The first 200 lines.
Lähetän hänelle mailia, kuten kehotit.
En tiedä, milloin hän vastaa.
En mene kotiin runoillan jälkeen.
On syntymäpäiväni. Menen klubille.
En valehtele äidille, Simon.
En vaan kerro hänelle.
Pysäköin autoni. Nähdään myöhemmin.
Miten voit, Dorothea?
Minulle kuuluu hyvää. Kiitos kysymästä.
Soitan ja kysyn ylimääräisiä lippuja. Teen sen heti.
Hei. - Puhun Simonin kanssa.
Hei, Simon. - Hän pyysi soittamaan.
Äiti on vierelläni ja kuulee kaiken.
Hei, Luke. Minä pukeudun nopeasti.
Haluatko kahvia? - Minä myöhästyn kohta.
Tavataan siellä.
Otitko sinä? - Miten sinä voit?
Ihan hyvin.
Tule suoraan kotiin. - Älä viitsi, äiti.
Käyn vain runoillassa. - Tiedän sen.
Kerro hänelle, Jocelyn.
Hän ei ole vielä valmis. - Onpas, mutta sinä et ole.
Tulkaa, häijyt kupeeni, oma epäjumalani.
Pursottakaa jokainen pullistuma rutikuivalla intohimolla.
Piinaa ja kärsimystä.
En kestä enempää. Haluatko lisää kahvia?
...hennot terälehteni kuiskivat kuolemaa.
Cappuccino ja espresso, kiitos.
Hyytävä tuuli kietoutuu märkivän taudin -
karmaisevaan kudelmaan.
Voi minun piinani paatoksellisuutta.
Ole hyvä. - Kiitos.
Tuo blondi flirttaili sinulle.
Pyydä häntä ulos. - Se ei olisi reilua.
Miten niin? - Koska...
Säästän itseäni toiselle. - Kenelle?
Kiitos paljon!
Ericin runot ovat kamalia. Kerro hänelle.
Ehkä emme tajua hänen runojensa neroutta.
Mennään tuonne. Kysyn tuosta kuviosta.
Emme pääse sisään.
Sinä olet ikuinen optimisti.
Olet tosi outo. - Mene virran mukana.
Hei, mitä tuo kuvio tarkoittaa?
Mikä kuvio? - Niin mikä?
Etkö näe sitä? - En.
Siistiä.
Sovimme tosi hyvin joukkoon.
Mene virran mukana!
Otatko juotavaa? - Otan.
Clary! Mikä hätänä?
Etkö nähnyt tuota?
Näin ihan varmasti, että joku tapettiin!
Joitko jotain? - En!
Ehkä ilmaan pumpattiin hallusinogeenejä.
Miksi sinä olet kunnossa? - En tiedä. Mennään kotiin.
Voitko hyvin? - Voin.
Nukuit pitkään.
Tulit myöhään kotiin. - Tulin kuitenkin.
Älä lähde. Myin taulun ja haluan juhlia.
Kuka se ainoa ostajasi on?
Varmaan vedätät häntä kuten Lukeakin.
Paraskin puhuja. - Mitä tarkoitat?
Simonia. - Hän on kuin veli.
Hän haluaisi olla enemmän.
Minä lähden. Tämä on naurettavaa.
Minne menet? - Kahvilaan vain.
Kristus! - Minä vain.
Mennään. - Minulla on kerrottavaa, Clary.
Puhutaan myöhemmin. - Näkemiin.
En ymmärrä, miksi piirrän tätä kuviota.
Taidan olla menettämässä järkeni.
Kuin "Kolmannen asteen yhteydessä".
Miestä luultiin vainoharhaiseksi, mutta hän olikin oikeassa...
Ei voi olla totta.
Mikä? - Ei voi olla totta...
Pelotat minua.
Clary, mitä sinä?
Mitä sinä katsot? - Odota tässä.
Missä malja on, Jocie?
Miten löysitte minut?
Kiitä tytärtäsi siitä.
Miksi vain minä näen sinut? - Kerro sinä.
Miksi puhun armottomalle tappajalle?
Onko tappajia muunlaisiakin?
Tiedän, mitä näin. - Luulet tietäväsi.
Miksi piirrän tätä kuviota?
Olin oikeassa. Et ole maallikko.
Anteeksi. Mitä tarkoitat?
Et ole ihminen. - Mikä sitten?
Etsi malja.
Milloin tämä alkoi? - Miksi piirrän tätä?
Vastaa!
Simon...
Claryn äiti. - Voi ei.
Vastaa. Ehkä poikaystäväsi soittaa.
Ei Simon ole sitä. - Tietääkö hän sen?
Vastaa. Tuo ääni ärsyttää.
Tulen pian kotiin. - Ei. Älä tule kotiin.
Kerro Lukelle, että Valentine löysi minut.
Rakastan sinua. - Äiti!
Äiti!
Valentine ei ikinä saa maljaa.
Älä juo sitä! Tule tänne.
Vastaa jo.
Anteeksi. Sattuiko sinuun? - Pysy aloillasi.
Äiti?
Äiti?
Nousepa ylös.
Riittää jo! Rauhoitu.
Se on kuollut.
Mikä hitto tuo oli?
Et uskoisi, jos kertoisin.
Kerro silti.
Se oli demoni.
Olet oikeassa. En usko sinua.
Se olento, jonka näit minun tappavan...
Sekin oli demoni.
Demoni voi vallata eläviä olentoja.
Et voi luottaa edes läheisiisi.
Miksi luottaisin sinuun?
Pelastin henkesi.
Ole kiltti ja avaa ovi, Dorothea!
Voitko sinä?
Tiedätkö mitä äidilleni kävi?
Tiedätkö?
Näetkö sinä hänet? - Hänhän on noita.
Muutit piparkakkutalosta yksiöön.
Missä äitini on? - Minä en tiedä.
Hän mainitsi nimen Valentine.
Ole hyvä ja poistu. - Kerro ensin jotain.
Ihan mitä hyvänsä.
Katsotaanpa mitä kortit kertovat.
Minä en usko tuollaiseen... - Istu.
Liu'uta kättäsi korttien yli.
Äitini maalaamia. - Sain kortit häneltä.
Katsotaanpa, minkä kortin valitset.
Maljojen ässä. - Muutoksen malja.
Mitä sitten? - Älä piittaa hänestä.
Miksi Taivaallinen väline on täällä?
Miten se liittyy minun äitiini?
Äitisi oli varjometsästäjä, kuten hän.
Äitini on taidemaalari.
Hän ei kertonut sinulle.
Hän on kateissa, enkä tiedä mistä etsiä.
Minäpä tutkin mielesi.
Mielessäsi on jokin sulku.
Äitisi palkkasi taitavan suojelijan.
Suojelemaan miltä? - Muistoiltasi.
En muista, mitä minun piti unohtaa.
Älä mene.
Oli hauska tavata.
Mitä helvettiä?
Pelästyin sinua. - Mitä on tapahtunut?
Äitini on kateissa.
Joku vei hänet ja tuhosi kotimme.
Eräs kundi auttaa minua etsinnöissä.
Sinä et näe häntä ja...
Clary?
Voi ei. Minäkään en näe häntä enää.
Jace Wayland, demonien metsästäjä.
Simon Lewis, avaimenhaltija.
Oletko portinvartija? - En ymmärrä.
Hetkinen. Näetkö sinä hänet?
Tietenkin näen. Miten niin?
Tämä on kovin hämmentävää.
Kuka? - Isäni. Hän kuoli, kun olin kaksi.
Mistä on kyse?
Äitisi on kateissa -
ja olet tekoblondin goottifriikin kanssa.
Mistä tunnet hänet? - Hän löysi minut.
Miten niin löysi? - Katso tätä.
Hiukseni ovat luonnostaan vaaleat.
Simon? Äitini soitti sinulle.
Mikset vastannut?
En tiennyt vaarasta. - Koska et vastannut!
Mikä tuo on?
Jotain ikävää. Mistä äitisi sai tämän?
Minun on löydettävä Luke.
Outoa. Luken auto on täällä. Tätä kautta.
Odota täällä. - Älä komentele minua.
Rauhoitu. Varoita tulijoista.
Outoa, etten ole käynyt Luken kellarissa.
Mitä?
Kerro minulle, Lukey. - En tiedä mitään.
Älä tee tästä vaikeaa.
Kuuntele.
Kerro totuus. Muuta minä en kalpaa.
En tiedä, missä malja on.
Sinä ja Jocie olette läheisiä.
En ole tyhmä, enhän? Älä vastaa.
Jos kerrot, missä Muutoksen malja on -
Jocielle el käy kuinkaan.
Kerro minulle totuus, Lukey.
En tiedä. - Älä suututa minua.
Sanoin jo... - Älä!
Kysyn vielä kerran. Missä malja on?
En tiedä.
Meillä kummallakin on sama tavoite -
ja sinä tiedät, missä malja on.
No comments yet. Be the first to leave one.