200 ensimmäistä riviä.
Skeittasin koko nuoruuteni.
Skeittaan yhä, mikä on outoa, koska olen kolmekymppinen.
Koska kun olen skeittipaikalla sillan alla tuntikaupalla -
ja vilkaisen ympärilleni, tajuan, että hengaan -
14-vuotiaiden poikien kanssa.
TIM ROBINSON ESITTÄÄ
Vain minä ja joukko nuoria poikia, jotka ovat yleensä ilman paitaa.
Oletko valmis?
Ne skeittaripojat kuvaavat aina toistensa temput.
Joskus he pyytävät minut kuvaamaan.
Kännykkäni on täpötäynnä 14-vuotiaita poikia.
Parsakaalia murskaksi...
Huomasin, että kun skeittaripoikaan sattuu,
hän ei myönnä sitä.
Naama voi vuotaa verta, ja kaveri kysyy:
"Hei, jäbä, miten kävi? Ootko kunnossa?"
Vastaus kuuluu: "Oon ihan kunnossa, mutta haluun yhtäkkiä mennä sisälle."
Kaikki hyvin. Saa myöntää, että sattui.
Hei.
Minulla kävi tsägä lapsena. En ollut kummoinen skeittaaja.
Perheelläni meni yhdessä vaiheessa huonosti.
Silloin aina kun menin skeittaamaan, äiti sanoi:
"Älä loukkaa itseäsi tänään. Ei ole vakuutusta."
Tykkäsin siitä,
koska kaverit sanoivat: "Tänään kokeilet -
skeittipuiston korkeinta half-pipea."
Vastasin aina: "Kunpa voisin, mutta kun ei oo vakuutusta."
Melko coolia.
Tehdään tämä.
Tänä iltana, alla näiden valojen Mä yritän
Liian vanha angstaamaan Ja typerä pilke silmäkulmassain
Epätoivoisesti haluun
Hyväksyntää, sen naamioin Haluksi viihdyttää
Olo hullu on, niin vaisu
Ja kun vaikeaks menee Suoran selkäni menetän
Tänä iltana
Alla näiden valojen
Ja typerä pilke silmäkulmassain
Joo, mä yritän
Vuoksenne mä kyllä
Kovasti yritän
Kovasti yritän
Kovasti yritän
Vuoksenne kovasti yritän
Aina
Yrittäminen rikollisen alitajuista Ajatukset aivoihini hiipii
Jos hiljaista on Sir Michael Cainea imitoi
Ihmiset, Wayne-herra Haluavat nähdä maailman palavan
Haluavat nähdä maailman palavan
Eksäni sanoi Siistimpi sairaana oon
Olo niin sairas on En mahda mitään, huutaa haluun
Huutaa haluun!
Vastalausetta emme murskata voi Emme murskata voi
Kun purkkaa jauhan Koko pussin suuhun kerralla kaadan
Muuten sitä maista en Kun lasten kanssa leikin
Liian kovaa mukaan heittäydyn
Ja lapset pahanpäiväisesti säikäytän
Koska yritän
Kovasti vuoksenne yritän
Kovasti aina yritän
Kun nuori olin
Kuin Tom Green koko vuoden puhuin
Kun vanhempani vieroituksessa näin
Kai mä parhaani teen
Asioita käsitellä ei Kun ne aitoja ovat
Eksäni sanoi Siistimpi sairaana oon
Aplodit bändille.
Vartuimme yhdessä Alabamassa.
Olemme tunteneet koko ikämme.
Tuo on paras ystäväni Jeramy.
To on paras ystäväni Clay.
Tämä on paras ystäväni Budd.
Budd ei varttunut Alabamassa. Hän ei ole lapsuudenkaverimme.
Hän on Kaliforniasta, rannikon eliittiä.
Olen tuntenut hänet vain 18 vuotta, eli hän on käytännössä muukalainen.
En tiedä, mitä hän tekee tällä lavalla.
Olet läheisimpiä ystäviäni.
Tuo loukkaa. -Haista paska.
Vihaan sinua. -Selvä.
Antakaa aplodit isoveljelleni Johnnylle.
Hän on valtava. Katsokaa häntä.
Haluan tosi kovasti olla cool.
Teen kaiken mahdollisen ollakseni cool.
Yritän ostaa oikeita vaatteita ja kuunnella oikeaa musiikkia.
Olisi coolia olla kaikkein coolein jätkä.
Kaikkein coolein jätkä on LOL-jätkä.
En tiedä, tiedättekö sitä tyyppiä.
LOL-jätkä on jätkä,
jolle tekstataan kaikkein hauskin ikinä näkemänsä asia.
Ja kuusi viikkoa myöhemmin -
hän vastaa: "LOL".
Se on sama kuin sanoisi: "En välitä, elätkö vai kuoletko."
Hän on cool jätkä.
Sellainen haluaisin olla, mutta sellainen en ole.
Jos joku tekstaa jotain oikeasti hauskaa,
en sano "LOL", olen jo ovella, jolta kuuluu, kuinka minä...
Koska jotkut haluavat nähdä maailman palavan.
Tuo oli toinen Michael Caine -imitaatio tänä iltana.
En välitä, vaikka se olisi kikkailua. Se on tosi hauskaa.
Oikeasti minusta on hauskaa, että se on lainaus Yön ritarista,
joka on suurimpia elokuvia koskaan, jonka ohjasi Christopher Nolan,
joka on vaikuttavampia ohjaajia maailmassa,
eikä hän saanut itsestään irti sitä, että sanoisi Michael Cainelle:
"Hei, Michael Caine, voisitko sanoa tuon uudestaan,
koska käyttäisimme sitä trailerissa,
eikä kukaan tiedä, mitä hittoa oikein sanot?"
Michael Caine pystyi vain tähän...
Selvä, kai se pitää hyväksyä.
Taitaa olla selvää, että olen hyvä imitoija.
Osaan imitoida ketä vain.
Tarvitsen vain etunimen ja ammatin.
Sitten imitaationi on täydellinen.
Haluaisin tehdä niin, jos sopii.
Voisinko imitoida sinua? Okei.
Tarvitsen vain etunimesi ja ammattisi.
Imitoin täydellisesti.
Olen Ian ja olen kirjoittaja.
Nimeni on Ian, olen kirjoittaja.
Sori, Ian, kuulostat ärsyttävältä.
On selvää, että väärinkäyttäjät kasvattivat minut.
Ei se mitään. Valitettavasti äiti joi itsensä kuoliaaksi.
Päätin kunnioittaa häntä esikoiseni nimetessäni.
Annan esikoiselle nimeksi Anonalkkikset.
Jutellaanko sivummalla? -Joo.
Tuo ei ollut hyvä, eihän? -Niin.
Pystyisimmekö parempaan? -Joo, parannan.
Tehdään niin. -Selvä.
Olen parempi tästä eteenpäin.
Kun addikti kasvattaa, voi valita kahdesta suunnasta.
Isona on joko cool -
ja ratkaisematon mysteeri tai vinkuva typerys.
Saatte päättää, kumpi olen.
Nyt imitoin -
vakavaa folk-muusikkoa, jonka huuliharppu on -
ihan vähän liian kaukana.
Tai en teekään sitä. Selitin sen aika hyvin.
Mielessäin melko cool jäbä oon Perseleualla ja kammarisilmilläin
Joka kisan voittais, jos välittäis Mut mua kiinnosta ei
En yksinäinen oo yksin Riisutun postmodernissa kodissain
Kuuluisat kaverini ohittaa antaa
Ja mä oon, mä oon, mä oon Aika cool jätkä, okei!
Buffalo '66:a katselen
Tyylit River Phoenixiltä lainailen
Kerouac ja Wim Wenders Times Square ja David Byrne
Kuolevatko kuolleet Jos ne yhä ärsyttää?
Kirjan eksymisestä kirjoitin
Enkä synkkyyttä pelkää Piikkipuistossa en paniikkiin jää
Mut oon kirkkain pikku tähti Kun oon omassa huoneessain
Perhosvauva kotelossaan
Enkä välitä, mutta silti kysyn
Tahdon, tahdon, kuten hekin!
Oonko omalaatuinen vaiko mulkku vain?
Vedän röökiä ja paskaa jauhan Taivaan sinessä
Vain typerystä typerys huijata voi
Se sua huijaavansa uskoi
Mielessäin sä mut takasin haluut
Koska ainoo oon Joka nauramaan saa sut
Taidettas vihaan Kunnes kehuja annat
Mä oon, mä oon aika cool jätkä Kyllä vaan, hei
Jatka sä, Clay!
Nyt tajuun, kun masentaa
Mitään menneistä en haluu poistaa
Et sydäntäin särkenyt Beibe, sua kaipaa en
Se totta on, se totta on, se totta on
Olen aina halunnut olla jotain.
Lapsena olin joulukuorossa ja seisoin korokkeen reunalla.
Esityksen lopussa lauloimme: "Seimikätkyessään."
Sitten hyppäsin reunalta alas ja kajautin: "Ja monta muuta."
Opettaja kysyi: "Mitä hittoa?" Sanoin haluavani tähdeksi.
Koska olin kateellinen lapsille, jotka saivat olla tähtiä.
Muistan ekan kerran, kun äiti -
näytti Hansonien musavideon.
Muistan miettineeni, että haluan niiden lasten kuolevan.
"Haluan heidän kuolevan, äiti.
Heidän pitää kuolla väkivaltaisesti."
Totuus on, että olin kateellinen.
He näyttivät tosi cooleilta -
ja osasivat laulaa kuin kalifornialaisrusinat. Ja...
Halusin olla sellainen.
Johnnyn poika on nimeltään Ronin. Johnny on mahtava isä.
Hänen poikansa on peruskoulussa.
Poika on cool,
mutta joskus murehdin, että hän on sellainen -
kuin minä lapsena.
Aina kun palaan Alabamaan ja katson häntä,
katson häntä kuin Forrest Gump katsoo poikansa elokuvan lopussa.
Kun hän kysyy:
"Onko hän kuin minä?"
Ja Jenny vastaa: "Ei, hän on ihan hiton normaali."
Se on outo kohtaus, outo käänne.
En usko, että hänestä tulee kuin minä, koska hän -
osaa sanoa asiansa tavalla, jota en koskaan osannut,
koska halusin kaikkien pitävän minusta.
Olimme isoisämme 98-vuotissyntymäpäivillä,
ja jotkut vanhat paskiaiset lauloivat hyvää syntymäpäivää.
Ronin tuli minun ja Johnnyn luo ja sanoi:
"On tylsää."
Hän osoitti hitaasti kaikkia ja sanoi: "Kaikilla on tylsää."
Kun olin viisivuotias, Johnnyn synttärit olivat Benihanassa.
Hän ei halunnut minua sinne. Hän oli yläkoulussa ja halusi -
No comments yet. Be the first to leave one.