Father Mother Sister Brother

ISÄ

Millä isä oikein elää?

Sosiaaliturvaa hänellä tuskin on. En muista, että hän olisi ollut töissä.

Niin... En ole ihan varma.

Hänellä oli aina projektejaan.

Isä näyttää varmasti vanhalta?

Niin kai.

Sanoitko että siitä on kaksi vuotta? - Niin.

Lensit tänne tapaamaan häntä.

Tapasimme ravintolassa.

Asunto ei kuulemma ollut edustava.

Ei luultavasti ollutkaan.

Mietin vieläkin äidin hautajaisia. Ikävä juttu.

Isä oli poissa tolaltaan.

Viimeksi, kun hän soitti... Tai viime kerroilla

hän esitti isällistä, mutta...

Lopulta kyse oli aina rahasta.

Annoitko hänelle rahaa? - En.

Muutama vuosi sitten annoin.

Richard raivostui, kun sai tietää.

Sen jälkeen laitoin stopin.

Entä sinä? - No joo...

Olen auttanut häntä toisinaan.

Ei Sherylkään siitä pitänyt.

Siksi hän varmaan erosikin sinusta.

Anteeksi. Tuo oli tarpeetonta.

Ei se mitään. Oli muitakin syitä.

Olen pahoillani, Jeff.

Katso noita.

Skeittaajia on kaikkialla.

Puskevat esiin kuin rikkaruohot.

Poikani Louis skeittaa.

Perheen anarkisti.

Miten vanha hän onkaan? 12? - 13.

Tuntui, että oli pakko auttaa isää

niissä hätätapauksissa.

Mitä tarkoitat?

Kaivon ja jätevesionnettomuuden kanssa. Kai tiesit siitä?

En.

Hän oli kovasti avun tarpeessa, joten...

Ja se seinäjuttu.

Seinäjuttu? - Niin.

Yksi seinistä sortui.

Asunto ilmeisesti romahti osittain.

Tai ainakin melkein.

Kai isä siitä sentään soitti?

Ei.

Se tuli kalliiksi, se.

Sähköön on hädin tuskin varaa.

Tai puhelinlaskuun.

Lankapuhelimeensa?

Niin, lankapuhelimeen.

Isä asuu kukkulan tuolla puolen.

Luulisin. Tai seuraavan.

No niin...

Tästä.

Jossain ei-missään.

Pihatie pitäisi laittaa kuntoon.

No niin.

Toin hänelle vähän jotain pientä. - Tietysti.

Ei näytä kovin hyvältä.

Hei, isä. - Miten menee?

Hei, Emily. Tulehan sisään, Jeff.

Peremmälle vain.

No niin. Näytät upealta.

Et ole vanhentunut yhtään.

Siitä voi kiistellä, mutta kiitos.

Väri sopii hurjan hyvin.

Kiitos.

Niin sinullekin!

Kiva neule. - Kappas vaan.

Aivan. - Perheen yhteinen juttu.

Sillä lailla. - Anteeksi.

Mukava nähdä sinua.

Olet aina ollut suosikkipoikani.

Olen ainoa poikasi. - Tietääksemme.

Samanlainen huumorintaju ainakin.

Käykäähän peremmälle.

Tervetuloa.

Hieno tuoli.

Niin, se onkin erityinen tuoli.

Ystäväni tekemä.

Se pyörii, ja siitä on mukava katsella ulos.

Tosi kiva, isä. - Eikö vain?

Rauhallista. - Niin.

Mitä sinulla siinä on?

Toin sinulle vähän jotakin.

Voi jestas. Kiitosta vain.

Näyttää laatutavaralta.

Istu alas, kulta.

Olkaa kuin kotonanne. - Kiitos, isä.

Aika tyylikkäät kalusteet. Minun makuuni.

Vanhojahan ne ovat.

Niinkö? Hyvässä kunnossa kuitenkin.

No kiitos.

Olen tosi iloinen, että tulitte.

Se on tärkeä juttu. Hienoa nähdä molempia.

Ja viime kerrasta on tosiaan aikaa.

Ottaisitteko jotakin?

Vettä ehkä?

Ai kaivostasiko?

Pumppu on korjattu?

On. Kaikki toimii taas.

Kiitos sinun.

Kiitos, poika. Laitetaan vettä tulemaan.

Mitenkäs jäitä?

Muistaakseni minulla on.

Ei tarvitse. - Minä voisin ottaa.

Täältä tulee.

Vielä kun olisi vaikka sitruunaa.

No niin.

Täältä tulevat vetenne.

Joo, kiitos.

Kiitos.

Kiitos. - Niin.

No...

Nostetaan malja...

ihanalle äidillenne.

Malja... ihanalle äidillemme.

Ehdottomasti. Äidille.

Onko vedellä sopivaa skoolata?

Voi jukra, luulisin niin.

Se on juomista puhtain.

Ja äitinne rakasti vettä.

Vesi oli hänen horoskooppimerkkinsä elementti.

Onko vesimiehen elementti vesi? - On.

Tai siis se tarkoittaa veden kantajaa.

Kuuletteko tuon tipottelun?

Keittiön hana. Se on...

Sitä ei tunnu saavan tiukasti kiinni.

Mutta se loppuu kyllä hetken päästä.

Vau, Wilhelm Reich: Fasismin massapsykologia.

En tiennyt, että luet tällaista.

Minulla oli mielenkiinnon kohteita.

Siitä on aikaa.

Noam Chomsky?

Diogenes. Mielenkiintoista.

Kyynisyyden isä.

Aika osuvaa.

Mitä kotiin kuuluu, Em?

Mitä lapsille kuuluu? - Hyvää molemmille.

Jennifer on kolmannella luokalla high schoolissa.

Hän on fiksu ja itsevarma.

Louis on middle schoolissa.

Vähän hapuileva vaihe elämässä.

Mutta etsii itseään.

Entä Richard? - Hän on vakaa kuin kallio.

Kuten aina.

Mitä Sherylille kuuluu, Jeff?

Tarkoitan, että oletteko enää yhteydessä?

Ei, isä.

Kurja juttu. Olen pahoillani.

Entä meneekö töissä hyvin? - Joo.

Sain sen ylennyksen, josta puhuin.

Ja... painan töitä.

Selvä. Olen ylpeä sinusta, poika.

Olet pärjännyt hyvin. - No...

Kiitos, isä.

Rauhoittava näköala, isä.

Lampi ja puut.

Horisontti.

Täällä on niin hiljaista.

Jep.

Siinä saa vähän etäisyyttä

niin sanottuun todelliseen maailmaan.

Keitin teetä.

Teetä? - Löysin kaapin perältä.

Kiitos, Em. Tee maistuukin.

En edes tiennyt, että täällä on teetä.

Onpa hieno kello.

Onko se Rolex?

Ei. Tai no siis...

Tämä on feikki, kiinalainen kopio.

Pidin tyylistä.

No, näyttää hienolta.

Mitä?

Mitä jos nostettaisiin teekupposemme...

perhesuhteille?

Selvä.

Perhesuhteille.

Perhe... Perheelle.

Maistuuko?

Erinomaista.

Voiko teellä skoolata?

Oletko tosissasi?

Voisin näyttää, mitä toin sinulle.

Muutama paketti pastaa.

Oikein hyviä. Italialaisia.

Ja marinara-kastiketta, jossa on juusto valmiina.

Paljon helpompaa.

Keksejä ja pikkuleipiä.

Suolakurkkulohkoja.

Säilyketonnikalaa.

Ranskalaista sinappia, josta pidät. - Kiitos kun muistit.

Omenia ja appelsiineja. - Tuo on hyvää.

Vähän viskiä.

Mezcalia ja appelsiinimehua.

Ja kuivattuja ramen-nuudeleita.

Toit kaikkea. Kiitos.

Arvostan tätä kovasti. - Eipä mitään.