American Animals

"Amerikkalaiset eläimet oletettavasti vaelsivat hitaasti sukupolvien ajan-

ulkomaailmasta, syvemmälle ja syvemmälle Kentuckyn luoliin."

Charles Darwin, "Lajien synty".

TÄMÄ EI OLE TOSITARINA

TÄMÄ ON TOSITARINA

Heidän taustoissaan ei ollut mitään-

mikä olisi viitannut siihen, että jotain sellaista tapahtuisi.

Minä olin mykistynyt.

He olivat kunnollisia nuoria.

He eivät olleet rikollisia, ei rikosrekisteriä.

Se, että näin kävi pojille ja koululle, oli iso menetys.

Me järkytyimme.

Emme todellakaan odottaneet poikamme tekevän jotain sellaista.

Kuin olisimme heränneet painajaiseen.

Perheen ainoa päämäärä oli antaa lapsille avain menestykseen.

Siinä hetkessä me menetimme heidät.

Anteeksi.

Anteeksi.

18 KUUKAUTTA AIEMMIN

Spencer. Kiitos, että odotit.

Olemme vaikuttuneita työnäytekansiostasi ja opettajiesi suosituksista.

Nyt haluaisimme tutustua sinuun henkilökohtaisemmin.

- Haluatteko tietää perhetaustastani? - Mitä ikinä pidät relevanttina.

- Kerro vähän itsestäsi. - No...

Olen Spencer Reinhard, kotoisin Lexingtonista Kentuckysta, olen 30-

vielä alle kuukauden.

Isäni on insinööri. Äitini on kotirouva, kai.

Pysäytän siihen.

Haluaisimme tietää enemmän sinusta.

Harrastuksista ja sellaisesta?

Mitä haluat ilmaista teoksillasi?

Kuka olet taitelijana?

TRANSYLVANIAN YLIOPISTO SYYSKUU 2003

Jätkät! Seuraava! Seuraava!

- Kunniallinen herra Reinhard. - "Hän pyrkii anteliaiden anteliaisuuteen."

"Nöyrien nöyryyteen. Kunniallinen on ylivoimainen..."

Ota suihin! Ota suihin! Ota suihin!

Varttuessani kaipasin kokemusta, joka muuttaisi elämäni.

Aloin lukea muista taiteilijoista.

Heihin vaikutti aina jonkinlainen tragedia, ja he joutuivat kärsimään.

Van Gogh tappoi itsensä, Monet sokeutui.

Tuntui, että he ymmärtäisivät jotain elämästä, mitä min en saanut kokea.

Taiteen on oltava muutakin kuin: "elämä on mahtavaa ja piirrän hienosti."

Oli jo vittu aikakin. Jätin varmaan miljardi viestiä.

Et ole jättänyt viestiä viikkoihin.

Haluatko tehdä jotain? Tulen sinne.

Opiskelijayhdistykset ovat perseestä.

He pääsevät vastenmieliseen toimistoon, tavatakseen jonkun, josta eivät pidä-

saadakseen työn, jota he eivät halua.

Mietin usein, miten erilainen elämäni olisi, jos en olisi tavannut Warrenia.

Tämä on-

Tyrannosaurus-

joka yrittää sammuttaa kattotuuletinta.

Warren oli sellainen, jonka kanssa äiti ei todellakaan halunnut ystävystyä.

Emme pitäneet suhteesta Warreniin, mutta hyväksyimme sen.

Hän oli Spencerin ystävä.

Sitä tarvitaan ripaus...

maustetta liemeen.

Warren taisi olla se mauste.

Ihmiset sanoivat, että olin päätekijä-

mutta se ei ole totta. Päätekijää ei ollut.

Jes! Kun olin täällä töissä, puolet tästä meni suoraan roskiin.

Taskulamppu.

- Warren, mitä teemme täällä? - 40 % ravintolaruoasta heitetään pois.

Olemme maailman lihavin maa, vaikka heitämme puolet ruoasta pois.

Afrikkalaiset lapset näkevät nälkää. Traagista.

- Mitä hittoa me tällä teemme? - Pelastamme sen kaatopaikalta.

Tarvitsetko avokadoja? Hitto! Juokse, juokse!

Älä pudota lihaa!

Ensi kerralla ammun sinut, Warren!

Nussi mutsiasi!

- Aja! Aja! - Minä ajan! Minä ajan!

Katso noita vittupäitä. Pitäisi revittää moottoria ja päästää ne päiviltä.

Mitä me teemme täällä?

- Oletko tavannut siistejä tyyppejä siellä? - En, vain pelkkiä urheilupellejä.

- Entä sinä? - En.

En uskonut, että tämä olisi tällaista.

Mietitkö koskaan, miksi synnyit juuri sinuksi juuri tänne?

Tuntuuko, että odotat jotain tapahtuvan?

Muttet tiedä, mikä se on.

Jotakin...

mikä voisi tehdä elämästäsi erityistä.

Joo. Niin kuin mitä?

Niinpä. Niin kuin mitä?

Jos mietitte herätessänne, elättekö oikeassa kaupungissa:

Forbesin mukaan Lexington on maan 14:Nneksi paras paikka yrityksille.

Jos etsimäänne kirjaa ei löydy hyllyiltä tai tietokoneesta-

kysykää kirjaston henkilökunnalta.

Täällä on erikoiskokoelma. Jos mielii tänne, pitää varata aika.

Täällä saa olla vain henkilökunnan jäsenen seurassa.

Pitelisikö joku ovea?

Monet kirjoista ovat olleet täällä 1800-luvulta asti.

Olemme ylpeitä siitä, että kokoelmassamme on Yhdysvaltain harvinaisimpia painoksia.

John James Audubon on luonut tämän teoksen.

"Birds of American" ensipainos.

Hän asui täällä Kentuckyssa, teki huonoja kauppoja ja joutui linnaan velkojen takia.

Vankilan jälkeen hän lähti erämaahan mukanaan kivääri, maalia-

ja tarve maalata kaikki Yhdysvaltojen linnut.

Kun hän palasi ihmisten pariin-

häntä pidettiin yhtenä maan suurimmista taiteilijoista.

- Kuinka arvokas se on? - Emme keskustele kirjojen arvosta.

Mutta Audubon tuskin luuli, että hänen kirjastaan tulisi maailman arvokkain.

Monet teistä tuntee tämän kirjan. Se on yksi historian tärkeimmistä teoksista.

Darwinin "Lajien synty".

Katsokaa riviä numero kymmentä. Mitä näette?

- "Lajit" on kirjoitettu väärin. - Juuri niin.

Liittyisittekö seuraamme?

Hän taisi kertoa siitä Richin juhlissa. Oli kylmä.

Kirja? Miten kirja voi olla 12 miljoonan arvoinen?

Se ei oikeastaan ole kirja, vaan kokoelma maalauksia.

Taisin kertoa siitä autossa. Taisi olla marraskuu. Oli kylmä.

En vieläkään tajua miten se voi olla 12 miljoonan arvoinen.

Kuin Picasso olisi maalannut liudan maalauksia kirjaan.

Oliko se kirjastossa? Hyllyssäkö?

- Ei, vaan erikoiskokoelmassa. - Jossain kassaholvissa vai?

Se on huone, missä on vitriinejä ja sellaista.

- Onko siellä vartijoita ovella? - Sinne ei pääse noin vain. Pysähdy tähän.

- Koska siellä on vartijoita? - Ei minun tietääkseni.

No mitä sitten?

Pitää varata aika.

- Niinkö se sinusta meni? - Ei oikeastaan.

Mutta kaipa se meni niin, jos Spencer sen niin muistaa.

12 miljoonaa dollaria.

Pääsisimmekö käsiksi siihen?

Mitä se vaatisi? Se vaatisi erittäin suuria ponnisteluja.

Ei mitään vähempää.

- Mitä? - Tiedät kyllä.

Ollaan keskusteltu moneen otteeseen siitä, kuka pani sen alkuun.

Tuntui että hän kalasti, ja minä nielaisin syötin.

Kun Warren saa jotain päähänsä-

hän ei päästä siitä hevillä irti.

KENTUCKYN YLIOPISTO

MITEN RYÖSTÖ SUUNNITELLAAN

MITEN PANKKIRYÖSTÖ SUORITETAAN

Sanon vain, ettei mitään tapahdu, ellei tee mitään.

Pitäisi olla metsästäjiä ja keräilijöitä, mutta avaamme vain pakkauksia.

Paketointia, paketointia, paketointia. Valinnanvapauden illuusio.

Se on sontaa. Kaikki uskovat voittavansa lotossa, mutta kukaan ei osta kuponkia.

Vankila olisi kyllä mukavaa vaihtelua.

Tai ehkä päädymme Karibialle, kuten leffassa "Rita Hayworth-avain pakoon".

- Mitäs siitä sanot? - Ne lusivat 20 vuotta.

Anteeksi, että murskaan harhakuvitelmasi, mutta todellisuus ei toimi niin.

Pahikset eivät ratsasta auringonlaskuun rahojen kanssa.

- Miksi olisimme pahiksia? - Me olisimme ryöstäjät.

Eikö pieniä aivojasi lainkaan kiinnosta, mitä oikeasti tapahtuisi?

Etkö halua tietää, mitä todella tapahtuisi todellisuudessa?

Menin sekaisin laskuissa. Voisitko mennä?

- Kuuntele nyt. - Ihan totta. Minun pitää hoitaa tämä.

Tarvitsemme piirustukset. Meidän pitää selvittää sisään-ja uloskäynnit-

henkilökunnan sisäänkäynnit, ja nopeimmat pakoreitit kaikkina ajankohtina.

Mitä sanot?

Emme tarvitse piirustuksia. Ne voi piirtää itse.

He ovat ammattilaisia. Heillä ei ole varaa vetäytyä.

Muita kysymyksiä?

Katsotaanpa. Tässä karkea luonnos radasta ulkomuistista.

Taiteen varastamista käsittelevät opaskirjat ovat harvassa.

Käydään tämä läpi tuuma tuumalta. Muuta kaikki erot-

jopa nakkikioskin sijainti.

17.10. Pitkä punatukkainen kirjastonhoitaja lähtee kotiin.

17.11. Lyhyt miespuolinen hallinnollinen avustaja palaa.

Pitele ovea, kiitos.

Monet näistä kirjoista ovat olleet täällä 1800-luvulta asti.

- Emme ottaneet ideaa vakavasti. - Suhtauduin siihen vakavasti alusta asti.

- Warren, salaista koputusta ei ole. - Pitäisi olla.

Hei.

- Kadotitko jo feikkihenkkarisi? - Tulin puhumaan eräästä jutusta.

Niinkö? No mistä?

Sanotaan, että haluan päästä eroon jostakin.

- Mistä? - Jostakin harvinaisesta.

Etsitkö luukuttajaa?

- Henkilöä joka ostaisi jotain harvinaista. - Selvä.

En halua tietää lisää, mutta tunnen erään, jolle voit puhua. Olemme tavanneet kerran.

- En voi mennä takuuseen hänestä. - Ymmärrän.

Okei.

Sori.

Hän asuu New Yorkissa eikä pidä puhelinkeskusteluista.

Miten saan häneen yhteyttä?

- Mikä tämä on? - Luukuttaja.

- Mikä se on? - Luukuttaja.

Se ostaa varastettua tavaraa. Lähetämme viestin ja pyydämme tapaamista.

Viestin perään laitetaan nimi "Terry".

Emme saa lähettää viestiä kahdesti samasta osoitteesta.

- Aika vitun siistiä. - Hyvää työtä.

- "Terveisin, Terry." Onko hyvä? - Muuttaisin...

Oho.

Mikä on luottamus-maksu? Jätkä saa 500 dollaria tavatakseen meidät.

- Se osoittaa, että olemme tosissamme. - Eikö 12 tunnin ajomatka osoita sitä?

- Näin se toimii. - Tiedätkö sen aiemmista puhalluksista?

Mitä tekisit rahoilla?

Eikö taiteilijoiden kuulu kärsiä?

Tämä on klassikkoasema, vain hittejä 50-, 60-, ja 70-luvulta.

Lähdimme Kentuckysta kenenkään tietämättä. Kaikki tuntui mahdolliselta.

Asioita alkoi tapahtua, ja elämämme muuttui siinä ja silloin.

LAUANTAINA 14. HELMIKUUTA 2004

Pelkäsin, että jos hän ei ilmaantuisi, fantasia olisi ohi-

palaisimme Kentuckyyn, ja kaikki olisi taas ennallaan.

Sitten Warren puhui siniliilahuiviselle tyypille. Vai oliko se liila?

Se tyyppi oli yli 50. Hänellä oli valkoinen tukka ja hienot kuteet.

Hän antoi paperilapun, ja sitten se oli ohi. Hän ei edes laskenut rahoja.

Hei.