Mary and Martha

Olen Mary Morgan. Tämä on minun ja Marthan tarina.

Kerron sen teille, koska se yllättää minut yhä.

Se alkoi viime vuoden huhtikuusta. En ollut vielä tavannut Marthaa.

-Täällä minä asun. -Voi, luoja!

Sain sen! Se on pienin koskaan ihmisen jalasta otettu tikku.

-Se sattui silti. -Olet ihan tyttömäinen.

Paitsi minä olen tyttö, enkä koskaan kilju noin.

-Se sattui oikeasti. -Varmasti. Tuokaa mikroskooppi.

No niin, täytyy mennä. Menen tänään kirjakerhoon.

Olette omillanne päivällisellä. Et sitten tilaa pizzaa.

Ei käy. Otatko ekstrapepperonia?

-Mikä kirja? -"Mustarastas laulaa" kertoo...

...ensimmäisestä maailmansodasta. Rankkoja juttuja.

Ben? Ben!

-Mitä? -Olet vartin myöhässä. Jäät junasta.

-Enhän jää. -Kylläpä jäät.

Enhän, koska olen nuori ja matkustan sinua nopeammin.

-Alat tulla vanhaksi. -Senkin viisastelija.

-Saisinko teetä ja kakkua? -Ei sinulla ole aikaa teelle.

Häivy, ennen kuin olet pulassa.

Okei. Teetkö minulle leivän, kun laitan kengät jalkaan?

-Anna Herra voimaa... -Äiti, missä kenkäni ovat?

Hei! Tule puhumaan äidillesi.

Ihan kohta. Viidakkokaupunki on kohta lopussa.

Jatkan Kuolemantähdelle myöhemmin.

Omapa on valintasi.

Saatan muuttua kuolemantähdeksi, jos et koskaan puhu minulle.

Nappaa se! Ei hän saa sinua kiinni. Anna mennä, Benji!

-Lujempaa! -Taklaa hänet, Robin.

George, nukkumaan. George?

Tehdään viisi nostoa. Jaksakaa vielä.

Pitäkää alaselkä maassa, napa selkärangassa.

Hän kirjoittaa kuin viisivuotias. Ihan täysi huijari.

90 prosenttia ajasta hän valmentaa kokeisiin-

-ja 10 prosenttia näyttää elokuvia opettamisen sijaan.

He muka oppivat Kreikan historiaa, mutta katsovat Titaanien taistelua.

Alice, ei se naurata. Jonkin täytyy muuttua.

Enpä tiedä. Yrittäisit ottaa maltillisesti Georgen kanssa.

Maltillisestiko? Juuri nyt hänet täytyy pelastaa.

Hän on ainoa poikani. Häntä täytyy hioa.

Niin, mutta kai hän on herkkä sen koulukiusaamisen takia.

Minkä kiusaamisen?

-Mikä kiusaaminen? -Georgea kiusataan...

...eikä hän halua puhua siitä. Minä kuulin siitä Alicelta jumpassa.

Soitan heti rehtorille ja korjaan asian.

-En ehkä voi odottaa. -Odota vain. Tehdään tämä kunnolla.

Mary? Neuvoisin toimimaan hitaasti.

-Nämä asiat ovat mutkikkaita. -Hyvä on.

Vallankumouksen ensimmäisissä taisteluissa...

Anteeksi häiriö. Haluaisimme puhua kanssasi.

Ensin puhun Felixille ja Matthew'lle, koska te kuulutte minulle, roistot.

-Voi, hitto. -Älä kiroa.

-Luulitko, että tuo muka auttaisi? -Kyllä luulin.

On vaikeaa saada kavereita ilman äidin vihollisiakin.

Anteeksi. Olin hölmö.

-Mennäänkö nyt? -Minä mietin.

Minä jätän sinut.

-Anteeksi, mitä? -Jätän sinut.

-Johtuuko se suhteestani Anitaan? -Onko teillä suhde?

Ehkä on, ehkä ei. Yritän arvata, miksi haluat lähteä.

Selvä. En jätä sinua pysyvästi.

Ajattelin kysyä, voinko ottaa Georgen koulusta.

Voisin ottaa hänet mukaan, opettaa häntä itse ja seikkailla.

Hän pärjäisi kanssani paremmin kuin nykyisten opettajiensa.

Miksemme lähde kesäksi niin kuin muutkin?

Siihen on kaksi kuukautta. Hän katoaa tietokoneeseensa.

Koulussa ei edes tiedetty kiusaamisesta.

On iso juttu ottaa hänet koulusta.

Niin, todella hauska juttu. Meidän pitäisi lähteä ulkomaille.

Alkaako tästä keskustelu isän kanssa vai oletko jo päättänyt?

Arvaa.

-Mitä nyt? -He sanoivat "kyllä".

-Heistä olin loistava. -Sanotaanko siinä oikeasti niin?

Ei, mutta vihjataan. Jokainen sana viittaa siihen.

"Kiitos hakemuksestanne, hyväksyimme sen."

-Mitä mieltä olet? -Hyvin tehty, kultaseni.

Olen todella ylpeä sinusta, senkin ääliö.

Menisitpä jonnekin järkevään kuten Ranskaan tai Belgiaan.

Ranska on liian pieni. Olen iso jo, tarvitsen ison mantereen.

Jalat pois sohvalta.

Vain kaksi tuntia Johannesburgista, miljoonia kilometrejä maailmasta.

Perheeni näyttää teille Afrikan halvemmalla kuin asuisitte kotona.

-Kolmiotamme ympäröi... -Mitä tuumit Etelä-Afrikasta?

Parhaat maisemat ja eläimet, mutta halpaa. Kivaa ja todellista.

-Olet tosissasi tämän suhteen. -Haluan olla poikkeuksellinen äiti.

Siksi minun täytyy tehdä jotain poikkeuksellista.

Tule mukaamme. Ole poikkeuksellinen isä.

-Onpa reilua. Minulla on 25 alaista. -Tiedän.

-Hei sitten. -Hauskaa päivää.

-Rakastan sinua. -Minäkin sinua.

-Ihan pohjalleko? -Siellä on kuulemma taivaallista.

Mitä työsi sitten on? Mitä sinä opetat?

Vähän kaikkea. Liikuntaa, lukemista, englantia...

-Opetatko englantia? -Totta helkkarissa.

Opettele itse puhumaan sitä kunnolla.

Älä ole tuollainen.

Onko siellä muita englantilaisia?

En tiedä, enkä välitä. Englantilaiset vihaavat muita kuin englantilaisia.

-Isä? -Mitä?

Ostaisitko minulle ison, tosi kalliin kameran?

-Otan sillä miljoonia kuvia siellä. -En osta.

Kiitos, mahtavaa.

Minulla on iso juttu kerrottavana. Oletko valmis?

-Saatteko toisen vauvan? -Emme.

Ei ole kyse siitä.

Hyvä. Ei kukaan halua kuvitella vanhempiaan...

Tiedän. Se on ällöttävää.

-Mitä sitten? -Hengitä syvään. Minulla on idea.

Päätin, että lähdemme matkalle puoleksi vuodeksi.

Otan vapaata suunnittelusta, sinä koulusta, ja lähdemme Afrikkaan.

Isä tulee mukaan kun pääsee, ja me koemme suuren seikkailun.

Ihan kuin sveitsiläiset Morganit. Mitä tuumit?

Jos te haluatte vauvan, se sopii minulle.

-Voinko kieltäytyä? -Et.

-Asutteko Johannesburgin alueella? -Kyllä. Saatamme tosin kierrellä.

Sitten malaria. Se hoidetaan paikan päällä, joten ei huolta.

-Selvä. Entä "tetanus ja kurkkumätä"? -Ne ovat hänellä ajan tasalla.

-Vielä "tuhkarokko, sikotauti". -Ajan tasalla.

Hienoa! Kiitos, tohtori. Kaikki valmista.

Tässä on lisää sukkia. Siellä on iltaisin kylmä.

En käytä sukkia Afrikassa.

Ei näillä kauniilla jaloilla. Oikeasti, äiti, mitä sinä...?

-Oletko valmis siihen? -Olen.

Kokemukseni mukaan äiti on yleensä oikeassa.

Niin kai.

-Sanokaa "muikku". -Muikku!

-Hienoa. -Kiirehdi, tai myöhästyt.

-Rakastan teitä. -Mene nyt, kulta. Olet rakas!

-Hei sitten! -Pitäkää huolta.

TERVETULOA MORGANIT

Rouva Morgan ja George. Olen Pumelele.

Pumelele? Hauska tutustua.

-Täällä on yllättävän viileää. -Talvi tulee, joten on kylmä.

Älkää huoliko. Koko päivän on kesä.

-Haluaisitteko kuulla musiikkia? -Kiitos.

Koulu alkaa nyt.

-Mikä tämä on? -Ensimmäinen tehtäväsi.

Kuvaa se, mikä miellyttää silmää.

Voitko laittaa iPodisi pois? Tämäkin kuuluu kouluusi.

-Ei voi olla totta. -Mitä? Chastity Brown on upea.

-Pidätkö kantrimusiikista? -Se on suosikkini.

-Dolly Partonia ja Tim McGraw'tako? -Ne ovat aika vanhanaikaisia.

Emmekö siis kuulekaan Ladysmith Black Mambazoa?

Ei minun autossani.

-Maista edes. -Maistoin jo.

-Hyvä on. Askel kerrallaan. -Olkaa hyvä.

-Patience, eikö niin? -Kyllä, rouva.

Olisiko teillä jotain amerikkalaisempaa ruokaa?

-Hän tekee tosi hyvää pizzaa. -Teettekö pizzaa Afrikassa?

-Voisitko tehdä kaksi sellaista? -Kaksi pizzaa. Selvä.

No niin. Tiedän, että hymy on liikaa vaadittu-

-mutta nyökkäys kelpaisi. Onko pizza hyvä juttu?

-Kiitos. -Herra O'Connell!

-Kumi, eikö? -Tervetuloa.

Olo on kuin pääministerillä. Tämä on mahtavaa.

Tervetuloa kotiimme Ben

No niin.

-Saanko tulla? -Mitä vikaa huoneessasi on?

Hyvä on. Vain tämän kerran.

-Pääsikö sinulta paukku? -Ehkä.

Ehkä tarkoittaa kyllä, etkä pyytänyt anteeksi.

Sinua täytyy rangaista.

-Lopeta. -Se haisee pahalta!

Ensimmäinen päivä.

Outoa. Olen laatinut tiukan opetussuunnitelman ja aikataulun.

Luulin ostaneeni paljon kirjoja-

-Afrikassa, mutta ne ovat hukassa. Löysin nämä sisältä.

-Ne ovat kyllä vuodelta 1973. -Voitaisiin myös katsoa netistä.

Tuo on loistava ajatus.

Mitä meillä on? Britti-imperiumi, joukko zuluja-

-äpärä nimeltä Rhodes, apartheid, eli rasismi pahimmillaan-

ja uskomaton Nelson Mandela.

Hän käytti outoja paitoja.

Hän oli moraalisesti moitteeton...

-...mutta tyylitajultaan... -Surkea.

Se on surkea.

On viimeisen äänestyksen aika. Historian suurin afrikkalainen.

Nostakaa käsi, jos kannatatte Mandelaa, apartheidin hävittäjää.

Pelkästään Paulko? Hyvä on.

Entä kuka kannattaa Didier Drogbaa-

-pahaluontoista lyöjää Kiinan ja Norsunluurannikon joukkueista?

-Mandela on suurin afrikkalainen. -Ei!

-Kyllä on! Malttakaa nyt. -Didier Drogba!

-Didier Drogba! Didier Drogba! -Nelson Mandela, eikö?

-Viisi. -Viisi.

-Kuusi. Seitsemän. -Kuusi. Seitsemän.

-Kahdeksan. Yhdeksän. -Kahdeksan. Yhdeksän.

-Kymmenen. -Kymmenen.

Varhain eräänä aamuna, kun olin ikäisesi-

-isäni herätti minut ja sanoi: "Lähdemme ajelulle."

Kymmenen tuntia myöhemmin kylässä hän sanoo: "Tänään tulet mieheksi."

Menimme lehmien aitaukseen.

Minut leikattiin alapäästä.

Yltä päältä savessa ja huopaan käärittynä vietin majassa kuukauden.

Jätin lapsuuden taakseni-

kun isä tuli hakemaan minut.

Sittemmin olen huomannut, että aikuistuminen kestää eliniän.

Anna mennä! Harhauta ne!

Mahtavaa! Ohita ne!

Pitäkää katse pallossa!