Unicorn Academy

Sydäntäs seuraa. Käännä sun keulaa. Nyt kohti aikoja niin aitoja ja taikoja.

Vapauta sun valosi. Se on kohtalosi! Sydäntäs seuraa. Käännä sun keulaa. Nyt

kohti aikoja niin aitoja ja taikoja. sydäntäs seuraa. Käännä sun keulaa.

Sydäntäs seuraa.

Joo! Nyt mä keksin toisenkin! Olisitko mieluummin kukka vai

lumpeenlehti?

Kukat on sieviä, mut lumpeet saa sammakkokamuja!

Terveydeksi?

Katso! Sehän on pikku ystävämme!

Miten sä tänne asti pääsit? Hei, seurasitko sä meitä retkeltä kotiin? Sä

tykkäsit meistä siis! Ai niin. Ei kosketa.

Meidän on nyt pakko mennä. Mut oli tosi kiva törmätä.

Anteeksi, pikku söpöli, mut et voi tulla mukaan. Wildwood käski jättää sut rauhaan.

Mutta toisaalta on "ratsastajien vastuulla sojella saaren taikaa". Ja

yksisarvisvarsassa vasta taikaa on!

Jep. On siis mun vastuullani suojella sua, ja mä kannan vastuusta, vastuuni.

Ole hyvä. Taivasmarjoja.

Hei, Villitähti.

Huhuu. Ootko kunnossa? Mulla on tunti, mut jos tarvitset mua, niin-.

Okei, hyvä. Meillä on Tansyn astronomian tunti, ja mulla on paljon

kysyttävää.

Tähtikuvio selvästi vaivaa sua.

Kunpa tietäisin miksi. Ja miten sun taika oli niin vahvaa sinä yönä? Kuka se

naamiotyyppi oli, ja miten tää kaikki liittyy mun isääni? Kun koruni hehkui

yöllä, olin varma- Jotain hämärää tossa tähtikuviossa kyllä on. Ja tahdon tietää

mitä.

Etkö tahdo?

Miksei tää tunti voi olla päivällä?!

Tiedän, että oot hidas, mut on vähän vaikeaa tutkia tähtiä päivänvalossa.

-Pöljä. -Onko meistä ymmärtämään avaruutta?

Ohoh. Ava, mistä sä tulit?

No se onkin hauska juttu. Jonka kerronkin myöhemmin.

Kai tulitte perumaan tunnin, et päästään koisimaan?

Tuskinpa.

Pihalta löytyi yksisarvisvarsan jälkiä. Oletteko nähneet mitään?

-No en. -En ole.

Yksi kysymys. Mitä haittaa yksisarvisvarsasta oikeastaan olisi?

Alussa niiden taika voi olla haitallista. Teille ei saa käydä kuinkaan.

Niin. Niiden kohtaaminen on vaarallista ja kiellettyä.

Ei huolta. Jos varsoja näkyy, me kerrotaan heti.

Kiitos, Valentina.

Usein kun jotain sattuu, Safiireilla on lusikka sopassa.

Luotan että pidät toverisi kurissa, Valentina.

Tietysti, täti.

"Tietysti, täti."

Rehtori, saanko mä vaivata hetken?

No totta kai.

Jotain tosi outoa tapahtui retkellä. Me siis nähtiin joku tyyppi, tai jotain, siis

metsässä. Ja se aikoi kai napata pudonneen tähden.

-Oliko hän joku oppilas? -Enpä usko. Oli keskiyö ja sillä oli

naamio. Ja se käytti jotain taikaa. Ja katosi. Ajattelin vaan kertoa.

Kiitos, Sophia. Kuulostaa kyllä oudolta. Mutta älä huolestu suotta. Otan

itse asiasta selvää. No niin, sitten tunnille.

Ja kun osaatte suunnistaa, pystytte taitojenne avulla navigoimaan aivan minne

tahansa. Se on varsin kiehtovaa.

Olin siis sanomassa, että navigointi on kiehtovaa! Niin, Sophia?

Mietin vaan että, kun meitä onnisti ja me ollaan täällä yksisarvisen vuonna, voitko

kertoa lisää siitä kuviosta?

No tuota, se ei ollut luentorungossani.

No ehkä sitten pysytellään aiheissa, joiden avulla valmistutaan.

Mutta, kerron mieluusti!

Teitä tosiaan onnisti, kun olette täällä juuri nyt.

Yksisarvisen tähtikuvio näkyy vain viiden vuoden välein, ja se on todella

esteettinen näky taivaankannella.

Häh?

Eli tosi sievä.

No joo.

Tulevien viikkojen aikana saarelle putoaa tähtiä, jotka tuovat uutta taikaa

ja energiaa. Olet jo varmaan huomannut, Sophia.

-Ai miten niin? -Ratsullasi on valotaikaa. Silloin sillä

on myös ainutlaatuinen yhteys tähtiin.

Ihmettelinkin, kuinka se muutti tähdellä Ravenzellan kiveksi. Eli siksikö

sen voimat ovat nyt vahvistuneet?

No epäilemättä! Ja yksi kruunutähdistä lensikin jo maahan. Nämä kolme tähteä, tai

nyt kaksi, omaavat erityisen väkevää taikaenergiaa.

Kuinka väkevää? Mitä ne tekee?

Voisin jaaritella tästä koko yön, mutta palataan tunnin aiheeseen.

No niin, katsotaan tähtikarttoja.

Miten taas voi olla jo aamu?

Oikeastaan oli aamu, kun päästiin petiin.

Säkin oot varmaan kai väsyny. Sä pyöriskelit koko yön.

Niin, hei kuule. Mun pitää kertoa yks juttu.

Voi ei!

Mitä?

Ei kai toi oo se varsa, jonka sä pelastit?

-Älkää suuttuko, mut-. -Toi on huono tapa aloittaa selitys.

Voi ei.

Mä suutun kelle vaan mä tahdon. Ja opettajat etsii tota otusta. Oonko mä

ainoa, joka ei tahdo potkuja?

En mä muutakaan voinut! Se seurasi meitä!

Kiva. No, johdata se sitten pois.

Mut sillä ei ole ketään. Se ois ihan yksin.

Just siks sen kuuluu päästä luontoon. Etsimään laumaa.

Niin, no joo. Mut en voi passittaa sitä pois, koska, koska, koska me pidetään

sille vauvakutsut.

Mitä?

Niin! Se on niin pieni, ja kun sillä ei oo perhettä, on meidän homma toivottaa se

tervetulleeksi.

Jotta, missä ikinä se on tästä eteenpäin, se tietää, että jotkut rakastavat sitä.

-Sittenkö viet sen pois? -Joo. Tietty. Totta kai.

Sit bileet pystyyn!

Jee!

Anteeksi vaan. Tuo varsa on karkulainen. Entä jos täti huomaa sen? Mieti, miltä mä

-sit vaikuttaisin? -Ei huomaa. Kun kukaan ei

kantele asiasta. Eihän?

Olkoon. Mut olkaa nopeita.

Sun söpöys sulatti jäisen sydämen! Sun nimi on siis Hehku. Vai jäähdytitkö sen

tulisydämen? Ehkä voisit olla Pakkanen.

No niin. Jos me pidetään juhlat, me tarvitaan kukkia, herkkuja, musiikkia ja-.

Ehkä varsa?

Voidaan koristella pilttuita ja- oota?

Luikku! Tänne nyt. Hyvä nimi. Koska se luikahti! Työstetään tota.

Katsokaa!

Korjaa, korjaa, korjaa.

Nyt häivytään ennen kuin-.

Voi ei.

Huomenta, oppilaat! Tepä vaikutatte oudoilta.

Se on murrosikää!

Ai, hassua. No, no mikäs toi on?

Se on kuviksen työmme. Tää impressionistinen teos kuvaa taistelua