Look Away, Look Away

"Ihan sama, vaikka oot 15. En mä henkkareita katso."

"Ei se mikään kuolemansynti ole."

"Stray Cat Blues", Rolling Stones.

"Ihan sama, vaikka oot 13. Oot liian hyvä ollaksesi totta."

"Ei kai sussa tautejakaan oo."

Ted Nugentin "Jailbait".

"Panin Sablea, kun se oli 13."

"Sen porukat oli liian rikkaita tehdäkseen mitään."

Iggy Popin "Look Away".

He laulavat seksistä pikkutyttöjen kanssa.

Tytöistä on tehty hirveästi lauluja.

Ihan lukematon määrä.

Musiikkialalla on todella pimeä puoli.

Ja sama meno jatkuu edelleen.

Siihen törmää kaikkialla.

Voisin kertoa juttuja jos vaikka kenestä.

Ja kaikki katsovat toiseen suuntaan.

Minulla kävi hyvä tuuri, -

kun sain kasvaa 40-50-lukujen musiikin parissa.

Äitini oli tanssija, ja hänellä oli paljon muusikkoystäviä.

Hän tunsi Etta Jamesin, Tinan ja Iken. Se oli kovaa musaa.

Minä tykkäsin siitä, ja se vaikutti suuresti.

Kasvoin Kalifornian South Bayssa, lähellä Long Beachia.

Se on todella ankea paikka. Siellä ei tapahdu yhtikäs mitään.

Huumeita ja jengejä tosin löytyy senkin edestä.

Useimmat haluavat sieltä pois.

Minulla on sieltä mielessäni yksi kuva.

Istun valtatiellä 605 matkalla Hollywoodiin.

Tie yhdistyy viitostiehen ja kääntyy.

Ja Los Angelesin keskusta tulee esiin.

Se on valaistu hienosti illalla.

Ikkunat ovat auki, ja kesätuuli tuivertaa tukkaa.

Näky on kuin ihmemaa Ozissa.

Fiilis on kuin Liisalla ihmemaassa.

Kun 12-13-vuotiaana jumittaa näköalattomassa paikassa, -

Hollywood vaikuttaa hyvältä mahdollisuudelta.

Minua kiehtoi se musiikki. Se veti minut mukanaan.

Se oli glam rockin aikaa. Kaikki tahtoivat siihen maailmaan.

Bändit tulivat Sunset Stripille. Sinne kaikki tahtoivat.

Olimme aina tanssimassa Starwoodissa tai Rainbow'ssa.

Siellähän saattoi nähdä rokkitähtiä.

Siellä oli limaisia ihmisiä ja limaisia bileitä.

Mutta silti sinne haluttiin, jotta päästiin piireihin.

Se oli reitti hohdokkaampaan maailmaan.

Minä olin nörtti teini, mutta rakastin rockia.

Aloin lintsata koulusta ja hengailla Hollywoodissa.

Se oli astetta jännempää.

Klubeilla esiintyi loistavia bändejä.

Ilmassa oli viattomuutta ja hupsua hauskanpitoa.

Tunsimme itsemme aikuisiksi, jollaisia emme olleet.

Siellä tapahtui synkempiäkin asioita.

Rodney Bingenheimer's English Disco.

Se oli sen ajan menomesta.

Rodney's oli kuin ihmemaa. Se houkutteli paljon nuoria.

Portsarit eivät katsoneet, oliko joku täyttänyt 21.

Siellä oli paljon kaltaisiani, jotka pakenivat jotakin muuta.

Aloin käydä Hollywoodissa, kun Rodney's oli kova sana.

Olin vielä lukiolainen.

Rodney Bingenheimer rakasti musiikkia ja perusti sen skenen.

Hän juonsi KROQilla Rodney on the ROQ -ohjelmaa.

Se oli tosi hyvä ohjelma.

Rodney oli täynnä glamouria. Hän oli siellä, missä tapahtui.

Puhut asioista, joista minulla ei ole mitään muistikuvaa.

Rodney oli usein siellä soittamassa levyjä.

Hän pyysi välillä tyttöjä mukaan soittamaan levyjä.

Kävin siellä jo 12- tai 13-vuotiaana.

Kävi siellä muitakin teinejä, mutta olin tietääkseni nuorin.

14-vuotiaista reiluihin parikymppisiin.

Useimmat muusikot sun muut olivat paljon vanhempia.

Se oli paikka, jossa näki bändejä.

Kaikki kävivät Rodney'sissä. Zeppelin...

New York Dolls.

David Bowie.

Iggy Pop.

Hauskaa siellä pidettiin, ja musiikki oli ihanaa.

Kävin viikonloppuisin Hollywoodissa bilettämässä.

Iggy Pop oli keikalla.

Hän veti keikan tanssilattialla.

Minä hengailin Sablen kanssa. Lori Lightning, Sable Starr.

Ne olivat rokkinimemme.

Minähän olin teinimalli.

Lehden idea oli esittää kaikki tytöt bändäreinä.

Lehti keskittyi vain siihen, ja siitä se kaikki sai alkunsa.

Olin tosi nuori.

Olin teini, joka puettiin aikuiseksi.

Vaikka teini on vasta lapsi, hän tahtoo leikkiä aikuista.

Kuvia otettiin ihan joka paikassa.

Olin lehdestä tuttu, ja paparazzit kuvasivat minua koko ajan.

Sablesta ja minusta tuli tähtiä.

He olivat loistokkaita ja hengasivat rokkitähtien kanssa.

Lori Mattix ja Sable olivat niitä tähtiä.

Heidän seuraansa me halusimme.

Sable oli minun idolini. Minusta hän oli maailman coolein.

Hänen tavoitteensa oli maata rokkitähtien kanssa.

"Panin Sablea, kun se oli 13."

"Sen porukat oli liian rikkaita tehdäkseen mitään."

Se oli Iggy Popia.

He laulavat seksistä pikkutyttöjen kanssa.

Minusta on outoa, että sitä ei kyseenalaisteta.

Sitä pidetään ihan normaalina.

En osaa selittää sitä. En tiedä, miksi miehet pitivät alaikäisistä.

Miksi Rodney päästi klubilleen alaikäisiä?

Ja se klubi veti bändejä.

Se siinä varmaan viehättikin.

Miksi ihmeessä bändit siellä muuten pyörisivät?

Kaikki bändit suuntasivat heti sinne.

Siellä oli pikkuinen tanssilattia ja sen vieressä oli loosi, -

jonne vierailevat "arvohenkilöt" sijoitettiin.

Miehet poimivat sieltä käsin tytöt.

Rodney'sin tapahtumista liikkuu älyttömästi juttuja.

Nuoret tytöt parveilevat ilman paitaa.

Miehet lääppivät heidän tissejään.

Muutama teini on kertonut juttujaan.

Ja heidän tarinansa ovat karmeaa kuultavaa.

Kävelin klubille heti, kun se avattiin iltapäivällä.

Menin ovesta sisään, ja kaveri tuli heti ja haki minut.

Joku baarimikko vei minut taakse ja raiskasi.

Sitten hän pyyhki minusta pölyt ja istutti baarijakkaralle.

"Otahan cokis, tyttö."

Minä vain... Yritin tajuta, mitä tapahtui.

Hän oli kuin ei mitään, joten ajattelin, että tätä tämä on.

Eivät ne miehet tajua tehneensä mitään väärää.

Rock ylistää huonoa käytöstä.

Kun kaikki sikailevat, siitä tulee ihan normaalia.

En halunnut aluksi puhua tästä julkisesti.

En kertonut edes lapsilleni suhteestani Steveniin.

Halusin pitää sen erossa heidän maailmastaan.

Mutta sitten näin Star- lehden ruokakaupassa.

Siinä oli otsikko Stevenistä ja hänen teinirakastajattarestaan.

Sehän olin minä.

Esikoiseni soitti miehelleni ja kertoi, että lehdessä oli kuvani.

Se oli raskasta lapsille, joille olin aina ollut äiti.

Huolehtiva äiti, harras katolinen.

Nyt he saivat äidistään täysin toisenlaisen kuvan.

Halusin lasten tietävän, että kadun sitä.

Ja että rakastin heistä jokaista.

Me asuimme Oregonissa. Olin ihan tavallinen tyttö.

Äiti oli opettaja, samoin mummi. Minä pärjäsin koulussa hienosti.

Isä hylkäsi meidät, kun olin pieni. Se rikkoi perheemme.

Äiti löysi uuden miehen, mutta liitto ei ollut auvoinen.

Kun äiti käsitteli toista eroaan, -

se koko draama tuli todella huonoon aikaan.

Perheen perustukset murenivat.

15-vuotiaana olin kuullut radiosta "Dream Onin".

Unelmoi, kunnes toteutat sen. Ehkä Luoja vie sinut pois.

Olin kokenut kovia. Ne sanat olivat kuin runoutta.

15-vuotiaana tapasin naisen, joka oli tunnettu bändäri.

Hän sanoi, että pääsisin tapaamaan rocktähtiä.

Voisin päästä jopa rocktähden vaimoksi.

Kaikki hyvä 15-vuotiaan elämässä kiteytyi rockiin.

Se tuntui unelmalta.

Se tyttö sanoi, että minun pitää odottaa 16-vuotiaaksi.

Hän auttaisi minua valmistautumaan.

Kun hän kertoi, että Aerosmith oli tulossa keikalle, -

tottelin häntä, jotta pääsisin sille keikalle.

Olin nähnyt Stevenin kuvan.

Olin jotenkin lumoutunut hänestä.

Hän oli idolini.

Halusin tavata juuri hänet.

Tyttö vei minut vaatekauppaan.

Minulle ostettiin 1920-luvun provosoiva uimapuku.

Sitten pidin hameena pitsistä saalia.

En näyttänyt 16-vuotiaalta tytöltä.

Minä menin konserttiin ihan Lolitan näköisenä.

Marraskuu 1973 Oregonin Portlandissa.

Esittelin bändin joka ilta.

"Portland, joko rokataan?"

"Pyydetään lavalle poikamme Bostonista."

"Hyvä yleisö, Aerosmith."

Kun palasin silloin bäkkärille, salaisuus oli paljastunut.

Puolen tusinaa pikkutyttöä parveili bändin seurassa.

Julia oli heistä nuorin.

Hän oli verkkosukkiksissa ja minihameessa.

Häntä käytettiin syöttinä.

Ihan kuin bändin jäseniä olisi houkuteltu karkilla.

Muut tytöt olivat vanhempia, eivätkä niin viehättäviä.

Julia oli suloinen pikkutyttö.

Ei siellä käydä kyselemässä henkkareita.

Ei sellaista tehdä.

Minua pelotti, kun olin piakkoin tapaamassa Stevenin.

Kun me tapasimme, jotakin tapahtui.

Me kaksi näimme vain toisemme.

Keikan jälkeen päädyimme Denny'siin.

Juttelimme aamukolmeen.

Hän puhui minulle pitkään -

ja kyseli minusta, vanhemmistani ja siitä tytöstä.

Hän kyseli, olenko neitsyt ja olenko seurustellut.

Hänestä oli kiva jutella nuoren tytön kanssa.

Hän vei minut hotelliin.

Vietitkö yön hänen kanssaan? - Vietin.

SUOJAIKÄRAJA OREGONISSA ON 18

- JULIA OLI 16- - VUOTIAS

Hän tahtoi minut mukaan Seattleen seuraavalle keikalle.

Hän lähetti minut taksilla hakemaan tavarani.

Kerroin äidille, missä olin ollut.

Silloin äiti mietti koko elämänsä tarkoitusta.

Hän ei käynyt enää kirkossa. Ihan kuin hän olisi luovuttanut.

Hän oli uupunut ja aivan lopussa.

Kerroin tavanneeni laulajan, joka tahtoi minut Seattleen.

Ei se äitiä haitannut. Hän vei minut lentokentälle.