The World According to H & M 2014

Gisele Bündchen haluaa hengailla kanssani.

Väkijoukot haluavat repiä minulta vaatteet päältä.

David Beckham jahtaa minua alushoususillaan.

Minä olen...

H&M.

Punaiset nimikirjaimet tarkoittavat Hennesiä & Mauritzia.

Yritys syntyi 1940―luvulla Ruotsissa.

Vuosien varrella se on paisunut globaaliksi jätiksi.

Yhtiötä johtaa Perssonin suku, joka on Skandinavian varakkain.

Perssonit keksivät, ettei muodin tarvitse olla kallista.

T―paita tai hame maksaa elokuvalipun verran.

H&M toteuttaa kuluttajien haaveet vuoden ympäri ―

ja porskuttaa eteenpäin.

Vuonna 2013 yhtiö teki 1,92 miljardin euron nettotuloksen.

Tervetuloa maailman toiseksi suurimman vaateketjun maailmaan.

n ainutlaatuinen myyntiväittämä on, ―

että se sovittaa yhteen kapitalismin ja moraalin.

Vastuullisuus on tärkeä osa asiakkaalle tarjoamaamme tuotetta.

Tutkimme puolen vuoden ajan Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa ―

tätä puhtoisena esiintyvää yhtiötä.

Tutustuimme maailmalla n pimeään puoleen ―

ja törmäsimme varsin erilaiseen todellisuuteen.

Työntekijät ovat pettyneitä.

H&M tarkoittaa meille nykyisin vihaa ja valheita.

Tehdastyöläiset ovat vaarassa.

Työ on vaarallista. Pelkään, että rakennus sortuu päälleni.

Veroja kierretään ovelilla konsteilla.

H&M ei ole maksanut tuloveroa Bangladeshissa koko 28 vuoteen.

Sama pätee kaikkiin maihin, joista hankimme tuotteita.

Kaikki verhotaan salailun kulttuuriin.

Pane se pois. Laske kamera ja sammuta se.

Tutkimme monikansallista yhtiötä, ―

joka kaupittelee onnellista muodin globalisaatiota.

Aloitamme tutkimusmatkamme n maailman syövereihin ―

peruskäytännön mukaisesti.

Pyydämme H&M:n viestintäosastolta kuvauslupia.

Haluamme tutustua yhtiön toimitiloihin, työntekijöihin, ―

tehtaisiin ja myymälöihin.

Ennen kaikkea haluamme tavata Karl―Johan Perssonin, ―

parrasvaloissa viihtyvän nuoren toimitusjohtajan.

Vastaus tulee parissa päivässä.

Pyyntömme evätään kohteliaasti, mutta jyrkästi.

Valitettavasti emme voi myöntää pyytämiänne erilaisia kuvauslupia.

Olimme haaskanneet aikaamme, ja kaikki pyyntömme evätään.

Pakkaamme kuitenkin laukkumme.

Matkamme alkaa kaukana n Ruotsin päämajasta:

Kaakkois―Aasiasta.

Matkaamme Bangladeshiin, ―

joka kuuluu n tärkeimpiin tuottajamaihin.

Se on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin tekstiilien viejä.

Bangladesh on tuottanut H&M:lle vaatteita jo noin 30 vuoden ajan.

Kyse ei silti ole vain kaupankäynnistä.

H&M haluaa esiintyä sosiaalisen vastuun esikuvana.

Yhtiön toimitusjohtaja on luvannut tämän itse.

Haluamme parantaa Bangladeshin vaateteollisuuden työläisten oloja.

Olemmekin panostaneet jo useamman vuoden ajan ―

Bangladeshin tekstiiliteollisuuteen.

Miltä H&M:n eettinen paratiisi näyttää virallisten puheiden takana?

Tässä on Bangladeshin pääkaupunki Dhaka.

Jättiläiskaupungin saastetasot ovat maailman huippuluokkaa.

Asukkaita on 15 miljoonaa, ja heitä on 44 000 per neliökilometri.

Asukastiheys on maailman suurin.

40 prosenttia asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella ―

ja alle dollarilla päivässä.

Olemme siis halpatekstiilien mekassa.

Paikallistehtaiden suurin asiakas on arvatenkin H&M, ―

mutta muutkin isot vaatemerkit teettävät tuotteitaan Dhakassa.

Aamukahdeksalta neljä miljoonaa työläistä suunnistaa vaatetehtaisiin.

Tekstiilityöläiset kulkevat jonossa rapistuneisiin tehdasrakennuksiin.

Dhakan 500:sta virallisesti listatusta tehtaasta ―

164 valmistaa vaatteita H&M:lle.

Toimittajina emme kuitenkaan pääse tehtaisiin ―

ilman yhtiön lupaa.

Olemme ranskalaisia sisäänostajia.

Tekeydymme tekstiilialan ammattilaisiksi.

Minimipalkka Bangladeshin pajoissa on hädin tuskin 50 euroa kuussa.

Tässä tehtaassa esitellään ylpeydellä n tilaamia somia lasten paitoja.

Paidat ovat kuin käyntikortti uusien asiakkaiden vakuuttamiseksi.

Varaamme asiakkaille koneita.

Teille varataan 50 ja H&M:lle 600 konetta.

Kiitos vielä kovasti.

Hankimme lisätietoja paikallisilta ay―aktivisteilta.

Yksi heistä haluaa esitellä n nurjaa puolta Bangladeshissa.

Tapaamme Sultanan ensimmäisen kerran kokouksessa.

Työskenneltyään ompelijana 11 vuotta ―

Sultana omistautui työläisten oikeuksille.

Kiinnostaako H&M:ää todella parantaa työskentelyolosuhteita?

Se on kulissia.

H&M ei mielestäni paljon piittaa bangladeshilaisista työläisistä.

Jos piittaisi, palkat eivät olisi näin surkeat.

Pysyttelemme Sultanan seurassa.

Yksi Sultanan tiedonantajista kertoo vakavista ylityöongelmista ―

n alihankkijan tehtaalla.

Perehdymme ensin huomaamattomasti tehdasalueeseen.

Sisäänkäynnin kyltin nimi AKH tarkoittaa rakennuksen omistajaa.

Luemme H&M:n listaa hyväksytyistä alihankkijoista.

Bangladesh―otsikon alta löytyy yhtiön 164 paikallista valmistajaa.

Kahdeksannelta riviltä löytyvät AKH―yhtiön tiedot.

AKH tarkoittaa parempaa huomista.

AKH väittää taistelevansa paremman tulevaisuuden puolesta.

Yritys tekee yhteistyötä monien eurooppalaismerkkien kanssa.

Ompelimoissa työskentelee 14 000 kurinalaista työntekijää.

Työaikaa seurataan sähköisillä kellokorteilla.

n johdolla on hyvä suhde työntekijöihinsä.

Hyvän ilmapiirin ansiosta ―

työntekijät kokevat, että työpaikka on heille toinen koti.

Tässä tehtaassa vaaditaan silti äärimmäistä työtehoa.

n eettisessä linjauksessa lupaukset ovat kuitenkin selkeitä.

Työviikko saa olla kuusipäiväinen ja 48―tuntinen.

Ylityötunnit eivät saa ylittää kyseisen maan laillista ylityömäärää.

Bangladeshin laissa sallitaan korkeintaan 60―tuntinen työviikko.

Poikkeuskausina tunteja saa kertyä 72, ―

muttei koskaan enempää.

Montako tuntia kellokorttien lukijat kirjaavat ―

mallikelpoisen AKH:n tehtaassa?

Vastauksia saadaan vasta pimeän tullen.

Kahdeksalta illalla tuhannet Dhakan asukkaat palaavat töistä.

Tämä ei silti koske kaikkia.

Olemme matkalla tapaamaan ay―aktiivi Sultanan tiedonantajia, ―

joiden mukaan AKH teettää työläisillä laittomia ylityömääriä.

Juuri ennen iltakymmentä ohitamme tehtaan sisäänkäynnin.

Työläiset alkavat vähitellen poistua aalloissa.

Sultana pyytää pysäköimään syrjemmälle turvallisuussyistä.

Mitä kello on?

22.05.

Lopulta kaksi työläistä liittyy seuraamme.

Salaamme heidän henkilöllisyytensä, jotta he eivät menettäisi elantoaan.

Toinen työläisistä esittelee tuoreita kännykkäkuvia vaatteista.

Ottiko hän kuvan tänään? ― Kyllä.

T―paidat ovat osa n suurta tilausta.

Nyt on kamala nälkä.

Söimme yhdeltä, ja kello on jo yli kymmenen.

Työt alkoivat kahdeksalta, joten olemme rättiväsyneitä.

Työaika on 8.00 ― 22.00 kuutena päivänä viikossa, ―

joskus kuulemma jopa seitsemänä.

Viikkotunteja kertyy vähintään 80, eli paljon H&M:n lupausta enemmän.

Pysytelläkseen ruotsalaisjätin aikatauluissa ―

työntekijät joutuvat välillä raatamaan vielä enemmän.

Emme ikinä pääse töistä ennen iltakymmentä.

Jos tulee isoja tilauksia tai tuotteiden rahtipäivä lähestyy, ―

teemme töitä yhteen, kolmeen, viiteen tai jopa seitsemään aamulla.

Jos näin käy, emme saa tehtaalla kunnon syötävää.

Saamme ehkä banaanin tai leivänpalan, siinä kaikki.

Yötöidenkin jälkeen joudumme taas aamulla töihin.

Silmiä kirvelee, ja olemme nälissämme.

Meillä on vaikeaa.

Voivatko he kieltäytyä ylitöistä?

Meidät pakotetaan työskentelemään.

Jos välttelemme ylitöitä, työnjohtajat rankaisevat meitä.

He saattavat vaikkapa seisottaa meitä toimistossaan tuntikausia.

Olisimme kyselleet lisää, ―

mutta pitkän työpäivän jälkeen jokainen minuutti unta on arvokas.

Kun viemme työläiset heidän hökkelikyläänsä, ―

he paljastavat pakkotyön synkät vaikutukset perhe―elämään.

Lapseni nukkuvat, kun menen töihin ja palaan kotiin.

Emme ehdi edes käydä ruokaostoksilla.

Eettisten lupausten rikkominen avaa meille viimein H&M:n oven.

Evättyään lukuisat kuvauspyyntömme ―

jättiyhtiö tekee täyskäännöksen hälyttävien havaintojemme vuoksi.

Sovimme tapaamisen 6 700 kilometrin päähän Dhakasta, ―

ja haastattelu toteutuu sittenkin.

Olemme Tukholmassa, ruotsalaisjätin kotikonnuilla.

Keskusta on täynnä kuuluisia punaisia kylttejä.

Viimein pääsemme kaikkein pyhimmän äärelle:

n emoyhtiön.

Pääsemme silti näkemään vain ahtaan haastattelutilan.

Hei. Käy sisään.

Päivää. ― Hei, minä olen Helena.

Tämä sievä blondi vastaa kysymyksiimme.

Hän ehkä näyttää opiskelijalta, ―

mutta Helena Helmersson vastaa kestävästä kehityksestä.

Hän on H&M:n neiti Puhtoinen.

Työolosuhteet ovat hänen vastuualuettaan.

Ylityötunnit ovat koko alan haaste.

Ne ovat haaste myös H&M:lle, ―

joten pyrimme monin tavoin ehkäisemään sitä suuntausta.

Pyrimme siis kehittämään suunnittelua alihankkijatehtaissa.

Panostamme myös koulutukseen, jotta tuottavuus paranisi.

Niin, mutta töitä tehdään yötä myöten.

Työntekijä sanoi selvästi, ―

että ylitöihin jouduttiin tuotteiden rahtiaikataulujen takia.

Eikö ongelma piile n liiketoimintamallissa?

Työskentelemme tiiviisti alihankkijoidemme kanssa.

Useimpien kanssa on työskennelty hyvin pitkään.

Suunnittelu ja ostot sujuvat järjestelmällisesti.

Pidämme yhteyttä alihankkijoihin arvioidaksemme kapasiteettia ―

ja kitkeäksemme alalla vallitsevaa ylityöongelmaa.

Etiikkaa ja tuotannon arkea on selvästi vaikea sovittaa yhteen.

Löydämme silti vieläkin vakavampia epäkohtia.

Eräs vaara uhkaa bangladeshilaisten henkeä.

Kyse on rakennusten turvallisuudesta.

1980―luvun alusta asti Dhakaan on putkahdellut tehtaita ―

mitä pienimmille tonteille.

Rakennukset on survottu vierekkäin ja päällekkäin, ―

välillä turvallisuusmääräyksiä rikkoen.

Eräs tapaus järkytti maailman omatuntoa.

Se sattui vuonna 2013 Dhakan esikaupunkialueella.

24. huhtikuuta 2013 kello 08.00 ―

3 600 työläistä meni tähän tekstiilitehtaaseen.

Tunnin kuluttua Rana Plaza sortui heidän päälleen.