Nosferatu (Nosferatu, eine Symphonie des Grauens)

Uploaded by Sylvesteri

Nosferatun restauroi 2005 - 2006 Luciano Berriatúa -

vuoden 1922 ranskalaisen nitraattikopion pohjalta.

Puuttuvat kohtaukset otettiin varmuuskopiosta, -

joka oli tehty Tšekkoslovakiassa 1920-luvulla levitetystä kopiosta -

sekä ranskalaisesta nitrokopiosta vuodelta 1930.

Saksankieliset välitekstit saatiin pääosin varmuuskopiosta.

Puuttuvat välitekstit täydennettiin ja varustettiin merkinnällä FWMS.

Kopioinnin toteutti L'Immagine Ritrovata Bolognassa.

ALKUSOITTO

NOSFERATU Kauhun sinfonia

1. näytös

Merkintöjä koskien suurta kuolemaa Wisborgissa Herran vuonna 1838

Nosferatu - sana kalskahtaa kuin kuolonlinnun kutsu keskiyöllä.

Varo lausumasta sitä, tai elämän kuvat haalistuvat varjoiksi, -

kaameat unet nousevat sydämestä ja ravitsevat itseään verelläsi.

Pohdin pitkään suuren kuoleman alkua ja päättymistä -

synnyinkaupungissani Wisborgissa.

Tämä on sen tarina.

Wisborgissa asuivat mies nimeltä Hutter ja tämän nuori vaimo Ellen.

Minkä tähden surmasit kauniit kukkaset?

Älkäähän hätiköikö, nuori ystävä! Kukaan ei pääse pakoon kohtaloaan.

Oli myös kiinteistönvälittäjä nimeltä Knock, -

josta kiersi monia huhuja.

Varmasti tiedettiin vain, että hän maksoi väelleen hyvin.

Kreivi Orlok Transilvaniasta -

tahtoo ostaa pikku kaupungistamme hienon talon.

Voisitte ansaita sievoisen summan rahaa.

Se vaatii tosin vähän vaivaa.

Hivenen hikeä ja kenties... tilkan verta.

Hän etsii hienoa, autiota taloa.

Talo vastapäätä omaanne. Tarjotkaa sitä hänelle!

Nuori ystäväni, matkustakaa kiireesti aaveiden maahan.

Matkustan kauas pois, varkaiden ja aaveiden maahan.

Hutter vei murheellisen vaimon ystävänsä, -

varakkaan laivanvarustaja Hardingin ja tämän sisaren hoiviin.

Ole huoleti.

Nuori Hutter matkasi pitkin monia pölyisiä teitä.

Lopulta Karpaattien huiput siinsivät hänen edessään.

Hevoset askelsivat raskaammin.

Pian ruokaa! Minun pitää päästä kreivi Orlokin linnaan!

Ette saa nyt jatkaa matkaa, ihmissusi kuljeksii metsissä.

Vampyyreistä, hengistä, taioista ja seitsemästä kuolemansynnistä

Belialin siemenestä sikisi vampyyri Nosferatu, -

joka ravitsee itseään ihmisverellä.

Olio asustaa luolissa, hautakammioissa ja arkuissa, -

jotka ovat täynnä Jumalan kiroamaa multaa Mustan surman mailta.

Vampyyreistä, hengistä, taioista ja seitsemästä kuolemansynnistä

Vauhtia, aurinko laskee!

Maksakaa mitä tahansa, emme jatka eteenpäin!

Emme jatka. Solan tuolla puolen ei ole turvallista!

Hutter oli tuskin ylittänyt sillan, -

kun hän joutui pelottavien näkyjen valtaan, -

joista hän usein on minulle kertonut.

Annoitte minun odottaa liian kauan.

On lähes keskiyö. Palvelijat nukkuvat.

1. näytöksen loppu

2. näytös

Satutitte itsenne. Kallisarvoinen veri!

Emmekö viettäisi hieman aikaa toistemme seurassa?

Auringonnousuun on vielä kauan, ja päivällä minä nukun.

Totisesti, nukun mitä syvintä unta.

Auringon noustessa myös Hutter vapautui yön varjoista.

Rakkaani! Rakkaimpani!

Ethän sure, vaikka rakastettusi viipyy poissa luotasi.

Hyttyset ovat oikea vitsaus. Kaulassani on kaksi pistoa.

Vieri vieressä, yksi kummallakin puolella.

Autiossa linnassa uni on raskasta, mutta älä murehdi.

Illan aavemainen valo -

näytti herättävän linnan varjot jälleen henkiin.

Vaimollanne on kaunis kaula...

Ostan talon. Hienon, aution talon vastapäätä omaanne.

Yöllä samainen Nosferatu iske kyntensä uhriinsa -

ja imee tältä veren saatanalliseksi elämännesteekseen.

Varokaa, ettei hänen varjonsa pahan hengen tavoin -

teitä vaivaisi kauhistuttavin unin.

Samaan aikaan

Ellen!

Lääkäri! Hakekaa lääkäri!

Hutter!

Vaaraton verentungos.

Lääkäri puhui Ellenin pelosta kuin tuntemattomasta sairaudesta, -

mutta tiedän hänen sielunsa sinä yönä kuulleen kuolonlinnun kutsun.

Nosferatu levitti jo siipiään.

Aamun valjetessa Hutter ryhtyi etsimään syytä öiseen kauhuunsa.

Ellen!

Lautturit eivät tienneet, -

mitä kammottavaa kuormaa he kuljettivat virtaa alas.

2. näytöksen loppu

3. näytös

Talonpojat toivat hänet eilen sairaalaan.

He kertoivat hänen pudonneen jyrkänteeltä. Hän kuumeilee yhä.

Arkkuja...

Nosferatu oli matkalla. Vaara lähestyi Wisborgia.

Paracelsuksen seuraaja tohtori Bulwer -

tutki tuolloin luonnon saloja ja niiden syviä yhteyksiä.

Kuunari Empusalle oli lastattu ruumisarkkuja täynnä multaa.

Aluksen on määrä lähteä merelle vielä tänä yönä.

LASTAUSTODISTUS Empusa

Reitti: Galatista Wisborgiin Lastaussatama: Varna