Trophy

Ollaan ihan hissukseen. Tänään on tuulista.

Toivottavasti saan ison. - Oletko valmis ampumaan ison?

Joo. - Yritetään ainakin.

Tuolla näkyy peuroja. - Niitä on kaikkialla.

Tuo on aika hyvä. - Voisinkohan ampua sen?

Sen ikä pitää määrittää, ennen kuin päätämme ampua.

Jos se on utelias, se voi tulla lähelle.

Tuolla on kaksi urospeuraa. - Hyvä tilaisuus.

Ota mukava asento ja valmistaudu. Kaikessa rauhassa.

Tähtää tuon laiduntavan oikeaan koipeen.

Voit toki odottaa, mutta nyt olisi oiva tilaisuus.

Kaadoit sen, poika! Missä se nuorempi menee?

Isä, se nousee ylös. - Ei se lähde mihinkään. Älä huoli.

Tapoit naaraan. - Se oli nuori uros.

Mennäänpä sitten. Pidä tätä.

Jes!

Tärisevätkö kätesi? Mennään.

Hyvää työtä. Katso noita sarvia.

Jopas jotakin. Esimerkillinen osuma, Jasper.

Pitele asetta näin.

Onko hyvä? - On.

Kannattele päätä näin.

Maassa se ei näytä hyvältä.

Kokeillaanpas. Jep, juuri noin.

Hymyä! Ensimmäinen urospeurasi.

Näin. Väsyttääkö? Hymyile vielä vähän.

Selvän teki. Se on nyt historiaa, kuten sanotaan.

Ei enää peuroja sinulle. Siirryt isompiin saaliisiin.

Nosta sen päätä.

Yksi, kaksi, kolme.

Lyhyitä, syviä hengenvetoja.

Tila on vakaa.

Missä harja on?

Piikitän.

Paras juosta, kun se on kyljellään.

Operaatio on ohi hetkessä. Se on kivuton.

Kaiketi vaarattomampi kuin viisaudenhampaan poisto ihmiseltä.

Muutamissa minuuteissa eläin palaa laumaansa.

Menee noin kaksi vuotta, ennen kuin operaatio toistuu.

Tiedämme salametsästäjien suosivan pitkäsarvisia yksilöitä.

Kahden vuoden välein elämä pelastuu.

Jos sarvikuono saisi itse valita, se varmasti sanoisi:

"Uhraan sarveni mieluusti, jotta henkeni pelastuu."

Tuolla se jo köpöttelee normaalisti, täysin kunnossa.

VUONNA 1900 MAAPALLOLLA ELI 500000 SARVIKUONOA

TÄNÄ PÄIVÄNÄ NIITÄ ON ALLE 30000

VUODESTA 1970-

MAAPALLON VILLIELÄINTEN MÄÄRÄ ON PUDONNUT 60 %

Minä tiedän, miten sarvikuonot voidaan pelastaa sukupuutolta.

Myymällä niiden sarvia ja kasvattamalla kantaa.

Annan tehtävän:

Nimeä laji, joka on kuollut sukupuuttoon-

kun sitä on jalostettu ja hyödynnetty kaupallisesti.

Sellaista ei ole. Ei ainuttakaan.

Tämä tässä on dorper-lammas. Teetämme täällä karitsoja.

Ruokimme ne, suojelemme pedoilta-

ja jalostamme valioyksilöitä. Kasvatamme seuraavaa sukupolvea.

Siellä on kaverisi. Mene veljesi luo.

Kolmekuisina lampaat vieroitetaan-

ja viedään pakkaajalle Keski-Texasiin.

Lammas teurastetaan lihaksi-

joka päätyy laadukkaimpiin ruokakauppoihin-

ja muutamaan erikoisravintolaan.

Kaikkia eläimiä ei pidä ajatella lemmikkeinä.

Ihmiset eivät ymmärrä-

että kanakin kasvatetaan tapettavaksi ja syötäväksi.

Jos joku ei lapsellisuuttaan sitä tajua, sitä on vaikea selittää.

Voin vain kertoa, että rakastan eläinten kasvatusta ja lampaitani.

Jopa niitä, jotka päätyvät pöytään itsenäisyyspäivän ateriaksi.

Mutta sitä varten ne ovat. Se on niiden ainoa tarkoitus.

Ei väliä, miltä se näyttää. Ottakaa suurin vaan.

INYONIN KROKOTIILIFARMI ETELÄ-AFRIKKA

Vetäkää se.

Yksi, kaksi, kolme.

Pitäkää se nurmikolla.

Vetäkää.

Pitäkää se nurmikolla.

Älä tuki sen sieraimia.

Et voi laittaa kättäsi siihen. Tukin pian sinun nenäsi.

3,6 metriä.

Kiitos teille.

Ala kattaa maassamme useita lajeja.

CHRISTO GOMES METSÄSTYSPALVELUIDEN TARJOAJA

Villieläimiä kasvatetaan tiettyyn tarkoitukseen.

On selvää, että jotkut joutuvat saaliiksi.

Ihmisinä me syömme eläimiä ja hyödynnämme niiden nahkaa.

Sellainen on elämän kiertokulku.

Karkasiko yksi?

John! Kutsukaa John.

Hakekaa köyttä!

Hei. - Onko Christo?

Kyllä. - Tarjoatteko metsästyspalveluja?

Kuka kysyy?

Kyllä, Neels. Tarjoamme.

Pyydystän juuri krokotiileja, joten tänään ei ole aikaa.

Annetaan sen purra tätä. Sitten vedetään.

Rauhallisesti.

Villieläimiähän ne ovat.

Vaikka niitä olisi pidetty vankina-

ne voivat tappaa ihmisen ja pistää poskeensa.

Sidotut krokotiilit lastataan kyytiin ja kuljetetaan seuraavalle etapille.

Jos jättää Vegasin väliin-

yritys ei voi menestyä.

Kaikki ovat täällä.

Kaikki ottavat mittaa toisistaan.

Sillä perustelen leijonien ja muiden lajien kasvatusta.

Villieläinten kasvatus on intohimo. Laatuyksilöiden jalostaminen kiehtoo.

Siitä on aidosti ylpeä.

Safari Club International on maailman suurin metsästyskokous.

Meillä on täällä yhteensä 2000 kojua.

Noin 20000 kävijää saapuu eri puolilta maailmaa.

Täältä löytää kaikkea mahdollista liittyen metsästykseen-

mutta myös luonnonsuojeluun.

...kahdeksan kissapetoa.

Moni ihmettelee...

JOE HOSMER PUHEENJOHTAJA, SCI

...miten metsästys liittyy luonnonsuojeluun.

Kymmenen päivän tasankoriistajahti kahdelle.

Pari tuntia sitten huutokaupattiin norsujahti.

20000. 22500. Pistäkää paremmaksi! 22500.

Se myytiin noin 50000 dollarilla.

Kaikki se raha päätyy takaisin luonnonsuojeluun.

Myyty 18000 dollarilla!

Kuudes nimike on minkkitakki.

Ei vaihto-oikeutta. Malli ei kuulu hintaan.

Arvo on noin 29000 dollaria...

Lapsenlapseni ihmettelee:

"En ymmärrä, miksi isoäitini haluaa ampua seepran."

Menetän siis maineeni kolmevuotiaan silmissä-

koska lähden seeprajahtiin.

Krokotiilit ovat ilkeitä otuksia.

Niiden tappaminen ei hetkauta.

Sitä paitsi haluan saapikkaat. Ja laukun, lompakon ja vyön.

Haluamansa lajin lisäksi voi valita haluamansa yksilön.

ADAM ROBERTS TJ, BORN FREE USA

Sukupuolen, iän, värityksen ja turkin.

Voi valita minkä tahansa eläimen-

tarjolla olevasta katalogista, katsoa hinnan ja varata saaliin.

Safari Club-kokous on oikea eksoottisten lajien lihatiski.

Yksi janotuimmista saavutuksista on kaataa "viisi suurta".

CRAIG PACKER EKOLOGI

Siinä ammutaan yksi viittä lajia:

Puhveli, arvoltaan 8000-9000 dollaria.

Leopardi, 20000 dollaria.

Norsu, 45000.

Leijona, 50000.

Arvokkain ja harvinaisin on sarvikuono, arvoltaan 350000 dollaria.

Tällainen rohkaisee keräilemään lisää-

ja lietsoo pakkomiellettä.

Metsästäjän nauttima kunnia nousee jokaisen saaliin myötä.

ssä puhuttiin vireille pantavista kalastus-ja metsästyskielloista.

Kuulin, että leijonien metsästystä aiotaan rajoittaa entistä tiukemmin.

Silloin päätin, että jos haluan kaataa viisi suurta-

minun pitää muuttaa suunnitelmiani.

Valmiina.

Ei ihan vielä. Nyt!

Mahtavaa.

Metsästäjien intoa on mukava katsella.

TIM FALLON METSÄSTYSOPAS

He ovat valmiita maksamaan päästäkseen metsästämään.

He tulevat tänne intoa ja jännitystä puhkuen-

sillä Afrikassa metsästys on riskialtista.

Norsulauma on lähistöllä. Etsitään iso uros.

Ammu niin monta laukausta, että se kaatuu.

Selvän teki. - Seuraa minua.

Vielä tuhat vuotta sitten luonnossa vallitsi tasapaino.

Valitettavasti ihminen sekoitti pakkaa.

Olemme vallanneet niin paljon maata, että kaikkia lajeja on säännösteltävä.

Esimerkiksi Botswanassa on liikaa norsuja.

Oikealla! Siellä juuri. Uudestaan.

Maassa on. Hienoa työtä.

Eiväthän nämä oikeita ole-

mutta harjoittelu nostattaa intoa entisestään.

Metsästäjän katumus ei enää juurikaan piinaa.

Lapsuudesta kuitenkin muistan sen.

Toivotamme teidät tervetulleiksi Katimaan.

Kiitos, että valitsit Air Namibian.

Pienenä poikana minulla oli ilmapistooli.

Muistan elävästi, kun äiti sanoi:

"Muita lintuja saat ampua, mutta et punakardinaalia."

Ja mitä minä tein? Ammuin punakardinaalin.

Muistan yhä, miten pitelin lintua käsissäni.

Ihailin sen nokkaa ja sitä, miten upea luomus lintu oli.

Sillä hetkellä-

rakkauteni lintua kohtaan oli suurinta mahdollista-

vaikka se oli kuollut.

Uskon, että monet trofeemetsästäjät tuntevat samoin.

Haluamme napata tietyn eläimen yhden ainoan kerran.

Vain yhden kerran.

Voi sinua.

ETELÄ-AFRIKAN LUOTEISPROVINSSI

Mikä hätänä, pikkuiseni?

Hei, Johnny.

Päivä ei alkanut hyvin.

Hitto vieköön. Mitä tällä kertaa?

Täällä on kuollut sarvikuono. - Täysikasvuinenko?

Niin. - Helvetti.

Onko sillä poikasia? - Kyllä, kaksivuotias poikanen.

Kaksivuotias poikanen. - Niin.

Hitto sentään. Tämä ei koskaan lopu. - Niin...