Mo Amer: Wild World

"HUUMORI ON IHMISKUNNAN SUURIN SIUNAUS"

TRUMP JÄNISTÄÄ AINA

Aplodeja veljelleni Mo Amerille!

Helvetin DJ Khaled.

BeTizik.

Minä oikeasti...

Käytin sitä edellisessä spesiaalissani. Se tarkoittaa "perseessäsi".

Luulin vilpittömästi, etten ikinä tekisi elettä enää.

En ajatellut, että minulle näyteltäisiin sitä jatkuvasti.

Ja näyttäjänä on aina meksikolainen.

Kävelen kadulla, ja tyyppi huikkaa: "Hei, Mo!"

Yritän olla katsomatta tyyppiä.

"Ihan oikeasti. Olen innokkain fanisi, vato."

Katson kohti: "Perseessäsi, ämmä!!

Mietin: "Voi ei. Miksi, Jose?"

Mutta DJ Khaled ansaitsee BeTizikin. Ehdottomasti.

Kurja juttu, koska hän on meikäläisiä. Hän on palestiinalainen eikä puhu.

Hän ei edes tunnusta tilannetta. Se on vielä tuskallisempaa,

ja silti seuraan häntä yhä Instagramissa.

Moni on kysynyt, miksi teen niin.

Haluan nähdä, mitä hän touhuaa, jotta voin pilkata sitä kusipäätä.

Olen erittäin itsetietoinen ihminen, mutta aina kun näen hänet Instagramissa,

mietin: "Senkin lihava paskakasa. Vanha läskiperseinen horo.

Kunnon läskiperseinen ämmä, joka syö koko ajan maqlubaa.

Miten sinulla voi olla sivutissit? Kenellä on sivutissit?

Sinä senkin läskiperseinen, sivutissinen... Kappas. Toinen tissi!"

Kaverini sanoi: "Olet itsekin lihava." Olen atleettisen lihava. Eri asia.

"Nostan penkistä 135 kiloa, kun se läskiperseinen ämmä nostaa voikkareita."

Jotain on pakko sanoa. Hiljaisuus ei ole vaihtoehto.

Se, mitä ja milloin sanoo, on kaikki kaikessa.

Kun kirjoitin toista kautta... Lakko loppui lokakuun 1. päivänä.

Sitten tuli 7. lokakuuta, ja helvetti oli irti.

Päätin tulla DC:hen JVP-tilaisuuteen. Jewish Voice for Peace on joukko nuoria...

Juuri niin.

Se oli huikeaa.

Juutalaiset ja palestiinalaiset nuoret yrittämässä toimia oikein.

Kun menin kongressin eteen, minua pyydettiin puhumaan.

Vastasin, etten ole tottunut tällaisiin lavoihin, mutta voin puhua viimeisenä.

Muuten joku kuitenkin huutaa puheenvuoroni jälkeen:

"Paskat! Tappakaa kaikki!"

Ja lehdessä lukee aamulla:

"Eilen antisemitisti-semitistikoomikko -

osallistui Washingtonissa antisemitisti-semitistimielenosoitukseen."

Halusin käyttää taidemuotoani, koska stand-up on viimeinen vapaa taidemuoto.

Soitin siis D.C. Improviin ja pyysin käyttööni paikkaa,

jonka olen urallani myynyt loppuun yli sata kertaa.

Ei onnistunut. Sadattelin mielessäni.

Pyysin manageriani etsimään paikan. "Ei kiinnosta paskaakaan, mistä."

Tilanteen ironia piilee siinä,

että sain tehdä saksalaisessa homokaljakuppilassa sen, mitä minun piti.

Siellä sanottiin: "Mo Amer on ihana. Tule tänne vain.

Anna hali. Olet söpö. Kyllä tämä käy.

Voit käyttää kellariamme maanantaina ja tiistaina, mutta keskiviikko on varattu."

Sanoin: "Ei tarvitse kertoa, mitä silloin tapahtuu."

Kuvasin esityksen, mutten julkaissut sitä. Se oli liian vihainen.

Päätin keskittyä television ainoaan palestiinalaisamerikkalaiseen ohjelmaan.

Siihen halusin keskittyä.

Eka koskaan!

Käytin siihen kaiken energiani ja tein sitä sydämellä.

Tein myös pop up -esiintymisiä Houstonissa nähdäkseni, mitä yhteisöni käy läpi.

Yllätyksekseni vihaiset valkoiset haalivat liput.

Yhtenä iltana en ehtinyt edes tarttua mikkiin,

kun joku rouva sanoi: "Anna palaa.

Kerro suoraan, miltä sinusta tuntuu.

Minun käskettiin tutkia asioita itse, ja tein sen."

Israel munasi niin pahoin, että punaniskat tukevat Palestiinaa. Älytöntä!

Minun oli pakko kysyä rouvan nimeä. Hän vastasi: "Myrtle."

Minä siihen: "Myrtle?

Hitto vie, olet loppuikäni mukana kaikissa uutishaastatteluissani."

Etenkin niihin, joissa toimittajat yrittävät joskus kampata.

Tyyliin: "Mo, ennen kuin puhumme kakkoskaudesta, tuomitsetko Hamasin?"

Vastaisin: "Hetki. Myrtle, ole hyvä."

"Minä hoidan tämän, Mohammed-muru.

Yritätte kampata kaverini Mohammedin.

Kysymys on ansa, johon vastatessa ei voi kuin hävitä.

Minäpä koulutan teitä typeryksiä hiukan. Oletteko kuulleet Nakbasta? Ettekö?

Vuonna 1948 yli 750 000 palestiinalaista karkotettiin.

Yli 500 kylää tuhottiin. Luoja ties miten monta murhattiin.

Ei, Mohammed. Anna minun jatkaa.

Kaivelin lisää ja sain selville,

että Chilen Santiagossa asuu 500 000 palestiinalaista.

Kysyin, mitä helvettä he siellä tekevät.

Sitten sain tietää, että valtaosa heistä on kristittyjä.

'Hetkinen. Palestiinalaiset ovat kristittyjä. Betlehem, Nasaret.

Taivas. Jeesus oli palestiinalainen. Tajunta räjähti.'

Tietysti. Siksi juutalaiset halusivat hänet hengiltä."

"Hetkinen. Aikalisä, Myrtle. Ihan rauhassa.

He menevät joskus liian pitkälle."

ssa on neljä Palestine-nimistä kaupunkia.

Yksi niistä on Texasissa. Voin kuvitella,

miten tuon lähetyksen aikana kaksi Palestinen texasilaista on ymmällään.

Tyyliin: "Mitä Palestinessa tapahtuu, Jebediah? Täällä on kaikki hyvin."

"Ei Palestinessa, vaan alkuperäisessä Palestiinassa."

"Mitä? Onko näitä paikkoja useampi?"

"On. Se, mistä Jeesus tuli." "Jeesus Texasista, vai?"

"Niin. Hänen nimensä on nyt Jesus."

Rauhaa ja siunausta hänelle.

Tämä voi yllättää. Yksi ystävistäni on juutalainen. Hän auttoi sarjassa.

Hän kutsuu itseään hauskasti toipuvaksi sionistiksi.

En tajunnut sarjaa kuvattaessa, että hän kävi läpi omia tunteitaan.

Hän sanoi: "Mo, keksin jotain."

Kysyin, mitä. "Tajusin, mitä Israel on minulle."

"Mitä niin?"

"Israel on vauva, jota rakastaa syntyessä tavattoman paljon -

ja josta varttuu kouluampuja." Mietin: "Jumaliste."

Hän sen sanoi, en minä.

Tajuatteko, miksi kielsin puhelimet?

Olen suoraan sanoen hyvin kateellinen juutalaisille.

Olen oikeasti. He puhaltavat hyvin yhteen hiileen.

Jos juutalaiset omistavat bagelikauppoja, he sopivat yhdessä samasta hinnasta.

"Kuka omistaa bagelit?" Tämä on huono juutalaisimitaationi.

"Onko sinulla bageleita? Omistat bagelit. Sovitaanko, että niiden hinta on vitosen?"

"Selvä. Hinta on vitosen."

Me arabit taas olemme syvältä juuri nyt. Olemme todella syvältä!

Emme olleet sitä ennen emmekä ole sitä muuten.

Olemme keksineet huikeita asioita. Yliopiston, algebran, saippuan... Aivan.

Saippuan, kahvin ja vaikka mitä. Mutta yhteistyö ei onnistu.

Jos kahdella arabilla on falafelkaupat kadun vastakkaisilla puolilla -

ja toinen kysyy, käykö hinnaksi 4,99,

toinen vastaa: "Haista paska. 3,99."

"3,99. Haista paska. 2,99."

"2,99. Ilmaiseksi. Haista paska.

Haen lainaa, menemme konkkaan ja kuolemme. Kiitos Jumalalle."

Mitä me oikein touhuamme?

Täällä on muutenkin tarpeeksi vaikeaa.

Kakkoskauden tekeminen ei ollut helppoa.

Kuvausten aikana ja niiden jälkeen jo pelkkä kommentointi turhautti.

Yhdessä kommentissa sanottiin... Kuvitelkaa.

Siinä sanottiin: "Mo, näin kakkoskauden jakson kahdeksan.

Saatat IDF:n huonoon valoon."

"Siis minäkö saatan -

Israelin miehitysjoukot huonoon valoon? Minunko tekosiani se on?

Eivätkö syynä olekaan siviiliväestön mattopommittamiset?

Painu helvettiin siitä, kiitos."

Todella absurdia. Jos hallitukseen ei voi luottaa, pitää luottaa itseensä.

Siksi halusin esiintyä juuri täällä. Vastapäätä niitä helvetin hulluja.

Halusin sanoa: "Emme pelkää. Olemme täällä.

Vähät teidän teoistanne. Me olemme yhdessä."

Meitä ei pelotella.

Meitä ei pelotella.

Totuus on totuus. En luota hallitukseen. En tiedä, mitä on tekeillä.

Outoja suhteita solmitaan. Elon Musk... Se johti eroon.

Ja Elon Musk on outo äijä. Pakko myöntää. En usko, että hän on edes oikea ihminen.

Hänen ihopukunsa on säännöllisesti epäkunnossa.

Hänellä on aivoissaan siru, joka käynnistyy koko ajan uudestaan.

En halua puhua lapsista, mutta Muskin poika puhuu virkahuoneessa:

"Tuki suusi. Tuki huoransuusi."

En tiedä, sanoiko hän "huora", mutta se tuntui rumalta.

Mikä hänen nimensä onkaan. E = MC². Olen huono matikassa.

Pojan isä on yhdellä maailman suurimmista näyttämöistä täysin järjiltään ja vetää...

En tee tervehdystä kokonaan, mutta tiedätte kyllä, mistä puhun.

"Washingtonissa antisemitisti-semitisti valkoisen ylivallan kannattaja -

lähti mininatsitervehdysmellakkaan."

Ja minun kuvani lehdessä.

Hän ei ole oikea ihminen.

Jos näen hänet vielä, yritin irrottaa häneltä kasvot.

Tuntuu, että jos häneltä irrottaa kasvot, näkee sen Men in Blackin pikkukaverin.

Ja hän sanoo: "Universumin salaisuus -

on Epsteinin listalla."

"Mitä listalla on?" "Epsteinin listalla."

"Mitä listalla on?" "Epstein..."

Ei!

Emme saa koskaan tietää.

Aina kun kuivaan otsaani, tunnen olevani Louis Armstrong.

Tuo meni helvetin hyvin.

Todella siistiä.

Minun maailmani muuttui lopullisesti saatuani vauvan.

Etsin hänelle nyt äitiä, ja...

Olen muslimi, ja vapaana on kolme paikkaa.

Vaimoni pakottaa minut käyttämään tuota vitsiä.

Hän ihan oikeasti tykkää siitä todella paljon.

Esiinnyin Dohassa 5 000 hengelle.

Ennen kuin nousin lavalle, hän sanoi, että tuo vitsi uppoaa varmasti.

Vastasin: "Et tiedä stand-upista paskaakaan.

Tämä on myös maantieteellisesti huonoin paikka tuon vitsin kertomiseen."

Hän kysyi syytä, ja vastasin: "Kaikki vaimot ovat paikalla."

Kerroin vitsin kuitenkin hänen mielikseen. Ei mitään.

Yksikään ei naura. Kunnes kuulen...

Katson yleisöön, ja nauraja on vaimoni. "Kiva.

Kiitos, kulta. Mahtavaa."

Aika villiä, että hän alkoi odottaa ja minä kärsin kaikki oireet.

Sympatiaoireet ovat oikea juttu, ja koin ne. Kun hän alkoi odottaa,

pahoinvointi ja ripuli iskivät minuun. Oksensin koko ajan.

Hän oli täysin kunnossa. Kävi lenkillä, joogassa ja muualla.

Hän voi hyvin, kun minä oksensin joka aamu.

Hän kyseli, olenko kunnossa. "Olen raskaana, eukko. Vähän sympatiaa.

Sattuuko tisseihisi? Oloni on tosi outo."

Se oli aika villiä, mutta kaikki oireet hävisivät,

kun kuulin vauvan sydämenlyönnit. Ihan totta.

Te ihastelette, mutta olin helpottunut. "Voin taas tupakoida. Luojan kiitos.

Sinä olet raskaana. Minä en ole."

Varasin lääkärin ja sairaalan, kuten kuuluu.

Sitten vaimoni rikas valkoinen ystävä Denise sanoi hänelle:

"Sinun pitää palkata doula sekä kätilö ja synnyttää luonnollisesti kotona."

Sanoin, ettei Deniseen voi luottaa. "Hän pitää sisällä kenkiä -

ja kulkee avojaloin ulkona. Älä luota häneen."

En halunnut perua suunnitelmia enkä lääkäriä.

Tapasimme doulan ja kätilön. Molemmat arvostettuja.

Paikan päällä meidät toivotettiin tervetulleiksi kätilöpalveluun.

Suoraan sanoen sana "kätilö" on vähän epämiellyttävä.