Pierwsze 200 wierszy.
KUKA PELKÄÄ NOITIA
Kun isäsi oli sinun ikäinen ja asui kanssani täällä Norjassa
kerroin hänelle myös noidista, että hän olisi aina varuillaan.
Tärkein asia, mikä sinun pitää tietää
oikeasta noidasta on tämä.
Kuuntele nyt hyvin tarkkaan.
Oikeat noidat pukeutuvat tavallisiin vaatteisiin ja näyttävät tavallisilta.
He asuvat tavallisissa taloissa ja heillä on tavalliset työt.
Jokaisessa maassa on noitia.
Ja on olemassa johtaja
korkein noita, joka maassa.
Ja kaikkien noitien hallitsija
on maailmankaikkeuden ilkein nainen.
Mahtava Ylinoita itse.
Noidat viettävät aikansa suunnitellen miten tappaa lapsia.
Hiipivät surkean lapsen ympärillä kuin metsästäjä joka metsästää lintua.
Metsästivätkö he sinua?
Sinä sanoit, että se oli onnettomus.
Hyvin ikävä onnettomuus.
Tiedätkö, kun minä olin nuorempi
matkustin maailman ympäri etsien Mahtavaa Ylinoitaa
mutta en ikinä löytänyt häntä.
En usko, että kukaan on ikinä löytänyt hänet.
Jos Ylinoitaa ei ole ikinä nähty, mistä tiedät, että hän on olemassa?
Kukaan ei ole nähnyt paholaista, mutta tiedämme, että hän on olemassa
- eikö näin? - Niin.
Noita voisi asua naapurissasi, etkä edes olisi siitä tietoinen.
Kun olin pieni
asuin Erica nimisen tytön lähellä, jonka noita vei.
Ericalla oli hyvin ankarat vanhemmat.
Mutta edes se ei pelastanut Erica-raukkaa.
Koska kun noita valitsee uhrinsa, on olemassa vain yksi pelastus.
Tietää kaikki heistä minkä minä nyt kerron sinulle.
Minä varoitan sinua.
Erica, tule sisälle.
Se mikä tekee hänestä vaarallisen on, että hän ei näytä vaaralliselta.
Et voi ikinä olla täysin varma katsotko noitaa tai ystävällistä naista.
Erica.
- Pidätkö uudesta maalauksestani? - Se on erinomainen, isä.
Kipaise Larsenilla ja osta litra maitoa.
Selvä, isä.
Tule sitten suoraan kotiin.
Oikeat noidat vihaavat lapsia.
Oikeat noidat ovat aika kaljuja.
Vaikka he tietysti käyttävät peruukkeja, jotka kutiavat
ja aiheuttavat heille ihottumaa päänahkaan.
- Tiedätkö mitä päänahkaihottuma on? - En.
Kun kutiaa peruukin alla.
Se tekee heidät hulluksi.
He näyttävät aika kauheilta ihmisnaamioittensa alta.
Heidät voi ainoastaan erottaa tavallisista naisista
jos olet tarpeeksi fiksu huomataksesi violetin sävyn heidän silmissään.
Oikeilla noidilla ei ole varpaita.
Heidän jalkansa ovat nelikulmaiset
inhottavat tyngät missä varpaitten pitäisi olla.
Siksi eivät ikinä käytä teräväkärkisiä tai nättiä kenkiä.
Vaan tylsiä, käytännöllisiä kenkiä.
Muista nämä asiat.
Jos Erica olisi tiennyt nämä asiat...
Voi, Erica-raukka.
He etsivät häntä viikkojen ajan.
Mutta noidat eivät tapa lapsia veitsillä tai aseilla.
Se on heitä varten, ketkä jäävät kiinni.
Ja noidat eivät jää kiinni ikinä.
He etsivät kaikkialta.
Kaikki kaupungissa osallistuivat etsintään
mutta hän oli kadonnut jäljettömiin.
Minä kävin Erican kotona kuusi viikkoa myöhemmin.
Hyvää päivää, rouva Larsen.
Astu sisään, Helga. Ota vähän kakkua.
Minä olin hänen paras ystävänsä kun tämä kaikki tapahtui.
Sitten sinä päivänä
kun Erican äiti tarjoili kahvia
hänen isänsä lähestyi meitä.
Se oli kuin hän olisi nähnyt haamun.
Hänen kasvonsa olivat ihan kiertoutuneet
kun hän lähestyi maalausta takanani.
Siinä
kuin se aina olisi ollut siinä
oli Erica
vankina taulussa, katsoen meitä.
Äiti!
Isä!
En voi uskoa tuota. Näitkö hänet taulussa, isoäiti?
Monesti.
Mutta outo juttu siinä oli
että pieni Erica vaihtoi paikkaa
taulussa.
Eli, yhtenä päivänä hän ruokki ankkoja
seuraavana hän oli maalaistalossa
ja katseli ulos ikkunasta.
Näitkö hänen liikkuvan taulussa?
Kukaan ei nähnyt sitä.
Hän oli aina vaan hahmo
ja liikkumaton taulussa.
Ja kun vuodet kuluivat, Erica myös vanheni.
Ja viisi, kuusi vuotta sitten, Erica, joka oli muuttunut vanhaksi muoriksi
heiveröinen maalauksessa
rupesi katoamaan.
Ja sitten yhtenä aamuna
hän oli kadonnut.
Tarkoitatko, että hän kuoli?
Ken tietää?
Noidan maailmassa tapahtuu kaikkea outoa.
Hei, kello on melkein yhdeksän.
Isoäiti on kertonut minulle noidista, äiti.
Ja peloitellut sinua juuri ennen nukkumaan menoa.
- Hyvää yötä, kulta. - Onko kaikki hyvin, äiti?
Kaikki hyvin. No niin, pitäkää hauskaa.
Hei sitten, äiti.
Ole hyvä.
- Hyvää yötä, poika. - Hyvää yötä, isä.
Ei enää satuja, okei?
Ei, ei.
- Hyvää yötä. - Isoäiti kiltti, yksi satu lisää.
Okei, yksi lyhyt sitten.
Noidat ovat hyvin julmia
ja heillä on erittäin hyvin kehittynyt hajuaisti.
Oikea noita haistaa sinut tien toiselta puolelta pimeänä yönä.
Hän ei haistaisi minua. Minä kävin äsken suihkussa.
Kyllä, hän haistaisi sinut.
Mitä puhtaampi olet, mitä paremmin noita haistaa sinut.
Eihän tuossa ole järkeä.
Kyllä siinä on.
Jos lapsi on likainen, noita haistaa lian.
Jos lapsi on puhdas, hän haistaa lapsen.
En ikinä enää käy suihkussa ja se on sinun syytäsi.
No, ei vaan liian usein.
Yksi kerta kuukaudessa on luultavasti turvallista.
Eli noita voisi haistaa minut juuri nyt?
Minusta tuoksut vadelmille ja kermalle.
Mutta noidalle haiset aivan kauhealle.
Minkälaiselle kauhealle?
Kuin koirankakalle.
En usko sinua.
Etkö usko?
Ja sitä paitsi, noidalle sinä haiset
- tuoreelle koirankakalle. - Tuo ei ole totta.
Ihan turhaan kinaat. Se on totta.
Eli jos ikinä näet naisen joka peittää nenänsä kun hän kävelee sinun ohi
se voi hyvin olla, että hän on noita.
Ja nyt on ehdottomasti nukkumaanmenoaika.
Hyvää yötä, isoäiti.
Äiti?
Isä?
POLITI SP 845
Rouva Eveshim? Saammeko astua sisään hetkeksi?
Minulla on valitettavasti huonoja uutisia.
Niin, tulkaa sisään.
Odota tässä.
Tule nyt.
Tule luokseni.
Tule nyt.
Käperrytäänpä tähän.
Istu syliini, okei?
Noin.
Äidille ja isille Rakkaudella Luke.
- Viemmekö ne Englantiin? - Joo.
Joo, tehdään niin.
Minusta ovat tosi hienoja.
Ihan oikeasti.
Sinulla on aikamoinen lahja mistä minä en tiennyt yhtään.
Kiitos.
Onnettomuuden jälkeen
en vienyt Lukea Amerikkaan ihan heti.
Menimme Englantiin, missä minulla oli talo.
Ja hän aloitti koululla minkä hänen äitinsä ja isänsä
olivat valinneet hänelle ennen kuin he...
Ennen kuin he tulivat luokseni lomallaan.
- Paitsi että kutiavat paljon. - Näin violettisilmäisen naisen eilen.
Terve, nuori mies.
Onpa erinomainen puumaja.
Rakensitko sen ihan itse?
Isäni kanssa rakensimme sen.
Minulla on sinulle jotain.
Jotain mistä tulet pitämään.
- Hyppää alas niin näytän sinulle. - En.
- Mitä? - Ei, kiitos.
Se on kallisarvoinen.
Tämä on yksityistä omaisuutta.
Ei sinun tarvitse pelätä. Halusin vaan antaa tämän sinulle.
Löysin sen kävelylläni.
Hän on aika harmiton.
Näetkö?
Pienet pojat rakastavat käärmeitä.
Tässä. Tämä on sinulle.
- Isoäiti! Isoäiti! - Katso, katso, jätän sen tähän
jos haluat voit tulla alas hakemaan sen.
Mutta ne kiemurtelevat pois aika nopeasti.
Paitsi jos sanot niille, että eivät saa lähteä.
Isoäiti!
Ehkä sinä tahtoisit vähän suklaata sen sijaan.
Isoäiti!
Hän ei kuule sinua.
Mikä sinun nimesi on?
Onko se Luke?
Niin minä luulin.
Ole hyvä, Luke, iso suklaapatukka.
- Jos voit... - Luke.
Luke, tule syömään.
No comments yet. Be the first to leave one.