Colors of Evil: Black (Kolory zła: Czerń)

PAHAN VÄRIT: MUSTA

Hei, Pehko. Mitä nyt?

Ihan hyvää. Ihmiset vaikuttavat mukavilta.

Mitä haluat tarkistaa?

Olemme myöhässä.

Niin. Anteeksi siitä.

Yhtä lailla se on minun syyni. Oletko jo kotiutunut?

No, pikkuhiljaa.

Sinut häädettiin tänne, mutta ei se maailmanloppu ole.

Pidä muutama vuosi matalaa profiilia.

SYYTTÄJÄNVIRASTO TRULOCZ

He unohtavat.

Ei syyttäjää voi rangaista murhaajien kiinniotosta.

Saatat jopa pitää tästä paikasta.

Hei. -Hei.

Miten iltasi sujui?

Hyvin. Tutustuin kaupunkiin.

Ihanko oikeasti? -Ei.

Kannattaisi. Truloczilla on neoliittiseen kauteen ulottuva historia.

Mikä tuo on?

Uusi juttusi.

Varkaus viinakaupassa. -Kaupungin pimeä puoli.

Muistatko kadonneen pojan tapauksen kahden vuoden takaa? Adam Poznański.

Kyllä. Äiti teki ilmoituksen.

Oli helikoptereita, koiria, metsiä haravoitiin.

Lopulta hän muisti pojan olevan sukulaisten luona.

Miten hän ei muistanut sitä?

Mitä siitä?

Kollegani ei saa tapausta suljettua tilastoista.

Järjestelmä antaa virheilmoituksen.

Tyypillistä. Puhu päällikkö Adamczykille. Hän korjaa asian järjestelmässä.

Se poika lauloi kauniisti. Muistan kirkosta.

Oletko uskonnollinen?

Enemmänkin taikauskoinen.

Entä sinä?

Ruchanki- lettuja. -Kiitos.

Mitä ne ovat?

Älä kysy.

Milloin tyttärenne tulee? -Huomenna.

Sepä hienoa. Hän näkee suuret sadonkorjuumarkkinamme.

Oletteko te se rikoskirjailija, joka osti talon järven rannalta?

Julia Sarman. Huomenta. -Huomenta.

Tämä on poikani Piotruś.

Elżbieta Pakosz. Anteeksi, pikkukaupungissa kaikki tietävät kaiken.

Tuolla on pari kollegaanne.

Kirjailijoitako? -Melkein. Syyttäjiä.

Onpa herttainen poika. Ihan kuin minun Michaśini.

Teidän on tavattava. Hän on ujo.

Äiti. -Mitä?

Synnytin häntä 24 tuntia.

Hän tuli perä edellä ja arkailee yhä kasvojensa näyttämistä.

Minun kesti neljä tuntia.

Poika oli sikiökalvojen peitossa ja näytti kasvottomalta.

Hän syntyi onnenhattu päässään!

Kuka maksaa laskun?

Maksan sitten kotona.

Aviomieheni.

Päällikkö.

Huomenta. -Huomenta, Leopold.

Muistatteko parin vuoden takaisen Poznańskin pojan katoamistapauksen?

Muistan.

Kollega aluepoliisissa tekee tilastoja, eikä järjestelmässä ole siitä raporttia.

Käske hänen tarkistaa uudelleen. Minun osaltani kaikki on kunnossa.

Emme ole Sopotissa.

Kerron hänelle. Kiitos.

Poika löytyi, eikö? -Kyllä.

Sukulaisten luotako?

Kuulusteletko minua, poju?

Kysyn vain.

Hän oli sukulaisten luona. Äiti on idiootti. Kirjaimellisesti.

Selvä. Kiitos.

Eipä kestä.

Varsovan älykääpiö.

Poznańskin kansioita ei ole arkistossa. -Ovat ne siellä.

Entä jos eivät ole?

Pitäisi olla. -Vaan eivät ole.

Ehkä poliisi vei ne. Kysy Adamczykilta. -Kysyin. Käski painua helvettiin.

Ihanko totta?

Tiedätkö, missä pojan vanhemmat asuvat?

Miksi? Onko sinulla tylsää?

Ewelina katsoo häntä kuin pyhimystä. Tästä tulee vain ongelmia.

Teillä on kaunis talo.

Kiitos. Se ei ole vielä valmis. Rakensimme sen hiljattain.

Kolmen lapsen kanssa se on kai vaikeaa.

Kolmenko? Minulla on neljä elätettävää.

Onneksi on lapsilisät.

Toivottavasti niitä ei peruta. Mieheni ansaitsee joskus vähän, mutta…

Laskut sentään maksavat itse itsensä.

Mitä tarkoitatte?

Kunhan puhuin sivu suuni. Mistä on kyse?

Pojastanne Adamista. -Mitä hänestä?

Hän katosi kaksi vuotta sitten, mutta peruitte katoamisilmoituksen.

Entä sitten?

Poikanne siis löytyi, eikö niin? -Kyllä.

Onko hän täällä nyt?

Ei, hän asuu sukulaisten luona. -Truloczissako?

Ei.

Missä sitten?

Puolan toisella puolella. Hukkasin osoitteen.

Entä sukulaisten nimet?

En muista.

Ettekö muista sukulaistenne nimiä?

Emme ole läheisiä. Äitini serkku halusi auttaa.

Ilmoitan, jos löydän sen jostain.

Nolasin ehkä itseni, mutta pidän hänestä hullun paljon.

Ewelina on nuori. Hän ottaa kaiken vakavasti.

Se on vähän hassua…

Ettekö ole yhteydessä poikaanne?

Tämän lapsiparven kanssa sellaiseen ei jää aikaa.

Onko teillä lapsia?

On.

Tiedätte siis, millaista se on.

Miten hän kuoli, äiti?

Äiti?

Äiti!

Teit sen taas.

Anteeksi.

Julia?

Etkö tunnista minua? Patryk Deczer. Lukiosta.

Moi.

Vautsi, tämäpä hullua. Miksi et kertonut, että olet palannut?

Lukiokaverit ilahtuisivat. Voisimme vaikka grillata joku päivä.

Mitä sinulle kuuluu?

En tiedä, muistatko, mutta maalasin lukiossa.

Maalaan yhä. Minulla oli hiljattain oma näyttely Kööpenhaminassa.

Onko tämä poikasi?

Piotruś.

Hei, Piotrek.

Äitisi on varmaan iloinen lapsenlapsesta.

Emme ole ehtineet käydä hänen luonaan.

Ole minuun yhteydessä. Järjestetään tapaaminen ystävien kesken.

Meillä on kiire. Nähdään, Patryk.

Heippa. Hei hei, Piotrek!

Miksemme mene mummin luo?

Hän ei halua nähdä minua.

Mitä silloin tapahtui?

En tiedä kaikkea.

Jotain pahaa.

Mitä mietit?

Isää.

En aina muista, miltä hän näytti.

Katso, vilkuta!

SADONKORJUUMARKKINAT

Tynnyri!

Katso noita pomppulinnoja!

Linna!

Mennäänkö isoimmalle? -Joo!

No niin, menehän.

Herra syyttäjä.

Hei. Leopold.

Julia. -Hauska tavata.

Onko tuo tyttäresi? -Monika.

Söpö tyttö. -Kiitos.

Aloittaako hän koulun?

Ensi vuonna Varsovassa. Hän asuu siellä äitinsä kanssa.

Oletko ollut Truloczissa jo pitkään? -En.

Mitä pidät kaupungista?

No, täällä on ihan mukavaa.

Kiva. En minäkään.

Mitä sitten teet täällä?

Jännittävätkö ihmiset kuullessaan, että olet syyttäjä?

Kyllä. -Eikö se häiritse sinua?

Häiritsee, kyllä. -Miksi aloit syyttäjäksi?

Olen miettinyt sitä itsekin. Miksi tulit Trulocziin?

Teen tutkimusta kirjaa varten.

Tutkin Kašubian synkkää menneisyyttä sun muuta sellaista.

Onko Monika lomalla isän luona? -On.

Äiti, ampumaradalle!

Tulkaa kylään, jos tulee tylsää. Meillä on talo järven rannalla.

Kerron Monikalle. Kiitos.

Pitelepä tuota. Katso.

Erikoistarjous!

Jos osut maaliin, kaunis äitisi saa nallen halittavaksi.

Kuulinkin, että olet palannut. Etkö tunnista minua?

Onko tuo lapsesi? -Mennään.

Palataan myöhemmin. -Hei! Poika!

Katso, mitä äitisi teki minulle! Katso!

Lämpimästi tervetuloa. Teitä on täällä tänään niin paljon.

Muistan… -Oletko kunnossa?

…kun aloitin ensimmäisen kauteni pormestarina 20 vuotta sitten.

Sain silloin neuvon. "Kuuntele ihmisiä, Fabiola."

Yritän tehdä niin joka päivä. Toivon, että se näkyy työssäni.

Kiitos.

Kaupunki kasvaa teidän ansiostanne. Asukkaiden ja yrittäjien ansiosta.

Yhteistyömme ansiosta. Hyvä te!

"Kuuntele ihmisiä." Sain tämän neuvon erityisvieraamme edesmenneeltä isältä.

Tässä on herra Marek Chojnacki!

Kiitos.

Filantrooppi, yrittäjä ja Truloczin suuri ihailija!

Sanoisitteko pari sanaa?

Kiitos, rouva pormestari. Hyvää huomenta, hyvät naiset ja herrat.

Isäni kuolemasta on vuosi.

Piotruś?

Hän rakasti kaupunkiamme ja antoi sille koko sydämensä.

Piotr!

Haluamme pormestarin kanssa rahoittaa stipendejä…

Onko jokin hätänä?

En tiedä, mitä sille kakaralle kävi.

Kun törmäsin siihen horoon,

lähdin markkinoilta ja menin Zagłobaan oluelle.