The Mechanic

Hei siellä.

LAINAT

Arthur, tässä Harry. Olen yrittänyt soittaa kolme päivää.

- Mikä hätänä? - On pakko tavata sinut.

- Nyt, ole kiltti. - Yksi tunti.

- Arthur, olen tosi lirissä. - Yksi tunti.

Siinä ei ole järkeä. He sanovat, että rikoin sopimuksen.

- He eivät vastaa puheluihini. - Mitä voin tehdä?

Soita heille. Sano muutama sana puolestani.

En tietäisi kenelle.

Minä tiedän.

Miksi he minua kuuntelisivat? Minulla ei ole osaa tuossa.

Ei, mutta isälläsi oli. Tärkeä osa.

Hänen älynsä auttoi heitä saamaan koko jutun kasaan.

He puhuvat hänestä yhä kuin hän olisi suojeluspyhimys. Sinulla on sama nimi.

Ole kiltti, Arthur? Minulla ei ole muuta.

- Kiitos. - Turha kiittää.

Tule ulos. Juodaan lasillinen.

Olen palvellut heitä monta vuotta. Minä ja isäsi.

Montako ystävää luulet, että minulla on nyt?

- Mitä? - Mietin vain.

Muistatko sen sinun, minun ja isäsi kalastusreissun Kanadaan?

- Olit siinä kahdeksan vanha? - Seitsemän tai kahdeksan.

Putosit laidan yli. Et osannut uida.

Isäsi sanoi: "Hän oppii äkkiä."

Huidoit ympäriinsä. Näytit hukkuneelta rotalta.

Muttet sanonut sanaakaan. Et huutanut apua etkä mitään.

Katsoit vain isääsi, eikä hän liikahtanutkaan.

Aika pian minun piti tarttua sinua tukasta ja vetää sinut veneeseen.

Näytit hukkuneelta rotalta. Isäsi nauroi kuollakseen.

Siitä on kauan.

Mitä juot?

On vodkaa, on viskiä...

Arthur, tämä on poikani Steve.

- Steve, tämä on herra Bishop. - Hei. Mitä kuuluu?

- Tarvitsen hynää, isä. - Mitä tarkoitat? Tänä aamuna...

Tarvitsen vain tonnin.

Rahan pyytämiseni saa sinut tuntemaan, että olen riippuvainen sinusta.

Se tavallaan sitoo meidät yhteen.

- Neropatti? - Kromosomit näyttävät ajallaan.

Hän puhuu asiaa.

Isäni ärsyyntyy, kun pyydän rahaa, jota hän varastaa muilta ihmisiltä.

Riittää.

Älä innostu. Se on pahasta sinulle.

Oli kiva tavata. Tulkaa käymään milloin vain.

Sinun ystäväsi ovat minun...

Tiedän, että sinun pitää mennä. Olen pahoillani.

Ei se mitään.

En ymmärrä häntä enää. Se on vain niin...

Soita minulle, kun tiedät jotain.

Pidä huolta itsestäsi.

Arthur Bishop?

Erikoislähetys. Kirjattu. Nimi tähän, olkaa hyvä.

Haluamme, että teet sen. Milloin vain.

Eikö muuta?

Sinä odotat tuolla alhaalla, ja minä odotan sinua mäellä.

Kertoiko hänen äänensä mitään? Äänensävy?

Harry, pysy rauhallisena.

Toki.

Kuten sanot: jos he haluavat puhua...

Pysäköin tuonne ylös.

Etkö luule, että...?

Hei?

Olen täällä.

Tule, jutellaan.

Sanoit, että juttelisimme.

Juokse autolle. Se on ansa.

En voi.

Yritän päästä hänen taakseen.

Juokse.

Voi luoja.

En voi...

- Pysy liikkeessä. - En voi.

Sinä?

Tämäkö on loppu?

Tee se, Arthur.

Sinä tai minä.

Tee se.

Minulla oli tunne.

Saanko tulla sisään?

Voi kulta, siitä on niin kauan.

En aikonut tehdä tätä. Olin suunnitellut kaiken.

Menen ovelle. Siinä sinä olet.

Hymyilen, hyvin hallitusti, kuin olisin nähnyt sinut eilen.

Olen pahoillani.

- Mikään ei ole muuttunut. - Ei se ikinä muutu.

Olen tainnut ryhdistäytyä.

Tiedätkö...

Minusta sinä olet laihtunut.

Kirjoitin sinulle kirjeen.

En voinut postittaa sitä.

En tiennyt minne.

Muutan paikasta toiseen.

Se on totta. Tiedän aina, kun olet lähellä.

tä? - Ehkä.

- Mikä hätänä, muru? - Olen ollut täällä kolme minuuttia,

ja olet onnistunut syyttämään kerran minuutissa.

Minuun vain koskee silloin, kun et ole täällä.

Kun näen sinut taas, taidan vain joutua satuttamaan takaisin.

Kirjoititko minulle oikeasti kirjeen?

- "Rakkaimpani, olen jälleen yksin." - En kuule sinua.

"Ja tämän huoneen hiljaisuus painaa korviani kunnes kuuroudun."

"Näin elän kunnes näen sinut taas."

"Ja sitten olet täällä, eikä menneisyyttä ole, vain me kaksi."

"Tiedän, että nämä sanat satuttavat sinua, koska voit antaa vain hetken."

"Mutta minun on kirjoitettava nyt,

koska sen, kuinka tarvitsen sinua, on jotenkin löydettävä äänensä."

"Entä sinä, sinun tuskasi?"

"Jos voisit antaa minulle edes vain pienen osan sen painosta."

- Älä lue enää. - Etkö huomaa?

Jopa tuo lohduttaisi minua, kun et ole täällä.

- Kulta, rakastan sinua niin kovasti. - Älä. Kaikki järjestyy.

Kulta, rakastan sinua.

Rakkaani, rakastan sinua.

Rakas, mennään sänkyyn.

Kaipasin sinua. Olen niin iloinen, että olet täällä. Rakastan sinua.

Tällä kertaa se maksaa sata enemmän.

Kirjeen teko kesti hetken aikaa.

Sopiiko?

Kyllä. Kirje oli hyvä.

Yritä keksiä jotain samanlaista seuraavalle kerralle.

Selvä.

Yhteisölleen ja kirkolleen hän antoi voimavaransa, uskonsa ja henkensä.

Hänen hyvät työnsä lohduttavat meitä jälkeen jääviä.

Luovutamme hänen jäänteensä maahasi, oi Isä,

ja rukoilemme, että takaat hänelle ikuisen elämän.

Rituaalit, kuten kuolleiden peittely, ovat aina kiinnostaneet minua.

Kunnia Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle.

Kunnia isälle, Harry McKennalle.

Erinomainen huiputtaja.

Huumetrokari, parittaja, varas, tuhopolttaja.

- Piditkö hänestä paljon? - Hän oli minun tyyppiäni.

Kuinka tunsitte hänet?

Hän oli isäni palveluksessa kauan sitten.

Luuli, että voisin tehdä palveluksen.

Isänne oli siis hommissa?

Entä te?

Eikö sinun pitäisi...?

Teillä on jotain meneillään.

- Olet aika varma itsestäsi. - Elän mielikuvissani, herra Bishop.

- Kuin jostakin kirjasta. - Samoin te.

Saisinko kyydin kotiin?

Toki.

Mitä he juhlivat?

Tämä kaikki on nyt minun.

Isäni ei koskaan pitänyt ystävistäni. En ole varma, että itsekään pidän.

Kyllä, tilasin puhelun Sydneyyn, Australiaan.

Olisi Valkoinen talo.

Haluan puhua John Lennonille.

Ei, kuuntele. Tiedän, että hän on siellä.

Kaikki on kuplissa.

Joo, hätätapaus. On pakko jutella hänelle.

Steve, Louise on puhelimessa. Kuulostaa tärkeältä. Paras jutella.

- Haloo? - Afganistan.

Ei, en soittanut Afganistaniin.

- Louise? - Olet naisen kanssa.

- En. - Et rakasta minua.

- Tuollainen puhe on typerää. - Tapan itseni.

- Louise, ole kiltti. - Tapan.

- Siitä vain sitten. - Tapan. Et välitä.

- Juuri niin. En välitä. - Selvä.

Ystäväni ovat niin onnellisia, että tappavat itsensä.

Tulisitko mukaan?

- Kuka hän on? - Perheystävä.

- Luulin, että aloitit jo. - Halusin, että katsoisit.

Tarkistan, että minulla on kaikki.

Jääkuutioita, viiniä, partakoneenteriä.

- Kauanko se kestää? - En tiedä.

Totta kai tiedät. Sinä tiedät kaiken.

Soitit minulle, koska joko et halua tehdä sitä tai haluat, että estän sinua

tai haluat, että tunnen syyllisyyttä.

Eikä mikään niistä tepsi minuun.

Joten siitä vain.

Hetkinen.

Haittaako, jos otan vähän viiniä ensin?

Senkin paskiainen.

Herra Bishop?

Ei minulle, kiitos.

- Et tosiaankaan usko. - Beibi.

Sanon sinua "beibiksi", koska viattomuutesi koskettaa minua niin.

Nuo ovat tosi teräviä, vai mitä?

Sanoin aina, että sinussa on sisua, Louise.

Kuinkakohan kauan se kestää?

Herra Bishop?

- Paljonko sinä painat? - 50 kg.

Kahdesta ja puolesta kolmeen tuntiin.

Ensin tulee kylmä, sitten alkaa unettaa.

Sinäkin olet paskiainen.

En ole syönyt mitään tänään. Mitä sinulla on jääkaapissa?

Kiitos.

Tiedän, että hän estää minua.

Tiedän, että estää.

Tiedän, että hän tuntee jotain.

Tunnen sinut.

Mitä? En kuullut, beibi. Mitä sanoit?

Sanoin, että estät sen.

Ellet itse välitä omasta elämästäsi, miksi minun pitäisi?

Kyllä sinä välität. Välität.

Ja välität sinäkin.

Minun on kylmä.