Ang unang 200 linya.
Elokuvan on restauroinut digitaalisesti CSC-Cineteca Nationale
Dean Filmin antamien alkuperäisnegatiivien pohjalta.
TERASSI
Valmista on. Tulkaa!
Jos käyt ravintolassa, pane nimi muistiin.
Toivottavasti hänet pidätetään pian. - Tarvitaan toinen kunnon sota.
Meillä on niitä neljä tai viisi.
Hare Krishna-mantrassa on kolme nimeä.
"Hare" on jumalallinen voima, "Krishna" on kiehtova...
Sinun täytyy tulla. Esittelyn jälkeen menemme minun luokseni.
Ilotulitus...
Tiedättekö missä Giulio on? - En ole talonväkeä.
Niissä juhlissa ei voi käydä, siellä on pelkkiä idiootteja.
Liittoutuneiden miehityksen aikana Totòa verrattiin USA:n armeijaan!
Näytelmän rahoittivat valtio, paikallishallinto ja puolue.
Näyttämö käsitti melkein koko teatterin.
Onko valkoista riisiä? - Sergio ei syö eikä puhu.
Miksi hän oikein tuli? - Nähdäkseen miten me muut ahmimme.
Aina on joku syyllinen. Viime vuonna Lenin, tänä vuonna Brecht.
Kapitalistisessa maassa kommunistista tulee helposti jakomielinen.
Paasaat Krishnasta mutta syöt papuja. - Miten pavut liittyvät sieluun?
Luin uudelleen Pinocchion. Mitähän varten?
Kun nuorukaiselle sanottiin ettei hän ollut lukenut Proustia, hän sanoi:
"Kun te luitte Proustia, me taistelimme vastarintaliikkeessä."
Anteeksi, tiedätkö missä Giulio on?
En tunne. Olen pahoillani.
Herran tähden, puhuvat nuorista! Vanhentunut argumentti.
Onko Amedeo täällä? - Et voi vältellä häntä.
Sinun on tartuttava härkää sarvista.
Etkö sinäkään ole nähnyt Enricoa? - Etkö ole mielissäsi ettei häntä näy?
Maksoin käsikirjoituksesta 6 kuukautta sitten. Minun piti saada se tänään.
Sinun täytyy tulla. Esittelyn jälkeen menemme minun luokseni.
Uusi italialainen kirjallisuus ei ole mistään kotoisin.
Tietyt kirjailijat unohdetaan kahdessa viikossa.
Siinä on purasruohoa. Se on etruskien ruokalaji.
Onko se hyvää? - Ei hullumman makuista.
Niin kauan oltiin onnellisia kun te olitte hölmöjä.
Amedeo. Etsin sinua. - Olenko minä muka nappi?
Halusin kertoa elokuvasta. Käsikirjoitus on valmis. Melkein.
Ihme on tapahtunut.
Kellot soivat.
Kerrohan. - Siis...
Se on satiiri uudesta... - Konformismista. Tiedän sen jo.
Naurattaa niin että housut kastuvat. - Harmi etten ottanut pottaa mukaan.
Tällä kertaa keskeistä on huumori. Itsekritiikkiä oli liikaa.
Olemme aina tehneet älykkäitä elokuvia. Älykkäitä ja...
Mitä hän sanoo? - Hän ei ole kirjoittanut riviäkään.
Sait sähköisen kynänteroittimen ja sähkökirjoituskoneen -
jotta työnteko nopeutuisi. - Totuttelu vei aikansa.
Olen epätoivoinen. Ilmoitan aikovani heittäytyä jokeen.
Missä on joki? - Minä näytän, rakkaani.
Hän kauniin tummattaren kanssa tanssi
Pablo muutti Amerikkaan ja liittyi kenraali Custerin ratsuväkeen.
Intiaanien hyökätessä hän loukkasi oikean silmänsä.
Raukasta tuli katusoittaja, tarjoilija ja kengänkiillottaja.
Kylläpä touhuaa. - Kuka hän on?
Galeazzo. Asui Venezuelassa. - Oli näyttelijä 50-luvulla.
Minun perheeni kaltaisia ei enää ole.
Kenet näenkään horisontissa? Excusez-moi.
Kreivitär, varokaa. Teidät nähdään bikineissä.
Sievä neito talossa vastapäätä
minulle lentosuukkoja lähetti
Et mene syvemmälle vaan kuvaat pinnallisia tilanteita.
Et problematisoi. - Tuo on kulttuuriprovinsialismia.
Haluan tehdä karikatyyrejä ja satiiria ilman problematisointia.
Koska et osaa. - Molièrekaan ei tahtonut sitä.
Te kriitikot ette oikeastaan pidä elokuvista.
Enkö muka pidä elokuvista? Itse et pidä elokuvista.
Satiirisi on kompromissi vallanpitäjien kanssa.
Jos haluat oppia lisää ironiasta, lue Nitici... Nicitini...
Hän tarkoittaa Nietzschea. - Älkää naurako! - Oletko lukenut?
Komedian mestari. Sinun kanssasi ei kannata puhua.
Aina he väittelevät. - Lukisit Wittgensteinia.
Kielen häkki voidaan räjäyttää myös komiikalla. Katso vaikka Totòa.
Pukukomedia auttoi havahtumaan demokratiaan.
On siinä demokraattinen havahtuminen.
Kiittäkää Enricoa tästä paskayhteiskunnasta.
Thank you, merci, danke schön! - Pelle!
Dramaattista henkilökuvaa ei voi tehdä marionetista -
pellestä, sinunlaisestasi narrista. - Enrico, Tizzo, lopettakaa.
Paskiainen.
Lopettakaa.
Enrico!
Mitä te teette? Tehän olette ystäviä. - En ole tuon ystävä!
Olet stalinisti. - Minäkö stalinisti?
Riittää jo. Rauhoitu.
Lopeta jo.
Rauhoitu.
Inhoat taiteilijoiden ja kriitikoiden vallankumoushurskastelua -
mutta et sano mitään. Olet pahempi kuin hän. Älä koske minuun.
Tiedät että olet minulle rakas.
Älä sinä puhu Molièresta. - Enrico lähtee.
Enrico tekee töitä koko yön. - Ja huomenna Enrico on kuitti.
Minä teen töitä ja sillä siisti. Nicicicizze, Nitititicce...
Enrico ja Emanuela. Älkää menkö.
Kello on neljä. Mitä sinä teet?
Mitä sinä teet?
Sinun piti tuoda kahvia kuudelta. - Toinkin, mutta sinä nukuit.
Olin vain nukkuvinani.
Oletko tehnyt töitä? - Että olenko.
Onko hauskaa?
Noin sitä pitää.
Minulla on persikoita ja perunoita.
Oikein hienoja viinirypäleitä.
Persikoita ja appelsiineja. Paprikoita grillattavaksi uunissa.
Tuoreita hedelmiä parasta laatua.
Menisitkö sanomaan hedelmänmyyjälle että lopettaa...
Katsokaa miten hienoja persikoita...
Signora Costanza, haluaisin pyytää yhtä asiaa.
Tuoreita tuotteita! Tulkaa ostamaan!
Voisitteko lähteä? Täällä asuu kirjailija joka ei voi kirjoittaa.
Hän kirjoittaa sketsimäistä tarinaa joka on toivottoman vanhentunut.
Täynnä vanhoja vuorosanoja joilla ei peitetä inspiraation puutetta.
Sillä ei kohenneta tätä surkeaa elokuvakautta.
Musiikki on Armando Trovaiolin. Voisitteko siirtyä muualle?
Siirryn heti kunnioituksesta taidetta kohtaan. Se on velvollisuuteni.
HAUSKAA vai eikö HAUSKAA?
Oletko tyytyväinen?
Kenelle olet vihainen? - Jollekulle.
MARILYN ON SURKEA!
Nyt sovitaan asiat sinunkin kanssasi. - Kenen kanssa?
Miksi?
Lue mitä olen kirjoittanut.
"Naistenmurhaaja terrorisoi kaupunkia. Poliisi pukeutuu naiseksi -
saadakseen murhaajan kiinni, mutta he rakastuvat toisiinsa."
Se ei ole hauskaa. Se on rahvaan-, ei kansanomaista.
Niitä ei saa sekoittaa toisiinsa.
Eikä se liity millään tavalla "Uusiin tabuihin".
Saanko sanoa yhden asian? - Minkä?
Olet sievä.
Pue päällesi niin lähdetään ravintolaan. Vain me kahden.
Kello on kahdeksan aamulla. Mutta kiitos kuitenkin.
Tämä virkistää ajatuksia.
Se saa riippua tuossa puoli tuntia.
Et sitten tiedä olenko kotona.
Sinä vain jatkat lorvailua.
Et opiskele etkä tee työtä. Koska isä järjestää kaiken.
Olen ollut pankissa töissä kaksi vuotta.
En tiedä, tulin juuri kotiin.
Minä katson, odottakaa.
Amedeo.
Sanoit ettet tiedä, olenko kotona. Mitä varten?
Pidätkö häntä hölmönä? Asummeko me muka palatsissa?
Mistä aiot katsoa? Peilisalistako? Vartiotornistako?
Vai juhlasalista missä "tuhannet peitset yhtyvät"?
Ei olisi pitänyt vehkeillä!
Olisit sanonut etten ole kotona!
Amedeo! Mitä kuuluu?
Minun piti juuri soittaa sinulle. Se on valmis.
Mikä on valmis? - Käsikirjoitus.
Se on valmis, Amedeo!
Onko se hauska? - Liiankin.
Ei voi olla. Elämme dramaattisia aikoja ja ihmiset haluavat nauraa.
Komiikkaa. Naurua, naurua, naurua. Se olkoon mottosi.
Teetän kahdeksan kopiota. Enemmistöstä tulee hailakoita.
Sinä irvailet minulle. - Nyt olet ilkeä.
Haluatko kuulla? Ei puhelimessa.
Anna tulla. Minulla ei ole tässä ihmeempää.
Mitä ovat nykyajan uuskonformismit?
Uudet arvot jotka porvaristo on omak- sunut vanhojen tabujen rikkouduttua.
Vapaa-aika ja viihde on yhdenmukaistettu. Meillä on massakulttuuri.
Sellaiset stereotypiat amerikkalainen kulttuuri-imperialismi -
on tyrkyttänyt muulle maailmalle. Amedeo?
Amedeo? Itketkö sinä?
Kuulemiin. - Älä, minä menen asiaan.
Moottorivene.
Sketsin tapahtumapaikka on vene. - Merelläkö?
Satamassa.
Vene on ankkurissa. Sillä tavalla säästyy rahaa.
Vene toimii vapaa-ajan asuntona. - Aika kiinnostavaa.
Mitä Alberto Sordi tekee? - Mitäkö Alberto Sordi...
Hän on päähenkilö. - Mutta mitä hän tekee?
Hän on uusrikas lihamestari joka on ostanut luksuspurjeveneen.
Sillä voi risteillä Länsi-Intiaan ja siinä on kaikki mukavuudet.
Kuulostaa hyvältä. Jatka.
Jatketaan...
"Pieni satama Välimerellä. Päivä."
"Veneiden joukossa näkyy upouusi 30-metrinen moottoripurjehtija."
"Kamera zoomaa veneen perään jossa lukee 'Alice'."
"Joku vääräleuka on lisännyt siihen tussilla 'ihmemaassa'."
Osaat olla hauska kun haluat.
Aina kun vessan vetää, levysoitin käynnistyy -
ja soittaa Tyhjäntoimittajien laulua.
Mitä väliä meillä, emme välitä
jos isäntä viiniä veteen lisää
Meitä ei kukaan pettää voi sillä vedestä emme maksa
Alberto lohkoo aamiaiseksi valtavan ison melonin.
Hän alkaa huutaa... - Mitä hän huutaa?
Tulkaa syömään.
Katsokaa miten punainen, voisi luulla että se on tulessa.
Seniili isoisä kastelee kaikki palosammuttimella ja huutaa:
"Pelastukoon ken voi."
Isoäiti kutsuu apua.
Helikopteri lähtee apuun ja lääkäri kysyy heidän olinpaikkaansa.
Alberto radioon: "Täällä!" Lääkäri pyytää tarkentamaan.
"Olemme laiturissa, lehtikioskia vastapäätä!"
Lääkäri hermostuu ja Alberto raivostuu.
He huutavat toisilleen. Väkeä putoaa veteen.
Kaikki on yhtä sirkusta ja kaikki menee päin helvettiä.
Loppu nivotaan yhteen muiden jaksojen kanssa.
No comments yet. Be the first to leave one.