Lyckoviken

Pidätyksen takana on laaja poliisitutkinta.

Yhteistyötä, sanoo tutkija Johanna Strand.

Kiitos.

Olet melkoinen tähti.

Tiimi haluaa tarjota minulle illallisen.

-Etenet. -Sinutkin on kutsuttu.

Bea on sairaana ja lupasin tuurata häntä.

Minun on ahkeroitava pysyäkseni perässäsi.

Eikö? Onneksi olkoon.

Nähdään. Nauti kakusta. Pidä illalla hauskaa.

Hei, isoveli. Pitkästä aikaa.

Hei, soitit Niklakselle. Jätä viesti äänimerkin jälkeen.

Äiti on kuollut.

Menen pakkaamaan.

Oletko täällä? Saitko viestini?

-En... -Saisinko voileivän?

Tämä on Ami.

ONNENLAHTI

Ne näyttävät samalta.

Tuo se on. Klassinen, tyylikäs.

Kuten sinä.

Rakastan sinua.

-Olivatko sireenit päällä? -Mitä hittoa?

Olen kunnossa.

Olen kunnossa.

-Olitko paikalla, kun... -En.

Se oli odottamatonta. Hän nukahti.

-Kuinka hän voi? -Ihan hyvin. Minä...

-Otan osaa. -Kiitos.

Hei. Tule sisään.

-Viini kai maistuisi? -Kyllä kiitos.

Hakisitko Chablis'n?

Stephanie, tule tervehtimään tätiäsi.

Hei, Stephanie. Oletpa kasvanut.

Olette jo katselleet...

Niin, paras hoitaa se pois alta.

Syreenejä on oltava. Ne olivat äidin suosikkeja.

Se sopinee. Aiotko kerätä ne itse?

Calle ja minä voimme tehdä sen.

Mutta syreenit eivät ole hautajaiskukkia.

Jos sinulla ei ole rahaa, voimme maksaa.

Siitä ei ole kyse.

Siitä ei ole kyse.

Ehkä tässä on liikaa asiaa yhdelle kerralle...

-Rahasta puheen ollen... -Teemme sen huomenna.

Mitä?

Haluamme ostaa osasi talosta.

Puhuimme siitä jo.

Saatte ennakkoperintöä rakentaaksenne talonne.

-Et halunnut äidin taloa. -Et sinäkään.

En, mutta...

Se jäisi hoitamatta. Meidän on paras ostaa osasi.

Puratteko sen?

-Kyllä. -Ne ovat hyvät kaupat sinulle.

Ajattelemme sinunkin etuasi.

Näethän, missä kunnossa se on.

Vartuimme täällä. Eikö sillä ole väliä?

Et voi tarrautua lapsuusmuistoihin.

Sitten äidistä ei ole mitään jäljellä.

Minulla on muistoni.

-Olin täällä loppuun asti. -Älä viitsi.

Älä tee tätä.

-Soitin. Olin yhteydessä. -Niin.

Olit kiireinen urasi parissa. Hän kaipasi sinua.

Kyse ei ole äidistä, vaan tästä paikasta.

-Madelenen katoamisesta saakka. -Siitä on 20 vuotta.

Paras ystäväni tappoi itsensä. Sinä ehkä unohdat, minä en.

Menemmekö? Louise valmisteli sinulle huoneen.

Ei, jään tänne yöksi.

Selvä.

Tee mitä haluat.

Östen!

Letku kiinni! En halua vettäsi.

Ole iloinen, että se on vettä. Ensi kerralla se on jotain muuta.

Miksi olet noin kimpaantunut?

Ehkä se johtuu tutkintavirheistä 20 vuoden ajalta.

-Danne. -Mitä pirua?

Vau.

-Niin... -Carlqvistin LVI?

Niin. Kolmatta sukupolvea.

Kuulin äidistäsi. Otan osaa.

Kiitos.

Olet siis poliisi?

-Se sopii sinulle. -Suurimman osan ajasta.

Asutko Tukholmassa?

Miehen kanssa?

Se on... No...

Kauanko olet täällä? Olisi mukava tavata.

En tiedä, mutta mielelläni.

En vain voi...

Aiotko vastata?

Carlqvistin LVI, Danne puhelimessa.

Selvä.

Tulen heti.

Mitä nyt?

Satamasta on nostettu auto.

Se voi olla Madelenen.

Kuka piru sen on ajanut veteen?

Selvä. Laske.

Saab 900, vuodelta -89.

Se on Madelenen.

Aivan.

-Halusin vain varmistaa. -Kuinka se on mahdollista?

Joku neropatti ajoi moottoripyöränsä veteen.

Satamayhdistys auttoi ruoppaamisessa ja auto löytyi.

Milloin se tutkitaan?

Siirrämme sen poliisiasemalle.

Varmasti se nisti Hermansson.

-Toivottavasti pyöräsi löytyy. -Lopeta, saatana.

Danne!

Hei.

Hei.

Kuulin, että olet kaupungissa. Otan osaa.

Kiitos.

Kulta, mikset soittanut?

Täällä! He tappelevat!

Lopeta, helkkari!

Östen!

Östen.

Soita ambulanssi!

Kuuletko minua?

Hei?

Kuinka voit?

Oletpa vanhentunut.

Viime käynnistä on liian pitkä aika.

Tuntuu pahalta, etten nähnyt äitiä enemmän loppuvaiheessa.

Olen ollut kiireinen töissä.

Anna-Lena oli ylpeä sinusta.

Hän kehuskeli saavutuksillasi.

Hyvä tietää, että olit paikalla.

Ja Callekin.

Veljesi? Hän ei ole käynyt Rosengårdenissa.

-Hän sanoi... -Tiedät, millainen hän on.

Äitisi halusi sopia hänen kanssaan, mutta hän ei kuunnellut.

Sellainen hän on.

Hän lähetti kyllä kukkia joka viikko.

Kuinka sinä voit?

Olen sanonut 20 vuotta, ettei Madelene tappanut itseään.

Kuunteliko poliisi?

Ei.

Se, että auto löytyi, ei tarkoita...

Se varastettiin ennen hänen katoamistaan.

Jokin ei ole kohdallaan.

Tässä on hänen kirjeensä.

Kun tulin herättämään häntä, löysin sen hänen tyynyltään.

Hänen neuletakkinsa löytyi.

Se ohut sininen. Kivikosta.

He sanoivat hänen hypänneen,

mutta ruumista ei löytynyt.

Tunsit hänet, Johanna.

Hän ei halunnut päättää elämäänsä, hän halusi aloittaa sen.

Harvoilla oli niin suuret suunnitelmat kuin Maddella.

Hän keksi ideoita, joilla rikastuisi.

Minun oli vaikeaa vakuuttaa häntä opiskelemaan.

Hän ajatteli vain voivansa perustaa yrityksen.

Hän ei ehtinyt aloittaa opiskeluja.

Ei.

Haluan tietää, mitä tapahtui.

Kuten sinäkin.

Anteeksi, äiti.

Kannan surua, joka ei hälvene.

En kestä sitä enää.

Salaisuuteni seuraa minua hautaan.

Kun löydät tämän, olen jo poissa.

Sinulla on oltava voimaa jatkaaksesi.

Huhuu?

-Hei. -Hei.

-En lupaa, että se mahtuu. -Se on täydellinen.

Pakkasin kiireessä.

Eihän sitä kaikkea muista. Kuten hautajaisvaatteita.

Nähdään myöhemmin.

Hei, soitit Niklakselle. Jätä viesti äänimerkin jälkeen.

Hei. Äidin hautajaiset ovat tänään.

Halusin vain...

Haluan sinut paikalle.

Kaikesta huolimatta.

Sen vain halusin sanoa.

Voisitko auttaa tämän kanssa?

Eikö minulla pitäisi olla valkoinen kravatti?

Valkoinen on lähisuvulle.

Kuinkahan Johanna voi?

En ehtinyt jutella hänelle. Juttelitko sinä?

En oikeastaan.

Erikoista, että törmäsitte toisiinne, kun auto löydettiin.

Etkö ole valmis?

-Aioin hakea sinut. -Muttet tullut.

Ne ovat hautajaiset, eivät pikainen tapahtuma.

Pystytkö tähän varmasti?

Anna-Lena oli naapurini 40 vuotta. Minun on hyvästeltävä.

Se on pian poissa.

Sitten saamme merinäkymän takaisin.

Haluaisin näkymän Tukholmasta.

-Kunhan myymme. -Ja muutamme takaisin.

Kuten lupasit.

Tuntuuko tämä aidolta?

Todella söpö.

Se on valmis.

On paras kirjoittaa RIP.

Hei...

En tiedä, mikä minua vaivaa.