Blind

JULKKIKSET VALOKEILASSA

Tervetuloa katsomaan ohjelmaamme. Olen Lisa Carmel.

Ihana Faye Dayne on täällä tänään, elokuvan Fog Storm tähti.

Ensi-ilta on koko maassa perjantaina.

Kiva tavata. Tiedän, että olit menossa hyväntekeväisyystapahtumaan.

Kiitos, että saimme tulla kotiisi.

Mielihyvin otan teidät vastaan.

Haastattelimme eilen Katea koskien hänen rooliaan Fog Stormissa.

Kerro vähän roolihahmostasi.

Megan on kovis. Hän käy läpi helvetin, mutta...

Pidän siitä, ettei hän anna periksi. Hän taistelee aina eteenpäin.

Sinulla on kaikkea, hieno ura, talo Hollywood Hillsissä.

Eikö olekin kaunista. Näkisitpä auringonlaskun. Se on ihana.

Se täällä hienointa kai onkin.

Mitä seuraavaksi? - Pidän muutaman viikon lomaa.

Ensi kertaa moneen vuoteen.

Minne matkustat? Onko poikaystävää, joka tulee mukaan?

Milanoon, Pariisiin?

Pysyn kotona. En muuten saa ikinä tilaisuutta siihen.

Voi olla, että menen laserleikkauk- seen. Piilolinssit kyllästyttävät.

Mitä sitten aiotkin tehdä, nauti siitä.

Sinulta on tullut hieno hitti.

Arvostelijoiden mukaan se on paras elokuvasi.

Kiitos. Hieno kuulla.

Viimeiset sanat? -Mene katsomaan Fog Storm. Se on tosi hauskaa.

Minä tulen.

Taisi lentää jokin itikka korvaan.

En saa pois sitä.

Tämä on kuin mikäkin sademetsä. Tukkaakin suussa.

Kävin tyttökaverini kanssa italialaisessa ravintolassa.

Siellä oli kuulemma kaveri, jolla oli paljon karvoja korvissa.

Minulla taitaa olla karvoja korvissa. Eihän naisilla ole karvaa korvissa.

Olemmeko perillä?

Hän sanoi että...

Kyllä se nyt tästä. - Minä menen sisälle.

Tulen tunnin kuluttua ryhmäkokoukseen. Nähdään.

Hei sitten.

Ole hyvä, Sophia.

Kiitos.

Ei... Valitan.

Se tekee hyvää. - Niin.

Mitä mietit?

Suuttuukohan hän, jos peruutan kokouksen?

Ei hän mitään sano.

Etkö voi olla vakava vähän aikaa? - Niin, anteeksi.

Tiedän, että sinua hermostuttaa. Vanhat muistot yhä mielessä.

Minulla ei ole sitä ongelmaa. Olen syntynyt tällaisena.

Haluat entisen elämäsi takaisin. Ymmärrän kyllä.

En voi sille mitään. -Se on esteenä uudelle elämällesi.

Ei minulla ole elämää. - Voisi olla.

Et ehkä ole huomannut sitä mutta Luke on kiinnostunut sinusta.

Eikä ole. -Täytyykö hänen huutaa se ääneen?

Älä. - Ei ollut tarkoitus.

Miten se toimisi? Sokea tyttö ja mykkä poika.

Sitä ei tiedä ennen kuin kokeilee. On otettava ensimmäinen askel.

Ryhmässämme on uusi jäsen.

Toivottakaa Lydia tervetulleeksi. - Hei, Lydia!

Lydia, kertoisitko tarinasi?

Se oli liikenneturma. Päälleni ajoi mies, joka oli ottanut huumetta.

En muista enää, miltä hän näyttää. Aika vaikuttaa oudosti muistiin.

Tunnen yhä hänen hengityksensä.

Bourbonin ja tupakan lemun.

Kolautin pääni rattiin. En tiedä, miksi turvatyyny ei lauennut.

Se tarkastettiin myöhemmin, eikä siinä ollut mitään vikaa.

Kai se oli vain huonoa onnea.

Siitä aiheutui erilaisia verenvuotoja.

Näin ensin jotakuinkin, mutta kaikki oli sumuista.

Antaisin mitä tahansa, jos saisin näköni takaisin.

Viikkoa myöhemmin menetin lopullisesti näköni.

Minut jätettiin pimeyteen, mutta syyllinen ei saanut naarmuakaan.

Nyt kuitenkin haistan kilometrin päässä olevan donitsikioskin.

Kun menettää aistin, muut aistit vahvistuvat.

Hevonpaskaa.

Saat nähdä, että kuulosi vahvistuu.

Kuin myös maku-ja hajuaisti.

Opit liikkumaan ympäristössäsi paljon paremmin.

Faye oli tänään ensi kertaa patikoimassa onnettomuuden jälkeen.

Uskoitko että tekisit vielä niin?

En.

Mutta teit sen. Te ette ole täysin vammautuneita.

Muistakaa se. Ette ole vammautuneita.

Se on vain sanonta. Te olette vahvoja.

Vahvempia kuin luulette. Voitte päästä huimiin suorituksiin.

Mutta mitään ei voi verrata siihen, mitä saavutatte tahdonvoimalla-

Kun olette päättäneet niin.

Keskittykää itsenne vahvistamiseen.

Se on kaikista vaikeinta.

Edessänne on monta vaikeaa päivää mutta sitten tulee hyvä päivä.

Niitä alkaa tulla yhä enemmän.

Ennen kuin huomaattekaan, koko viikko on mennyt hyvin.

Sitten hyvä kuukausi ja sitten hyvä vuosi.

Me kaikki taistelemme, mutta yhdessä saavutamme paljon enemmän.

Hevonpaskaa.

Eihän se kauheaa ollut. Miltä tuntui olla outojen ihmisten parissa?

Ahdistaa ihan hitosti. - Sinä olet hyvä. -Eikö totta, Luke?

Joo.

Onhan tämä ollut melkoinen päivä.

Oliko hauska olla patikoimassa? - Oli.

Kiinnostaisiko se huomenna? - Tuota, joo.

Kai sinäkin tulet, Sophia? - Minulla ja Markilla on tekemistä.

Ei meillä ole paskaakaan. - Hyvä, sovittu siis. Me kolme taas.

Joo.

Soita Sophialle.

Hei, Sophia. - Hei, hyvää huomenta.

Kuulostat väsyneeltä. - En saanut unta koko yönä.

En minäkään.

En lähde patikoimaan tänään.

Onko kaikki hyvin? - On. Haluan vain olla kotona.

Oli tarkoitus soittaa Lukelle, mutta...

Ajattelin ilmoittaa sinulle ensin. - Ei se mitään. Minä lähden kuitenkin.

Niinkö? - Joo, se oli tosi kivaa eilen.

Selvä. Olen pahoillani. Hei sitten.

Moni tykkää patikoinnista, mutta minä en kuulu heihin.

Miksi sitten tulit? - Sanon sen ihan suoraan.

Jonkun täytyy auttaa sinua ja Fayeta pääsemään eteenpäin.

Touhunne on kuin jostain imelästä romanttisesta komediasta.

Olette niin sööttejä, että hampaisiin sattuu. Olethan kiinnostunut hänestä?

Olethan?

Nyt sinä saat olla rehellinen. - Kyllä, tykkään hänestä.

Ja hän sinusta. Mikä siinä sitten on ongelmana?

En tiedä, miten sanoisin sen hänelle.

No... - Ole hiljaa.

Kohtele häntä niin kuin naisia kohdellaan. Arvosta häntä, juttele...

Sellaista.

Sano että hän on kaunis.

Hän luulee menettäneensä kauneutensa. - Enpä ole hullumpaa kuullut.

Sano se hänelle.

En ole tarpeeksi hyvä hänelle.

Luke, saanko? - Joo.

Ihanat hiukset.

Sinulla ei ole mitään syytä huoleen.

Olen tunnustellut monen miehen kasvoja. Tiedän, mistä puhun.

Mitä minun pitää tehdä?

Toin sinulle jotain. Se on hänen lempituoksunsa.

Pane sitä vähän. Kun menet sinne, kysy missä vessa on.

Pane hänet nauramaan. - Onko siinä kaikki?

On. Nauru on kontrolloimaton tunne.

Vastapainoksi surullisuudelle.

Hän on hukkumassa suruun nyt.

Hetkinen.

Älä sano sitä, Sophia. Minua pelotti.

En tiedä, onko minusta deittailemaan vielä.

Saanko käydä vessassa? - Luke? Luoja, minä luulin...

Joo, peremmälle.

Vessa on käytävässä vasemmalla.

Kiitos.

Anteeksi, että olin niin kummallinen. - Mitä puhelin sanoi toiselle?

En tiedä. - Ring, ring, ha, ha, ha.

Saanko istuutua? - Saat.

Miten patikkaretki meni?

Oikein hienosti. - Kiva.

Onko Sophia lähtenyt? - Hänen oli lähdettävä kotiin.

Soitan hänelle.

Saakeli.

Onko sinulla Wisdom Treetä?

Joo.

Se oli minusta ihanan tuoksuista.

Oli?

Siitä on kauan.

Ikävää. - Ei se mitään.

Tykkään siitä.

Anteeksi, että en tullut mukaan patikkaretkelle.

En saanut unta koko yönä.

Leikkauksesta on pian vuosi, ja...

On ollut niin orpo olo sen jälkeen.

Muuten, onko sinulla kännykkäni?

Puhelinnumeroni on kolmonen sinun puhelimessasi.

Jos tarvitset jotain, ei muuta kuin soitat.

Olen hyvä kuuntelija.

Kiitos.

En tiennyt, että olet noin hauska.

Olisin halunnut päästä komediaan. Se oli yksi lajityypeistä listallani.

Vielähän sinä voit päästä. - Ei, se aika on ollut kauan ohi.

Sain toteuttaa unelmiani. Suurimmalle osalle sitä ei tule kohdalle.