A Discovery of Witches

Kiitos kaikesta.

Olen pahoillani, että toin ongelmia kotiinne.

Tämä talo on nähnyt pahempaakin.

Olkaa varovaisia Madisonissa.

Baldwin viivyttää neuvostoa niin pitkään kuin voi.

Se ei silti ole kuin pari päivää.

-Tämä ei ole hänen taistonsa. -Tiedän, äiti.

-Jos tarvitset minua, olen valmiina. -Kiitos, äiti.

Mennäänkö?

SE ALKAA POISSAOLOSTA JA INTOHIMOSTA

SE ALKAA VERESTÄ JA PELOSTA SE ALKAA...

...NOITIEN LÖYDÖSTÄ

TERVETULOA MADISONIN KAUPUNKIIN

Koti.

Madison on syksyllä parhaimmillaan.

Täällä ei ole ketään. Ilmoitin tulostamme.

He halusivat antaa meille hetken yksin talossa.

Talo käyttäytyy huonosti uusien ihmisten kanssa.

He antavat sen tottua sinuun.

Täällä siis kummittelee.

Olemme noitia. Totta kai.

No niin.

Mitä se voi tehdä?

Paiskoo ovia, välkyttelee valoja.

Kerran koko toinen kerros katosi viikoksi.

Mukava nähdä sinuakin, Tabitha.

Älä huoli, en kuulustele sinua. Emme jää pitkäksi aikaa.

Domenico ei saanut häntä. Sinä et saanut häntä.

Mitä nyt?

Olemmeko kadottaneet hänet täysin?

Odotatko, että uskoisimme sen?

Olet ihmeellisen kiinnostunut Diana Bishopista, Agatha.

Haluaisitko kertoa meille jotain?

Olen kiinnostunut Elämän kirjasta.

Lupasit, että Diana vastaisi kysymyksiimme.

Hän vastaakin.

Heti kun löydämme Satun, ja tuomme hänet ja Dianan kotiin.

-Onko Diana Satulla? -Siltä valitettavasti vaikuttaa.

Herrat?

Ryhmämme toisti loitsut, ja tulos oli sama.

On kaksi erilaista maagista merkkiä.

Satu on toisen noidan kanssa.

Onko Diana liittolainen vai vanki?

Se on epäselvää.

Jatketaan etsintöjä kellon ympäri.

Hänet on löydettävä.

Miksi Gerbert ei ole täällä? Tiedätkö, missä hän on?

Käy neiti Durandin luona ja ota selvää.

Te muut voitte mennä kotiin.

-Huolehditaan nyt omistamme. -Se on aikomuskin.

Diana! Kultaseni, voi hyvänen aika.

Lukitsiko talo teidät ulos?

Minähän sanoin, ettei talo pitäisi hänestä.

Talo kyllä pitää hänestä.

Kertokaa totuus.

Tiesittekö, mikä minussa oli vikana?

Entä jos menisimme sisään?

-Ei, kertokaa nyt. -Mistä on kyse?

-Tiesittekö, että minut on lumottu? -Mitä?

Arvelin, että saatat olla.

-Kuka sen teki? -Diana, yritä ymmärtää...

Kuka? Kuka se oli?

Rebecca ja Stephen. Sinun vanhempasi, kultaseni.

Ei, en voi uskoa sitä. Rebeccako?

-Hän ei asettaisi tytärtään... -Kerro! Mikä minussa on vikana?

Ei sinussa ole mitään vikaa.

Sitä ei tehdä ilman syytä. Ei omalle lapselle, ei kenellekään.

Usko minua, Diana. Et tehnyt mitään väärin.

Neuvosto olisi testannut voimasi täysi-ikäisenä-

-kuten kenen tahansa lapsen. Mutta Knox ei halunnut odottaa.

Häntä riivasi ajatus siitä, että perisit äitisi voimat.

Vanhempasi eivät halunneet hänen näkevän.

Siksi he tulivat tänne. Päästäkseen eroon Knoxista.

Olivatpa Rebeccan syyt mitkä tahansa, hän halusi vain suojella sinua.

Olit hänelle kaikki kaikessa, Stephenille myös.

He rakastivat sinua, Diana. He rakastivat sinua.

Olin puolikas itsestäni, vuosikausia. Et sanonut mitään.

Minun täytyi luottaa, että hän halusi minun pitävän salaisuuden.

Luotin siihen, että hän tiesi, mikä on parasta.

Oliko siinä kaikki? Etkö tiedä muuta?

Lupaan, että siinä on kaikki.

-Anna hänen mennä. -Anteeksi?

-Mitä helvettiä? -Mikä taloa vaivaa?

Se on Peter Knox. Hän löysi meidät.

-Talo yrittää suojella meitä. -Aika on loppunut.

Äiti? Miksi olet surullinen?

En ole surullinen, höpönassu.

Tulin kertomaan tarinan. Sinun lempitarinasi.

Taikanauhat ja varjoprinssi.

Sinun täytyy pysyä aloillasi, jos haluat kuulla sen.

Olipa kerran nuori noita.

Hyvin rohkea nuori noita, joka oli näkymättömien nauhojen peitossa.

Elementtien suojelijat...

-Kaikissa sateenkaaren väreissä. -Sidomme sinut.

Elementtien suojelijat... Pysy ihan hiljaa.

Suojaamme sinut voimiltasi. Sidomme sinut...

Noidan ympärille kiedotut nauhat olivat hyvin erityisiä nauhoja.

Äiti, en tykkää tästä.

Elementtien suojelijat...

-Ei hätää. Katso minua. -Äiti.

Nauhat suojelivat tyttöä noidilta-

jotka kadehtivat hänen voimiaan.

Eräänä päivänä, kun tyttö oli jo varttunut, hän tapasi varjoprinssin.

Äiti...

Mitä olemme tehneet? Magiamme tekee meistä meidät.

Hän on turvassa ja elossa. Meillä ei ollut vaihtoehtoa.

Jos hän todella tarvitsee voimiaan, hän löytää ne.

Äiti? Kerro tarina loppuun.

Hän laittaa kätensä pääsi päälle pariksi minuutiksi. Siinä kaikki.

Sinun ei tarvitse tehdä mitään. Lupaan, ettei se ei satu.

Olemme ihan lähellä, kultapieni.

Hei, Diana. Olen Peter. Tulehan tänne.

Ei ole mitään pelättävää. Katsomme vain, mitä sisällä on.

-Seikkailunne alkaa! -Onpa painava laukku.

Rebecca, laukussasi on kaikki maailman kirjat.

Tule tänne. Anna minulle hali.

Palaamme parin viikon päästä.

Ole kiltti tyttö.

Jos Peter palaa, hän etsii meitä eikä Dianaa.

Pidä huolta Sarah-tädistä.

Mistä on kyse, Rebecca?

-Älä kysy tuota. -Hyvä on.

Tässä sitä mennään.

Hei, kultapieni. Saanko laukkuni? Saanko halin?

Palaamme ennen kuin huomaatkaan. Ole kiltisti.

Heippa!

-Hei hei! -Heippa!

Tulehan. Kuumaa kaakaota ja vaahtokarkkeja.

Diana...

Äiti...

Sinussa ei ole mitään vikaa, Diana. Ei koskaan ollut.

Yleensä lumous on lopullista.

Voimat sidotaan loppuiäksi, kunnes lumoaja vapauttaa noidan.

-Mutta ei sinulla. -He liittivät sen tarpeeseen.

Jos olin vaikeuksissa-

-saatoin silti kutsua magiaani enkä olisi yksin.

Matthew, olit heidän tarinoissaan.

Loitsu liittyi jotenkin minuunkin.

Siihen, että tarvitsen sinua.

He tiesivät, että rakastuisin sinuun.

Kahvia, Sarah?

Ajattelin, että hän tulisi kotiin kertoisi sinulle itse.

Mutta sitten hautasimme heidät.

Sillä ei tuntunut olevan väliä.

Yritimme vain pysyä kasassa.

Epäilin, ettei Dianan magia ollut aivan kohdallaan.

Sinähän näit. Se tuli ja meni.

Ei se ollut kuin taruissa lumotuista noidista, joilta vietiin kaikki.

Jos olisin sanonut sen ääneen sinulle-

-ja kertonut, että uskoin Rebeccan lumonneen tyttärensä...

En halunnut särkeä sydäntäsi uudestaan.

Hän ei luottanut minuun, Em.

Voi, kulta. Ei se ollut niin.

-Oli. Se oli niin eikä se haittaa. -Ei, ei...

Hän tunsi meidät liian hyvin.

Hän tiesi, että sinä olisit varovainen ja kärsivällinen-

-ja että minä raivoaisin ja lähtisin Knoxin perään-

lihaveitsen kera.

-Ehkä sinun olisi pitänyt. -Vielä on aikaa.

Katso minua, Sarah. Ole kiltti ja katso minua.

Hän luotti sinuun.

Hän luotti Dianan sinun haltuusi.

Että olisit soturi, joka pitää hänet turvassa.

Juuri niin sinä teit.

Älä itke, kulta.

Satu... Mitä...?

Kuka... Kuka siellä on?

Tapoit Rebecca Bishopin ja Stephen Proctorin.

Missä Diana on?

Kerroit, että avausloitsu vaikuttaisi loihtijaankin.

Tiesit sen, koska olet tehnyt sen loitsun itse.

Kahdesti.

Avasit heidät saadaksesi voiman, jota et löytänyt heidän tyttärestään.

-Olenko oikeassa? -Et.

Löysitkö etsimäsi?

Siksi, koska voima ei ollut heidän. Se oli Dianan.

Ei! Minä testasin hänet.

Niin testasit. Etkä löytänyt sitä.

Koska hänet oli lumottu.

Hänen täytyy olla.

Diana ei tunne omia voimiaan tai sitä, mikä hän on.

Sinun olisi pitänyt nähdä se, Peter.

Se saattoi olla vain he. He tekivät sen.

Vanhemmat? Oletko varma?

Rebecca olisi voinut johtaa neuvostoa.

Hän oli matkalla sitä kohti.

Sitten olisimme voineet haastaa de Clermontit. Mutta Stephen...

En ole koskaan tavannut yhtä salailevaa ja itsekästä noitaa.

Stephen vaikutti häneen, ja siitä se.

Suuri toivomme oli mennyttä.

Sinä rakastit häntä.

En aikonut tappaa Stepheniä, jos sitä tarkoitat.

Rakastit Rebeccaa, mutta rakastit enemmän aistimaasi voimaa.

Minäkin halusin sen. Siksi petin sinut.

Siksi minun oli avattava Diana, vaikka se kulutti voimani.

Ne palaavat vielä, eikö niin?

Odota vain ja lepää.

Peter, vampyyrien tuho on ennustettu.

Uskon, että se liittyy Dianaan.

Se tarkoittaa, että se olento...