä ovat pienet juhlat.

-En ottanut mukaan pukukenkiä. -Älä nyt, näytät upealta.

-Ei kukaan huomaa. -Oletko varma?

Eikö kukaan huomaa mustaa miestä, jolla ei ole pukukenkiä?

Aivan upea mekko.

Näytät fantastiselta. Jumalaiselta.

-En voi uskoa tätä. -Yllätys!

Mitä tämä nyt on?

-Yllätys. Hei. -Hei.

Me suutelemme poskelle.

-Vain kerran. Emme ole Euroopassa. -Halataan.

-Mikä yllätys. -Katso. Dominique.

Hei.

Etkä kertonut kenellekään. Mitä Dominique tekee täällä?

-Toin miesystäväni isän syntymäpäiville. -Mikset varoittanut meitä?

-Se oli yllätys. -Kauanko olet täällä?

-Vain viikonlopun. -Ei! Minulla on ikävä sinua.

-Minullakin sinua. -Olet kaunis.

-Entä äiti? -Hän on varmaan...

-Voi ei. -Äiti...

Suuret kiitokset.

-Onnea, rakkaani. -Kiitos.

Kyllä! Terveydeksi!

Anteeksi, että keskeytän. Mukava nähdä teitä. Jutellaan hetki.

-Anteeksi. -Kiitos, että tulitte.

Mitä nyt?

-Elena on täällä. Se on yllätys. -Miksi pilaat sen?

-Koska hän toi mukanaan Dominiquen. -Kenet?

Miesystävänsä.

-Sen mustan miehenkö? -Ei noin saa sanoa.

Miten sitten?

Hän on afroamerikkalainen, mutta ihonväristä ei tarvitse puhua.

-Sano tuo äidillesi. -Ole kuin et tietäisi mitään.

Dominique.

-Ei kai, kulta! -Isä!

Paljon onnea!

-Ovatko he Kardashianit? -Samaistutko Kanyeen?

-Tapasit vihdoin Dominiquen. -Hauska tavata.

-Luulin, että Elena vitsaili. -Mitä hän sanoi?

Että hänestä on mukava tavata sinut ja ole kuin kotonasi.

Tismalleen!

Valehtelija.

Pidän tästä miehestä.

Täällä minä taas olen.

En ole käynyt vuosiin tässä talossa ja sen kauniissa kukkakaupassa.

De La Moran perhe on kirjoittanut siellä unohtumattomia tarinoita.

Mutta ei tällaista, jonka koemme tänä iltapäivänä.

Kiitos.

-Voihan... -Äiti!

Pikkuiseni! Rakas tyttöni.

Hei.

-Mikä yllätys, Dimitri. -Hänen nimensä on Dominique.

Hänellä ei ole pukukenkiä.

-Äiti... -No ainakin...

Päivää. Mukava... Aivan.

Äiti, minulla on tärkeää asiaa.

-Tule, Julián. -Ei nyt.

Otamme ensin perhekuvan. Tulkaa.

-Tulkaa. -Hyvä on.

Tässä on hyvä paikka koko perheelle. Entä Bruno?

-Pysy tässä. -Bruno? Etsin hänet. Missä se poika on?

Käänny. Katsotaan...

Tähän. Sinä seisot keskellä.

Missä olet ollut?

-Kerholla, missä muuallakaan? -Isoisälläsi on syntymäpäivä.

-Unohdin. -Oletpa hauska.

Otamme perhekuvan, mutta sinä et pääse siihen,

koska emme ole vielä naimisissa. Äidin sääntö. Mutta kysyn häneltä.

Älä kysy. Hän ei pääse kuvaan.

Ette ole naimisissa.

Ja olet sellainen flirttailija, että tapailet pian jotakuta muuta.

-Eli... -Ei se mitään. Ymmärrän kyllä.

-Ihan naurettavaa. -Hymyile minulle.

Miltä minä näytän?

Voitko viedä tämän keittiöön?

Varo!

-Anteeksi, täti. -Entä se kuva?

-Ei mitään hätää. -Kaikki järjestyy.

Voiko hän vaihtaa ensin vaatteet?

-Laukkuni on sisällä. -Siinä ei mene kauan.

Vaihda sinäkin vaatteet, jotta näytät komealta.

-Pikkuiseni! -Delia!

-Mitä kuuluu? -Oikein hyvää.

-Tarvitsetko apua? -Minun pitää vaihtaa vaatteet.

-Vahinko. -Minulla on ollut sinua kova ikävä.

-Minullakin sinua. -Minulla on tärkeää asiaa.

-No? -Katso tätä.

-Sen ison miehen kanssako? -Kyllä!

-Alan itkeä. -Älä. Tämä on erityinen päivä.

Tänään ollaan iloisia.

-Keille kaikille olet kertonut? -En kenellekään.

-Mutta kerron pian kaikille. -Eleni!

-He sekoavat. -Tiedän!

-Teemme kauniin kimpun. -Sinun pitää tehdä se.

-Mikä tuo oikein on?! -Ei helvetissä!

-Aloitetaan elvytys. -Älä koske häneen!

-Älä! -Auttakaa minua!

Hän on kuollut!

-Auttakaa minua! -Mitä täällä tapahtuu?

Roberta.

VIE SISKOSI OSOITTEESEEN BLV. DE LOS VIRREYES 1652. SE ON YLLÄTYS.

Äiti!

-Kotona ollaan. -Hän on varmaan lähtenyt.

Claudio, hän jätti tämän.

-Vai niin. -Mitä siinä lukee?

-Hänellä on yllätys. -Pidän yllätyksistä!

Se onkin melkoinen yllätys.

Kuka on Roberta?

Puhukaa Diegon kanssa. Delia ei selviydy tästä yksin.

-Kuka Roberta on? -Emme puhu siitä nyt.

-Kylläpäs. -Nyt ei ole oikea hetki!

Vauhtia!

Kuka Roberta on?

-Tuolla on ruumis. -Ruumis on Roberta.

Älä pelleile.

Hän on isän rakastajatar.

Mitä? Isän?

Älkää väittäkö, ettei se ole käynyt mielessänne.

Julián, etsi Diego avuksi, ja kerro sinä tästä isälle.

Minä soitan Márquezille.

Jatkuvatko juhlat?

Pitäisikö minun tehdä näin äidille kaikkien edessä?

-Onko tämä vitsi? -Mikä?

Ei isällä voi olla rakastajatarta.

Kiitos kaikille, että tulitte.

Puhun nyt koko perheen puolesta.

Tulitte juhlimaan yhteistyökumppania, ystävää,

isää ja ihanaa aviomiestäni.

Ernestoa.

-Taputa. -Olen muistellut viime aikoina menneitä,

koska kukkakauppa on ollut toiminnassa 50 vuotta.

Siitä asti, kun äitini sen perusti.

Ja... Kylläpä me olemme vanhoja.

Hyödynnän nyt tätä tilaisuutta ja kiitän sinua.

Lapsemme kasvoivat tässä talossa.

Siellä kasvoi rakkautemmekin ja tuhansittain kukkia,