A Bug's Life

Ei, ei, ei. Voi, ei. voi, ei.

Olen eksynyt! Missä polku on?

Se vain hävisi. Mitä teen?

- Apua! - Jäämme tähän ikuisiksi ajoiksi!

Ei paniikkia. Ei paniikkia!

Olemme koulutettuja ammattilaisia. Pysykää rauhallisina.

Menemme lehden ohi.

Le-lehden ohi? Mahdotonta.

Höpö höpö. Tämä on helppoa verrattuna vuoden '93 oksaan.

Juuri noin, juuri noin. Hienoa!

Hienosti menee! Juuri noin, juuri noin!

Katsokaa vain silmiini.

- Ja siinä polku on taas. - Kiitos. Kiitos herra Soil.

Hyvin tehty kaikki!

Voi kauhistus. Siihen jäi aika iso väli.

- Pitäisikö kertoa kuningattarelle? - Ei häntä kannata sotkea tähän.

Hänellä on tarpeeksi tekemistä tyttärensä kouluttamisessa.

Aivan. Prinsessa Atta, voi raukkaa.

Tuuli tyyntyi. Ne ovat pian täällä.

- Ota rauhallisesti. Selviät hienosti. - Tuolla on väli!

Jonossa on väli. Mitä nyt teemme?

Ei mitään hätää. Välejä syntyy. Siinä on vain muutama tuuma.

Aivan.

Teidän korkeutenne, en voi laskea, kun leijailette noin.

Ai niin. Anteeksi. Jatkakaa vain.

Pojat, viekää varjo muualle hetkeksi.

No niin, Atta. Mitä nyt tehdään?

Hmmmm... älä kerro vielä... Minä tiedän... mitä se olikaan. .?

- Rauhoitutaan. - Niin.

Kaikki järjestyy. Sama juttu vuosi vuodelta.

Ne tulevat, syövät ja lähtevät. Se on osamme elämässä.

Se ei ole paljon, mutta se on elämää.

Vai mitä, Aphie? Olet niin suloinen toukka.

- Mennään karkuun Dotia! - joo joo!

Hei, takaisin sieltä!

- Dot! - Niin, äiti.

Mitä olemme puhuneet lentoyrityksistä?

Ei ennen kuin siipeni kasvavat.

Aivan. - Mutta äiti...

Dot, olet vasta pieni kuningattaren alku ja siipesi ovat liian pienet...

Puhuin äidilleni. Et ole kuningatar vielä, Atta.

Noh noh DOt, ole kiltti siskollesi.

Ei ole minun syyni, että hän on niin stressaantunut.

Tiedän, tiedän.

- Käyttäydyn aina, kuin taivas putoaisi. - Varokaa!

- Atta! - Prinsessa Atta!

- Voi! - Hei!

- Lopettakaa tuo! - Mitä luulette tekevänne?

- Olisitte voineet tappaa jonkun. - Olen pahoillani!

- Äh, se on FIik. - jaaha...

Anteeksi, anteeksi, anteeksi olen niin pahoillani, anteeksi!

Antakaa anteeksi, olen pahoillani!

- Princess Atta! - FIik, mitä teet?

Niin tämä! Uusi idea siementen keruuseen.

Ei enää yksittäisten ydinten poimimista. Katkaisemme koko korren!

Ei sellaiseen ole aikaa.

Juuri niin! Ei ole ikinä aikaa kerätä ruokaa itsellemme.

Koko kesä menee, kun keräämme ruokaa lahjaksi.

- Keksintöni nopeuttaa tuotantoa. - Äh, taas uusi keksintö?

Tässä on jotain myös sinulle.

Koska sinusta tulee pian kuningatar, voit käyttää tätä tuotannon tarkkailuun.

- Tohtori. FIora, saanen... - Ihan kiva, mutta...

- Vain ruohonlehti ja kastepisara, vai mitä? - FIik, älä nyt...

Väärin! Se on kaukoputki.

- Nokkelaa, FIik, mutta... - Hei prinsessa! näytättepä kauniilta tänään...

Ei siihen tietysti kaukoputkea tarvita.

Kuuntele! Prinsessalla ei ole aikaa tällaiseen.

Haluatko auttaa tuon täyttymisessä? hankkiudu eroon tuosta koneesta,

mene takaisin jonoon ja kerää siemeniä, kuten muutkin!

- Kuten muutkin! - Flik kiltti, mene jo.

Anteeksi, Yritin vain...

auttaa.

Leikkuukone. Miksi? Olemme toimineet näin jo, kun olin kotelo.

Mihin jäimme?

- Ruokakasaan, teidän korkeutenne. - Ai niin.

Hei, Flik! Odota!

Hei prinsessa.

Voit kutsua minua Dotiksi. Tässä, unohdit sen.

Kiitos. Voit pitää sen. Voin tehdä uuden.

- Minä pidän keksinnöistäsi. - Todellako? Oletkin ensimmäinen.

- Tuntuu, ettei mikään toimi, mitä teen. - Tämä toimii.

Hienoa. Yksi onnistuminen.

- En ikinä onnistu. - En minäkään.

Olen kuninkaalline, enkä osaa edes vielä lentää. Olen liian pieni.

- Ei koko ole tärkeää. - On se.

- Ei ole. - Onpas!

- Ei ole, Ei ole, Ei ole! - Onpas Onpas Onpas!

Äh!... siemen. Tarvitsen siemenen. hmmm...

Tuo saa kelvata.

Kuvittele... kuvittele, että tämä on siemen.

- Se on kivi. - Tiedän.

Mutta kuvitellaan se siemeneksi. Käytetään mielikuvitusta.

Näetkö tuon puumme?

Kaikki, mistä tuo jättipuu syntyi...

On jo tuossa pienessä siemenessä.

Lisäksi se tarvitsee vain aikaa, auringon valoa ja vettä ja...

voiIa!

Tästä kivestä tulee puu?

Siemenestä tulee puu. Ole nyt mukana hei.

Nyt ehkä tuntuu, ettet pysty mihinkään.

Mutta se johtuu siitä, että et ole vielä puu.

Tarvitset vielä aikaa. Olet vielä siemen.

Mutta se on kivi.

Minä tiedän, että se on kivi!

Luuletko etten tunnista kiveä. Olen viettänyt paljon aikaa kivien ympärillä.

Olet outo, mutta pidän sinusta.

Ne ovat täällä.

Ne ovat täällä. - Äiti, ne tulevat.

- Ne tulevat! - Juoskaa!

- Dot! Dot! - Äiti!

- Äiti! - Taivaan kiitos!

- Ruoat kivelle. - Kuunnelkaa, Kaikki jonoon.

ruoat kivelle ja kekoon. Vauhtia!

Vauhtia vauhtia!

Liikettä liikettä! Hyvä.

Hyvä, kaikki ovat sisällä.

Heii!

Hei odottakaa minua!

Ruoat kivelle ja kekoon.

Ei! ei ei ei ei ei!

Voi ei!

Prinsessa Atta! Prinsessa Atta!

Prinsessa Atta!

Ne tulevat, syövät ja lähtevät. Ne tulevat, syövät ja lähtevät.

Anteeksi! Väistykää! Suokaa anteeksi.

Sori. Princess Atta, Minun pitää kertoa jotain.

- Ei nyt, FIik. Shh! - Mutta teidän korkeutenne, se koskee uhrausta!

Hei, mitäs tämä tarkoittaa?

Niin, missä ruoka on?

- Mitä sinä teit? - Se oli onnettomuus?

Buu!

Missä ruoka on?

Hopper.

No, missä se on?

Missä on ruokani?

- E-e-e-eikö se ole tuolla ylhäällä? - Mitä?

- Ruoka oli lehdellä kiven p... - Anteeksi?

Oletko varma, ettei se ole ylhäällä?

- Väitätkö minua idiootiksi? - En.

Näytänkö sinusta... tyhmältä?

Ajatellaanpa hetki loogisesti.

Jos se olisi siellä, tulisinko minä tänne alas?

Teidän tasollenne etsimään sitä?

- Öh, minä-- - Miksi edes keskustelen kanssasi?

Et ole kuningatar. Et tuoksu kuningattarelta.

Hän opettelee seuraajakseni Hopper.

Siis uusi johtatja. Se on siis sinun syysi.

Ei, en se minä ollut, vaan--

JOhtajuuden ensimmäinen sääntö: Kaikki on sinun syytäsi.

- Mutta... mutta minä-- - Syö tai tule syödyksi, prinsessa.

Luonnon kiertokulku -juttuja.

Näin asioiden pitäisi hoitua.

Aurinko kasvattaa ruokaa, muurahaiset keräävät ruokaa,

Heinäsirkat syövät ruoan--

Ja linnut syövät heinäsirkat.

Niinkuin se yksi melkein sinut. Olisittepa nähneet.

Hopper oli jo puoliksi närhen kurkussa potkien ja huutaen.

Olin aivan kauhuissani. En mennyt lähellekään?

Älä nyt viitsi, se on upea tarina. Au au auts.

Ellen olisi äidin kuolinvuoteella luvannut...

olla tappamatta sinua, tappaisin sinut.

- Kukaan muu ei arvosta sitä, kuten minä. - Turpa kiinni!

Ei sanaakaan niin kauan, kuin olemme tällä saarella.

Ymmärrätkö?

- Sanoin ymmärrätkö? - Miten voin vastata, kun kielsit puhumasta?

Muista äiti!

Olen armelias hyönteinen.

Sateisiin on vielä pari kuukautta,

saatte siis yrittää uudelleen.

Mutta Hopper, sadekausi on niin lähellä,

meidän pitää kerätä ruokaa itsellemme.

Kuules, jos ette pysy sopimuksessamme,

en voi taata turvallisuuttanne.

Ja tuolla on paljon muita hyönteisiä, jotka haluavat teidät.

Joku voi loukkaantua.

Mikä hätänä? Pelkäätkö heinäsirkkoja?

- Dot! - Etkö pidä Thumperista?

Anna hänen olla!

Haluatko hänet? No. Ota hänet.

Etkö? Mene sitten takaisin riviin.

Tuntuu siltä, että te muurahaiset olette unohtaneet roolinne.

Eli tuplataan ruokamäärä.

Ei! Mutta...

Palaamme syksyllä,

kun viimeinen lehti putoaa puusta.

Hyvää kesää muurahaiset. Mennään!

Jii-haa!

Uhh!

FIik, mitä sinulla on sanottavaa puolustukseksesi?

Anteeksi--olen niin pahoillani. siitä mikä olen.

En halua asioiden menevän pieleen.

Enkä etenkään halunnut sinun joutuvan hankalaan tilanteeseen prinsessa.

- FIik, sen sinä teit. - Yritin vain auttaa.

- Auta meitä sitten, äläkä auta meitä! - Apua, apua apua?

FIik, sinut tuomitaan kuukaudeksi kaivamaan tunneleita.

Anteeksi teidän korkeutenne. Muistuttaisin

Flikin "tunneli tunnelissa" -projektista...

Auttajat auttamaan meitä. Siinä se, voisimme--

Kesti kaksi päivää kaivaa hänet ulos. Lähetetään hänet terveyspalveluun.

Ei taivaan nimessä!