Swapped

VÄÄRISSÄ NAHOISSA

Seis siihen paikkaan.

Olen Ollie. Tämä ei yllättäen ole elämäni pahin päivä.

Ei suinkaan.

Tämä tapahtui kauan sitten, kun olin vielä pieni.

Niin kauan kuin muistan, olen aina ollut luonteeltani utelias.

Hei, isä.

Onko jano?

Ollie, älä ikinä luota muihin olentoihin.

Pikku Ollie-poitsu! Tein sinulle uuden sadonkorjuuhatun.

Hän poistui saarelta. -Niinkö?

Äiti, et voi uskoa, mitä näin.

Se oli uskomatonta. Siellä oli lehtiä, joilla oli silmät.

Ja valtava sateenkaarisuomukala, joka hymyili minulle.

Iso sateenkaarikalako? Ihan sama! Saarelta ei lähdetä.

Miksei? -Koska se on vaarallista.

Olimme huolissamme. -Ei se ole iso juttu. Minä vain tutkin.

Pookoot eivät ole uteliaita.

Mikä on mottomme? -Kun piiloudun tänään, niin henkiin jään.

Aivan.

Siksi meillä on pookoo-nenät.

Haistamme uhat ja voimme pysyä poissa.

Haistamme kaiken, mutta kaikki ei ole uhka.

Nyt riitti. Kerron hänelle Tarinan. -Caloo, ei.

Tarinanko?

Sen Tarinanko? Haluan kuulla sen.

Hän on liian nuori kuulemaan sudesta ja saisi painajaisia.

Loddin vanhemmat kertoivat. -Ei kuunnella heidän neuvojaan.

Hyvänen aika. Älä viitsi.

Mitä ihmettä? -Hänen pitää tietää!

Isoäiti?

Tuuli vihelsi aavemaisesti pyhäinjäännösten poikki,

kun synkkä hahmo tuli pimeänä ja pilvettömänä yönä.

Suuri tuhoaja sytytti helvetin tulen -

ja poltti laakson.

Vau. Tästä tulee mahtavaa! -Äiti, voitko rajoittaa vähän?

En!

Kaikki alkoi kauan sitten,

kun Laakso oli ihan erilainen paikka.

Pookoot eivät aina asuneet saarella kuten nykyään.

He asuivat muiden eläinten keskellä -

ja pelkäsivät hurjaa sutta, joka vainosi laaksoa.

Mutta sitten kaikki muuttui.

Laaksoon tuli valtavia olentoja -

eli dzoita, jotka ovat upeita käveleviä hedelmätarhoja.

Valtavassa viisaudessaan ja ystävällisyydessään -

dzot antoivat olennoille lahjan.

Niiden oksilla kasvoi hehkuvia taikapalkoja,

joilla oli uskomaton voima muuttaa olennot toisiksi.

Palot antoivat niille kyvyn ymmärtää toisiaan,

mikä yhdisti ne kaikki.

Mutta Laakson hallinnan menetyksestä katkeroitunut susi -

inhosi uutta tapaa -

ja varasti dzojen lahjan muuttuakseen hirviöksi.

Siitä tuli Tulisusi!

Se halusi tuhota palot ja hyökkäsi dzoiden kimppuun!

Se teurasti ensimmäiset neljä!

Sitten se ajoi loput pois.

Se aiheutti kivivyöryn,

josta syntyi pato.

Se karkotti dzot ikuisesti Laakson ulkopuolelle.

Ilman dzoita se syöksi Laakson olennot -

jälleen pelon ja epäluottamuksen syövereihin.

Tulisusi hallitsee yhä laaksoa -

tähän päivään asti.

Aika hyvä tarina, vai mitä?

No...

Miten niin no?

Entä veri ja suolenpätkät?

Entä jos Tulisusi repisi käpysiilit palasiksi -

ja söisi niiden sisälmykset? Se olisi mahtavaa.

Hän on sinun poikasi.

Rakastamme sinua. Haluamme, että olet turvassa.

Tiedän. -Katso ympärillesi.

Tämä paikka ja pookoot -

ovat ainoa juttu, mitä sinun ei tarvitse pelätä.

Siksi juhlimme tänään -

kiittääksemme papulisadosta.

Olemme onnekkaita, koska saamme kaiken tämän.

Paikoillanne, valmiit, papuleja!

Javaniko?

Meidän ei pitäisi olla uteliaita.

Ollie!

Haistan, että olet täällä jossain. Missä sinä olet?

Isä, älä huoli. Tämä ei ole vaarallista vaan fiksua. Katso.

Opetin sille sen tempun.

Opetin sen syömään.

Ollie.

Mitä sinä oikein teit?

Jep, se oli elämäni pahin päivä.

Uteliaisuus tappoi kissan.

En tiedä, mikä se on, mutta uteliaisuuteni tuomitsi pookoot.

Javanit syövät kaiken. -Niitä tulee lisää joka vuosi.

Ne vievät kaiken. -Entä hätäannokset?

Ne loppuivat.

Varasto on melkein tyhjä.

Miten selviämme talvesta?

Pitää löytää lisää papuleja tai...

Tai mitä?

Näemme nälkää.

Hei, isä.

Isä, kävin pinnalla lehtinaamiossa.

Minä löysin tämän.

Miksi syötin sitä javania?

Mikä minua vaivaa?

Toimiiko se?

Isä, se toimii. Kuulkaa kaikki!

Keksin ratkaisun!

Mahtavaa!

No niin.

Kukas se siinä.

Sankari. Anna tulla.

Senkin höyhensäkki. Tule jo.

Mitä odotat? Ala tulla!

Tule tappelemaan!

Hehkuva palkoko?

Tarinasta?

Se on totta.

Ei!

Emme tee tätä. Emme tarvitse maagisia hehkuvia palkoja.

Tämä on sinun syytäsi, tyhmä javani!

Ollie!

Löydy jo.

Ollie... Hei?

Ollie!

Voi päätäni. -Ollie!

Sinäkö siellä? -Joo. Täällä alhaalla!

Hän on täällä! Löysin hänet.

Hän on tosi pimeässä kuopassa.

Mitä teet siellä? -Jäitkö jumiin?

Sattuuko nilkkaan, jalkaan vai selkään? Ei kai päähäsi?

Ei päähän. On vain vähän outo olo.

Tule sitten ulos.

Tullaan.

Javani!

Mitä? Missä?

Hetkinen. Minä olen...

Ei. Minä olen...

Javani!

Ei, äiti. Auta minua.

Äiti, minä tässä.

Ollie?

Auta minua.

Minua pelottaa, äiti.

Onko tuolla linnulla Ollien ääni?

Se tarkoittaa,

että lintu söi Ollien! Javani söi Ollien!

Ei! Ollie!

Calli! -Javani söi Ollien.

Pookoosaariko?

Javaneja!

Hei!

Häipykää! Pois kimpustani!

Odottakaa!

Ivy? -Pysykää loitolla!

Niin, Lily? -Onko hän vähän outo?

Vähänkö? Katso, mitä teit hänelle, Ivy.

Häipykää! -Violet, älä ole dramaattinen.

Hän on kunnossa. Hei, iso poika. Miten menee?

Pysykää loitolla. Sinä siinä.

Kiität oudosti. Pelastin sinut. -Me pelastimme.

Jos tarkoitat sillä minua, joka tein sen yksin ilman apuanne,

niin me pelastimme sinut.

Peräänny! Älä liiku. Sinä ja sinä!

Käytän tätä.

Laita keppi pois.

Rikoit hänen aivonsa.

Enkä rikkonut.

Hei. Olen Ivy, ja he ovat siskoni.

Voimme esittäytyä itse. Olen Violet.

Ja hän on Lily. -Hei!

Tarvitset vähän hoitoa, joten vien sinut Javanivuorelle.

Javanivuorelleko?

Niin. Se on koti. -En mene sinne. Se ei ole kotini!

Hyvä on. Rauhoitu. Siellä on kaikki, mitä hoitosi vaatii.

Luota minuun. -Sinuunko?

Huvittavaa. -Ehkä kaatuminen vaikutti hänen kuuloonsa.

Ymmärrätkö minua?

Ymmärrän ihan hyvin, mitä sinä ja ovelat varkaasi...

Minä... Odota. Minä...

Minä ymmärrän sinua.

Miten se on mahdollista?

Koska olen ansassa javanin kropassa!

Ottakaa höyhenet irti minusta!

Höyhenet pois!

Hän on sekaisin. Mitä teimme?

Mekö? Mitä hän teki? -Olen jumissa!

Tuo ei auta.

Olen jumissa! Auttakaa minua!

Sinuako? Auttakaa minua! Pyöritän sontaa!

Mene pois edestä.

Puhutko sinäkin?

Joo, neropatti, ja puhun sinulle.

Ala painua siitä. -Voitko lisätä vauhtia?

Kauanko sontaa pitää odottaa?

Valitatko sinäkin? Ensin tuo ääliö ja nyt sinä!

Ei tarvitse huutaa. Miten olisin tiennyt? Ne näyttävät mutapalleroilta.

Ivy, nyt hän juttelee ötököille.

Ivy, hän puhuu sonnasta. Kerro hänelle, mitä teit.

Ai pelastin hänet sankarillisesti? -Hän tarkoittaa sitä toista juttua.