Boys in the Trees

On yö

Se yö, kun haudasta ilakoidaan

Hähää!

Nämä eivät ole ystäviäsi. Kaverisi ovat tuolla.

Ota kamasi mukaan.

- Valmiina loistokuvaan? - Tietty!

Oletko sokea? Helvetin homo!

Montako kertaa se pitää sanoa? Et voi tulla tänne.

Oletko vielä mykkäkin!

Ylös siitä! Häivy.

Häivy, paskahomo!

Tuo friikki kammottaa.

Mikä paskapää.

- Hei, pojat. - Kaikki hyvin?

Hei, herra M.

Yritän herättää printterin henkiin.

Onko johto seinässä?

- Korjattu. - Mitä?

Näytä, mitä teit.

Herra M, ei täytekeksejä?

- Et kai tiennyt että tulen. - No, viimeinen koulupäivä.

- Onko surullista? - Ei minusta.

- Syötkö kotona? - Etkö osaa itse käyttää mikroa?

- Kyse ei ole vain ruuasta, vaan... - Yhteisestä laatuajasta.

- Mistä halusit puhua? - Mitä teet illalla?

- Skeittaan ja kerjään karkkia. - Eikö pitäisi lukea?

Kokeet alkavat vasta ensi viikolla.

New Yorkin stipendiin tarvitaan hyvät arvosanat.

- Oletko nuuskinut huoneessani? - Tämä tuli tänään postissa.

Toiselle puolelle maailmaa? Mikset opiskele täällä, kuten minä?

Sitä voi miettiä.

Valokuvaus on kiva harrastus, mutta ei sillä voi elää.

Puhutaan tästä joku toinen kerta. Vaikka kun täytän 18.

Corey?

Niin?

Voisimme lähteä kalaan viikonlopuksi. Mitä sanot?

Eikö kuulostakin kivalta?

Minun pitää lukea.

- Tappakaa minut, jos olen tuollainen. - Lupaan.

Koko pullo vodkaa? Hän huomaa, että se katosi.

Mitä hän voi tehdä? Ikävystyttää sinut kuoliaaksi?

Pois sängyltä, urpot. Hitto.

Mikä on illan suunnitelma?

Vähän karkkia ja kepposia, paljon tissejä.

Sitähän olemme tehneet koko lukion.

Mitä nyt, New York?

Eikö kelpaa sinulle?

- Suutuitko tuosta? - Luulin että kaikki menevät Box Hilliin.

- Maailma on suuri paikka. - Jätät siis meidät?

Emme voi roikkua baarissa pössyttelemässä ikuisesti.

Mikä siinä on vikana?

Hei, Dave Grohl! Ole hiljaa!

Se on vain yksi vaihtoehto.

En tiennyt, että hermostut siitä. Älä nyt itkemään rupea.

Minua ei itketä, paskapää.

En tykkää, kun äiti ja isi riitelevät.

- Hei. - Päästät valoa sisään.

- Tarvitsetko apua? - En.

Tämä ei ole ihan huono. Hyvä rajaus.

Kaikkein paras, rusina pullassa...

Se on varmasti tämä.

- Tästä pitää tehdä kopioita. - Miksi?

Etkö halua toteuttaa unelmiasi?

Näyttää maailmalle lahjojasi? Onneksi sinulla on tällaiset ystävät.

- Vaikket itse tajua sitä. - New Yorkissa ei ole kyse sinusta.

Etkö koskaan kyllästy? Aina samaa paskaa.

- Etkö halua pois? - Minä olen täällä jumala.

Riittää ruohoa, pantavia naisia ja hakattavia homoja.

- Mitä hän on tehnyt sinulle? - Minä selitän sinulle viidakon lait.

Jos haluaa olla susi, pitää tappaa lampaita.

Miten valitset?

- Tee mitä haluat. - Niin sitä pitää.

Älä ole hapannaama. Nyt on halloween.

Y2K TULEE

- Haluatko hoitaa homman? - Viidakon laki?

Siihenhän me nojaamme.

Mitä oikein esität? Lammasta suden vaatteissa?

Ihan sama.

Halloween on amerikkalaisten tikkarikauppiaiden keksintö.

Väärin.

Vai niin? No mitä sitten.

"On yö, se yö, kun haudasta ilakoidaan"

"ja pahat noidat leikkivät."

"Sitä luulee vain tuulen ulvonnaksi."

"Mutta ei, asialla ovat he."

"Asialla ovat he!"

- Kiva kuva. Mutta ei parhaasi. - Pojista se on.

No hehän ovatkin varsinaisia taidekriitikoita.

- Mikä hätänä? - Miten niin hätänä?

- Vedät kamaa vain kun murjotat. - Kaikki hyvin.

- Näistä ei sentään tule syöpää. - Se on sen arvoista.

Voitko tulla alas? En pidä korkeuksista.

Makuuhuoneeni on tokassa kerroksessa, sekin on liian korkealla.

On paljon pelottavampaa kuin putoaminen.

Olet mukavampi kun et ole noiden kanssa.

- Ihmisen pitää sopeutua. - Onko se sen arvoista?

Vaikka osaisi käyttää ilokaasua, se ei takaa elinikäistä ystävyyttä.

- Älä mollaa ystäviäni. - He eivät ymmärrä sinua.

Olemme teinejä.

Kukaan ei ymmärrä meitä, sehän se hauskaa onkin.

Ei.

Aina on joku, joka ymmärtää.

- Muutkin haluavat pois täältä. - Kuka sanoi, että haluan pois?

Minulla on kaikki, mitä tarvitsen.

Ruohoa poltettavaksi, homoja hakattavaksi ja akkoja... pantavaksi.

Jointtia tarjolla.

Romany, pikku pössyt?

Coz, otatko?

- Vielä yhdet? - Ei kiitos.

Corey, mihin menet?

Hitto, myöhästyn töistä.

Jätä väliin.

- Odota! - Joidenkin on käytävä töissä.

Paraskin. Isäsi ostaa kaiken, mitä haluat.

Mikä hätänä? Pelkäätkö, että poikaset lentävät pesästä?

Jango-parka.

- Hei... - Siirry.

- Minulla on yövuoro. - Sitten olet oikeassa paikassa.

Tyypit, lähdetään. Vauhtia.

Vauhtia nyt.

Karkki tai kepponen.

Oletko kunnossa?

- Yritätkö tappaa minut? - Mitä hittoa?

- Jättäkää minut rauhaan. - Et omista tätä paikkaa.

Luulin että olette jengillä panemassa jotain näytelmäkerhon vajakkilutkaa.

- Minulla on sentään kavereita. - Ja varmaan kivoja, jos tuntee.

Niin ovatkin.

Miksi sitten olet täällä?

Hei, sinusta vuotaa verta.

Hitto!

- Vieläkin vedätettävissä. - Senkin paska.

Ei ihme, ettei sinusta pidetä.

- Onko sinulla syötävää? - Näytänkö tarjoilijalta?

- Etkö käynyt karkkikerjuulla? - Se on pentujen hommia.

- Me olemme pentuja. - Ehkä sinä.

Aivan, pappa. Siksi sinäkin olet pukeutunut teinisudeksi.

Mikä itse olet? Äitisi?

Mikä nyt? Jonah!

Anteeksi. Se oli tyhmästi sanottu.

Lyö, jos halua. Ihan mihin vain.

- Saata minut kotiin. - Mitä?

En lyö sinua. Mutta saat saattaa minut kotiin.

- En mene kanssasi minnekään. - Saatoin saada aivotärähdyksen.

Saatan eksyä. Tai kaatua ja kuolla.

Tai ehkä olet sen velkaa, vanha kamu.

Olisin tehnyt kakkua jos olisin tiennyt heidän tulevan.

No, lähdetään sitten.

- Emmekö jää juttusille? - Vauhtia, munapää.

Näetkö, missä olemme?

Sillalla?

Eikä millä tahansa sillalla.

- Kokytosin ylittävällä sillalla. - Jossa verhot ovat ohuet.

Kun ylitämme sen, hylkäämme kaiken maallisen.

Kun ylitämme sen, hylkäämme kaiken maallisen.

Astumme lumottuun maailmaan, jossa kaikki näkyy todellisena.

- Unet ovat totta. - Ja myytit myös.

Kaipaan sitä leikkiä. Kaikki oli silloin yksinkertaisempaa.

- Ja tylsempää. - Tylsää?

Näimme zombeja, aaveita ja ihmissusia.

- Minua ei kyllästyttänyt. - Se oli typerä lasten leikki.

Me pennut pelottelimme toisiamme saduilla ja surkeilla tehtävillä.

- Leikitään sitä taas. - Me ei olla enää lapsia.

Eikä aikuisiakaan. Vielä.

Ja haluan näyttää sinulle jotain.

Usko pois, et voi näyttää mitään kiinnostavaa.

Oletko varma?

- Sattuuko päähän edelleen? - Ihan kamalasti.

Sen jutun on parasta olla tosi uskomaton.

Lupaan.

Vain tämä ilta. Älä kuvittele, että olemme ystäviä.

Ei tulisi mieleenkään.

Muista säännöt:

- Tämä loppuu vasta kotona. - Eikä jänistetä kesken kaiken.

Oletko valmis ylittämään sillan?

Mennään.

Oikotie.

Viime viikolla satoi, tuonne voi jäädä jumiin.

Tämä on Kokytos. Se on portti jonnekin.

Se voi viedä minne tahansa. Missä on seikkailunhalusi?

Missä sinun järkesi on? En mene tuonne.

- Pelottaako että kuolema odottaa? - En minä kuolemaa pelkää.

Jeannie pelkäsi.

- Onko tämä osa peliä? - Etkö ole kuullut niitä tarinoita?

Olipa kerran, toista kertaa ei ollut.

Jeannie-niminen tyttö pelkäsi pimeää.

Hänkin leikki Kokytosia isosiskonsa kanssa.

Leikissä he olivat prinsessoja, jotka asuivat kaukaisessa limassa.

Kaksi uneksijaa yhdessä maailmaa vastaan,

odottamassa elämän alkua.

Eräänä päivänä ritarit tulivat.

Mutta he eivät olleet urheita tai rohkeita.

Vaikka tytöt olivat kauniita, he eivät olleet viisaita.

Sudet voivat olla missä tahansa hahmossa.

Jeannie ei halunnut jäädä yksin, joten hän seurasi.

Mutta välimatka kasvoi koko ajan. Lopulta sisarta ei enää näkynyt.

Jeannie pelkäsi pimeää, mutta vielä enemmän yksin oloa.

Hän ei tiennyt pimeistä paikoista, jonne ei saa mennä yksin.

Tunnelit voivat olla pidempiä kuin miltä näyttävät.

Ja joistakin asioista ei voi lukea satukirjoista.

Kaikki eivät selviä pimeydestä.