Jana - Marked For Life (Jana - Märkta för livet)

-Tulen pian. -Nukutko sinä?

En todellakaan.

Pidä kiirettä. Täällä on pelkkiä vanhoja ukkoja.

Olen matkalla autolle.

-Tule kymmenen jälkeen. -Totta kai.

-Siistiä. Nähdään. -Joo.

-Jojo. Sinäkö siellä? -Joo.

-Oletko puhunut Janan kanssa? -Hän on tulossa.

-Vieraat ovat jo täällä. -Joo joo!

Pidä kiirettä.

-Missä Jana on? -Hän tulee pian.

-Tulitpa viime hetkellä. -Jojo puhui juuri hänelle.

-Muista hengittää, kulta. -Se olisi typerää.

Jana.

Ei ollut tarkoitus säikäyttää.

-Tulitko juhlimaan Karlia? -En. Ajattelin, että olisit täällä.

Olen yrittänyt tavoittaa sinua.

-Vaihdoitko numerosi? Lähetin sähköpostia. -En halua puhua kanssasi.

Lupaan, että tällä kertaa sinun on nähtävä jotain.

Lupauksesi eivät merkitse minulle mitään.

Ymmärrän, että voit tuntea niin, mutta se on...

-Sinun pitäisi tavata eräs tyttö... -Mitä täällä tapahtuu?

Hei, Karl. Halusin näyttää jotain Janalle.

On hienoa, että välität niin paljon vähäosaisista lapsista.

Mutta jään tänään eläkkeelle. Haluan juhlia sitä perheeni ja ystävieni kanssa.

-Joten jos suot anteeksi. -Jana, ole kiltti...

Riittää jo! Meitä ei kiinnosta.

Miksi olet niin myöhässä? Olet viimeinen.

Beck-Friis peruutti. Heillä oli vatsatauti.

-Jojo. Hei, kulta. -Saivat sen Balilta.

Salaatin syöminen Aasiassa ei ole fiksua.

-Minne menit? -Hans Juhlén oli ulkona.

-Hans Juhlén. -Niin.

Hänen panostuksensa murtuneisiin nuoriin naisiin ei tunnu terveeltä.

-Ai murtuneisiin nuoriin naisiin? -Lopeta, Jana.

-Jatkuuko tämä koko illan? -Meidän piti juhlia isää.

-Valkoisia liljoja? -Onneksi olkoon. Vai otanko osaa?

-Ne ovat hautajaiskukkia. -Ole kiltti.

Piristy ja suupielet ylös. Ja sanokaa jotain.

Olen jo toivottanut kaikki tervetulleiksi.

Voitko viedä minut kaupunkiin illalla?

Hienoa, että palasitte! Luulimme Berzeliusin perheen paenneen.

Keskityn nyt kohtaamaan Jonasin ja Miriamin.

He ovat ummistaneet silmänsä totuudelta taloudellisesta tilanteesta.

En usko, että he tietävät, miten paha tilanne on.

Mitä helvettiä?

Sinun pitää sulkea ikkuna alakerrassa.

-Mitä? -Työhuone.

En ole avannut sitä.

-Sulatitko kantarelleja? -En.

-Pizzaa siis. -Mitä?

Ei, piti olla risottoa.

-Käyn ostamassa. -Ei! Risottoa!

Pizzaa siis.

On ollut suuri kunnia työskennellä Ruotsin parhaan pääsyyttäjän alaisuudessa.

Lyömätön tilasto puhuu puolestaan.

-Imartelulla pääsee pitkälle. -Totta kai.

Mutta nyt asiat ovat toisin, Karl. "Lepo".

-Et tunne sitä sanaa. -Et niin.

Se tarkoittaa: "Ihminen tai esine -

pysyy samassa asennossa muihin asioihin nähden."

Eli mitään ei tapahdu, Karl!

Haluan kiittää, Karl ja onnea matkaan.

-Kippis ja nauti vapaudesta. -Kippis!

Kiitos, kiitos. Kippis.

Luulette, että lopetin, mutta ehei.

Pahikset ovat iloisia, että lopetit.

Mutta ei vielä juhlita, koska illalla on vielä yksi juttu.

-Pieni yllätys. -En pidä yllätyksistä.

Tästä sinä pidät.

Ensimmäinen asia seuraajanasi, Karl,

on se, että värväsin Janan nuoreksi syyttäjäksi.

Emme voi elää ilman Berzeliuksia!

Minusta meidän pitäisi syödä nyt.

Tervetuloa pöytään.

Miten saatoitte, kaikkien edessä, kertomatta minulle?

-Aioin kertoa sinulle itse. -Sinulla on jo työpaikka.

-Tukholman parhaassa virastossa. -Tämä sopii minulle paremmin.

On tuhansia alueita, joita voisit...

Häiritsenkö? Ajattelin esitellä sinut tulevalle kollegalle.

Tule. Tapaatte maanantaina, mutta ajattelin, että olisi hyvä, jos...

-Peer Bruckner, Jana Berzelius. -Hei.

-Hei! -Ehkä tunnette toisenne jo?

-Kyllähän me tunnemme. -Olimme oikeudessa samaan aikaan.

Aivan.

-Ehditkö jutella, Tord? -Toki. Nähdään myöhemmin.

-Pitkästä aikaa. -Niin.

Miten juokseminen sujuu?

-Juoksetko yhtä kovaa? -Juoksen, kunnes oksennan.

Kuulostaa intensiiviseltä.

Minä olen uppoutunut BJJ:n pariin.

Brasilialaisen jujutsun. Sininen vyö. Se on eräänlaista painia.

Lähikontaktia kehoon.

Mutta se on rankkaa. Se on aika rankka laji.

Ajatteletko, ettei se ole minua varten?

Voit toki tulla mukaan.

-Jos haluat. -Pysyttelen juoksussa.

Lähden taas aamulla. Puoli seitsemältä rautatiesillalla.

-Tuletko sinne? -Totta kai.

Tämä on helvetin absurdia.

Yritän vain auttaa sinua. Mitä helvettiä?

Puhu hänelle nyt.

-Minä yritän. -Ei, älä yritä vaan puhu hänelle.

Ymmärrätkö?

Kuule...

Tämä on tärkeää.

Keksimme jotain. Mutta puhu hänelle.

Anna olla, Jana. Se menee ohi.

Luulin, että hän olisi ylpeä.

Hän on ylpeä. Minäkin olen. Olemme molemmat ylpeitä.

Mutta tiedät itsekin, miten rankka ammatti se on.

Miten voit? Miten nukut?

-Hyvin. -Hyvä.

Sinusta tulee loistava syyttäjä, tiedän sen.

Sinun piti viedä minut. Juhlat ovat ohi.

Ei, ette te voi lähteä. Meidän piti juhlia.

-Mitä? -Meidän piti juhlia syntymäpäivääsi.

-Juhlimme Karlin eläköitymistä. -Tiedän sen.

-Juhlitaan Jojoa. -Syntymäpäiväni on viikon päästä, äiti.

Niin... Voi luoja. Menkää nyt!

-Minä hoidan tämän. -Autan sinua.

Ei tarvitse. Menkää nyt. Pitäkää hauskaa. Kiitos, että tulitte.

-Pusuja. Heippa. -Heippa. Pusuja.

Hei. Järjestit tämän hienosti.

Mitä äidille tapahtui?

-Mitä? -Hän vaikuttaa oudolta.

-Hänellä on paljon tekemistä. Stressiä. -Kyse ei ole vain stressistä.

Hän on ollut sekava. Kaikki on nyt toisin.

Se oli ihan sairasta.

Entä isä?

Mikä hänellä oli? Miksi hän oli niin vihainen?

Koska en ottanut työtä, jonka hän järjesti.

Mitä hittoa, Jana? Paskat hänestä.

Tämä on tosi siistiä. Olen tosi ylpeä sinusta.

Kiitos.

Hän pelkää, että jätät hänet varjoosi.

-Pidä hauskaa. -Kiitos.

-Odota. Mitä tuo on? -Mikä?

Tuo valkoinen puhelimessa.

Tein kanapeita koko päivän. Jauhoja.

-Kenen luo menet? -Miksi kuulostat äidiltä? Lopeta.

-Kiitos kyydistä. -Hei.

Haloo?

Kerstin.

Kerstin.

Kerstin.

Kerstin.

Kerstin!

Herää!

En voi vastata. Jätä viesti! Pus pus.

Älä jänistä.

-No niin! -Shotti, shotti, shotti!

No niin, haluan nähdä! Ei, ei, ei!

-Jojo. Jojo! -Mitä?

-Voi luoja. Tule, mennään kotiin. -Hyvä.

-Odota. Ai! -Oletko kunnossa?

Odota, odota. No niin.

-Jana, nyt sinun pitää luvata minulle. -Mitä?

Minun on päästävä luoksesi. En kestä äitiä ja isää.

-Saanko asua luonasi? -Pari viikkoa. Jos käyttäydyt hyvin.

-Kyllä. Kiitos. -No niin.

Nukutko sinä?

-Luulin, että pidät kuntoilusta. -Pidän, mutta emme yleensä juokse paljon.

Me tapellaan.

Oletko 12-vuotias?

-En, niin sanotaan. -Jos on lapsi.

Se ei ole niin helppoa kuin miltä näyttää. Tule joskus mukaan.

Katsotaan, kuka hymyilee tai makaa selällään anomassa armoa.

Sitäkö sinä haluat? Että sinulta anellaan armoa?

En.

Ehkä vähän.

Mikä sinua kiihottaa?

-Se soi. -Oho.

Niin, Bruckner?

Selvä.

Milloin?

Minä tulen.

Maahanmuuttoviraston johtaja löytyi kuolleena.

-Murhattuna kotonaan. -Hans Juhlénko.

-Niin. -Näin hänet eilen.

Eilenkö?

Hän oli juhlissa.

-Oliko hän siellä? -Hän ei tullut sisään.

Hän jäi onnittelemaan vain Karlia.

-Minun pitää mennä sinne nyt. -Voinko tulla mukaan?

Toki.

Peer. Hienoa, että pääsit niin nopeasti.

-Tässä on Jana Berzelius. -Hei.

-Olen Amin. -Hän aloittaa apulaissyyttäjänä.

-Onko teillä hypoteesia? -Ei.

Mutta maahanmuuttoviraston johtajalla voi olla vihamiehiä.

Lindgren on yläkerrassa. Ota kaikki mukaan.

Jana, tuletko?

-Oletko ennen nähnyt murhaa? -En.

Siihen ei totu koskaan.

Kainalossa on katkennut valtimo.

-Silloin vuotaa kuiviin nopeasti. -Häntä on myös kuristettu.

-Onko murha-asetta tai esinettä? -Ei tällä hetkellä.

-Onko tekijästä tietoa? -Ei.

-Oliko hän yksin kotona? -Ei, hänen vaimonsa oli täällä.