Barbie & Teresa: Recipe for Friendship

Uudelleen voit aloittaa.

Huolesi heitä pois, nyt mennään taas. Unelmoi, lahjas jaa.

Niin voit vaikka tähtihin sä kurkottaa.

Nyt heilumaan hihat vain, ryhdy kokkaamaan seurassain.

Vain hiukan intohimon voimaa, niin sä silloin voit kaiken voittaa.

- Nyt rohkeesti vain. - Sisimmästäs sen voit löytää.

- Kun kuulee vaistoaan. - Vaistoaan vaan.

Mahdollista kaikki on toisille kun jaetaan.

Kun jaetaan.

Ilo on se loputon.

Jos sua ahdistaa, sydän johdattaa. Ratkaisun siltä saat.

Maailma kuulla saa.

- Se mausteet elämään antaa. - Antaa.

- Kun vain kuulee vaistoaan. - Kuule vaistoo vaan.

Odota. Mitä laitoit sinne, abuela?

Vähän suolaa vain.

Noin. Maista.

Sinä lupasit, että saan punnita kaiken ensin.

Mittailu on turhaa. Sen kun maistat, mija. Siitä sen tietää.

- Kokkaa vaistolla. - Joo, mutta...

Jos joku voi selvittää täydellisen tamalin salaisuuden, niin Teresa.

Jos tamaleista tulee Marisol-serkun uuden New Yorkin ravintolan erikoisuus, -

minun pitää pystyä tekemään ne.

Voin toki viettää kevätloman kokkaillen, mutta miksei mummosi lähetä reseptiä?

Abuela Carmenilla ei ole tamal -reseptiä.

Olen tehnyt tamaleja pikkutytöstä, kun autoin omaa abuelaani.

En edes ajattele koko hommaa. Ei siinä muuta kuin tekee vain.

No, miltä nyt maistuu?

Hyvää. Ja salainen resepti on tässä.

Ei se ole salainen.

Tehdään taikina, lisätään täyte, keskelle oliivi, kääritään ja höyrytetään.

Teen sen malliksi, niin saatte kuvia. Sitten saatte tehdä itse.

Ota maissinlehti. Pehmeä puoli ylös, kapea pää itseen päin.

Kuule, kuule, kuule.

Kuule, kuule, kuule.

Kuule, kuule, kuule.

- Kuule, kuule, kuule. - Kokeillaan, huomaat sen sä sen.

On monta tapaa oikeaa, niin paljon voit sä saavuttaa.

Kun luotat sun sydämeen, niin kaikki mahdollista on.

Sisäinen totuus on ehdoton.

Perhe on suurin aarre, yhteisesti kaiken jaamme.

Laulu, tanssi on riemunamme. Luovien sen toimimaan saamme.

Ilman mittoja apunamme, vain vaistolla sun tien löytää voit.

- Kun kuulee vaistoaan. - Vaistoaan vaan.

Mahdollista kaikki on toisille kun jaetaan.

- Kun jaetaan. - Ilo se on loputon.

Jos sua ahdistaa, sydän johdattaa. Ratkaisun siltä saat.

Maailma kuulla saa.

- Se mausteet elämään antaa. - Antaa.

- Kun vain kuulee vaistoaan. - Kuule vaistoo vaan.

Onpa kaunis vati.

Abuela Carmen toi sen mukanaan tänne Zacatecasista.

Käärin tämän esiliinan sen suojaksi.

En voinut tuoda paljoa, mutta essu ja vati kuuluivat -

mi mamálle ja aiemmin hänen mamálleen.

Isoäidistäni tärkeintä kokkaamisessa on jakaminen perheelle ja ystäville.

Siksi toin hänen rakkaimmat tavaransa uuteen kotiini Kaliforniaan.

- Et ole koskaan kertonut. - Ei tullut puheeksi.

Oli ihanaa käydä Teresan luona jouluisin, kun olin pieni. Söin paljon tamaleja.

Tamalit kuulemma liittyvät jouluun. Tarjoileeko serkkusi niitä vuoden ympäri?

Syödään niitä muulloinkin.

Niitä tehdään jouluksi, koska tarvitaan toda la familia keittiöön auttamaan.

Maistetaanpa työnne hedelmiä. Buen provecho!

Se on serkkuni, Marisol. Hola, prima!

- Joko sait reseptin? - Varmaan.

En tosin saanut ihan tarkkoja mittoja.

Kunpa voisit tulla tänne, abuela. En pääse sinne ravintolan takia.

Äiti on lentäjä ja käy siellä jatkuvasti. Ehkä pääsisit kyydillä.

Oikein mukavaa, Barbie, pero... Ei, kiitos.

Abuela ei tykkää lentää.

Liikaa väkeä ja melua, ja ruoka on kamalaa.

Jos minun kuuluisi lentää, minulla olisi siivet.

Ehkä voisit ajaa autolla. Ravintolan avajaisia piti hieman lykätä.

- Voi ei. Qué pasò? Mitä tapahtui? - Liukastuin portaissa.

Nilkka nyrjähti, mutta en tiedä, miten saan kaiken valmiiksi.

Mija, istuisit alas.

Ei se niin vain käy.

Sisustaminen on vielä kesken. En saa siihen oikeaa tunnelmaa.

Mitä olet suunnitellut?

Jotain tasokasta, mutta ei niin, että kukaan arastelisi tulla sisään.

Eli hienostunut mutta lämmin. Kutsuva.

Tismalleen. Miksi täkäläiset suunnittelijat eivät tajua?

En tahdo tuppautua, mutta entä jos äitisi veisi meidät?

Autetaan valmisteluissa, ja minä autan hiomaan reseptiä.

Tekstaan äidille. Siis jos ei ole muita suunnitelmia.

Matka New Yorkiin ja tilaisuus sisustaa uusi ravintola? Nipistäkää minua.

Autan mielelläni, jos Marisol kestää Länsirannikon invaasion.

Kaikki apu kelpaa. Lempiserkkuni kaverit ovat aina tervetulleita.

Äiti lentää Nykiin tänään, ja koneessa on neljä paikkaa vapaana.

Isäkin tulee, joten mennään meille. Voin toimia kaupunkioppaana.

- Loistavaa! - Sitten tehdään niin.

- Hasta mañana, Mari! - Hasta mañana, Teresita. Ja, kiitos.

Claro. Ei kestä kiittää.

Kunpa voisit tulla, abuela.

- En osaa reseptiä niin kuin sinä. - Pues. Höpsistä.

Tämä on sydämen ruokaa. Kuuntele sitä, niin se neuvoo.

- Varmistan, sopiiko tämä vanhemmille. - Ja me ruvetaan pakkaamaan.

En ymmärrä, miten pärjäät noin vähällä.

Mitä jos haluat pyöräillä kilpaa eikä sinulla ole kypärää?

- Pakkasitko kypärän? - Pää on vaarassa useammin kuin luulisi.

No joo, mutta äiti on lentäjä.

Olen kiertänyt maailmaa pelkillä käsimatkatavaroilla.

Ja menemme meille. Jos tulee jotain, siellä on tavaroitani.

- Hei, Em. Mitä kuuluu? - Miten kiertue? Aiotko tulla Malibuun?

- Tulethan. En ole nähnyt sinua aikoihin. - Oikeastaan oli tarkoitus tulla.

Muistatko, kun olin kesän Handlerissa, jotta näkisin, osaanko myös näytellä?

Eräs ohjaaja pyysi kirjoittamaan musikaalin ja näyttelemään siinä.

Sehän on ihan mahtavaa!

Teemme koenäytöksen sijoittajille ja vaikuttajille. Paineet ovat kovat.

Toivoin yleisöön vanhoja kavereita, jos vain pääsette.

Lennämme New Yorkiin tänään. Tietysti.

Harkat alkavat aamulla. Olisi hyvin tärkeää, jos tulisitte.

Ilman muuta. Lupasimme auttaa Teresan serkun ravintolassa, -

joten aikaa ei ole hirveästi, mutta tulemme koenäytökseen.

- Soita, jos kaipaat minua harkkoihin. - Todellako?

Sitä ystävyys on. Lähetän lennon tiedot kohta.

- Kiitos paljon. Nähdään pian! - Hei hei!

Ajatella, että Emmie kirjoittaa Broadway-musikaalia. Iso juttu.

Niin on, mutta ehditkö varmasti auttaa sekä häntä että Teresaa?

Todellakin. Multitaskaus toinen nimeni. Ystävät pitävät lupauksensa.

Monet vastukset koettiin, niistä selvittiin ja eteenpäin jatkettiin.

Jos olin joskus allapäin, sä autoit aina, olit aina vierelläin.

Niin monet kerrathan vain sä olit mun rinnallain.

Ja tiedän ainakin sen, oot vieläkin mukanain.

Sun puolees kääntyä saan, kun ystävää tarvitaan.

Ja ajat vaikeimmatkin me kestettiin kahdestaan.

Tie jos pitkä on, taivas loistoton, sä aina valon toit.

Halki tyrskyjen, ylitse esteiden.

Ei meitä voittaa voi.

Kaikki kestettiin ja aina jatkettiin.

Sä autat mua, mä autan sua, voin luokses rientää.

Sen tunnen sielussain, voin olla missä vain.

Ei etäisyys voi ystävyyttä estää.

Kai joskus hieman riideltiin, -

mutta tukes aina annoit kun tarvittiin.

- Ja tää yksi juttu selvää lie. - Selvää lie.

Ei pysäyttänyt meitä oo mikään viel'.

Pilvet synkimmätkin ja rinteet jyrkimmät niin.

Mä niille vain hymyilin, ne yhdessä kohdattiin.

Sun puolees kääntyä saan, kun ystävää tarvitaan.

Ja ajat vaikeimmatkin me kestettiin kahdestaan.

Tie jos pitkä on, taivas loistoton, sä aina valon toit.

Halki tyrskyjen, ylitse esteiden.

Ei meitä voittaa voi.

Kaikki kestettiin ja aina jatkettiin.

Sä autat mua, mä autan sua, voin luokses rientää.

Sen tunnen sielussain, voin olla missä vain.

Ei etäisyys voi ystävyyttä estää.

Ei etäisyys voi koskaan ystävyyttä estää.

- Uskotaan. Pannaan onnistumaan. - Todellakin. Niinhän me aina teemme.

- Ollaanko siellä valmiina? - Todellakin.

New York, täältä tullaan.

- Tyttösi tulee kotiin. - Marisol, tulossa ollaan.

Olikin jo ikävä tätä. Onpa ihanaa olla taas New Yorkissa.

Ei mitään Kaliforniaa vastaan.

Kalifornian osavaltion puolesta, hyväksytään.

Etsitään Comida del Corazón.

Marisolin ravintolaan on puolitoista kilometriä.

- Mentäisiinkö metrolla? - Miksei.

Paikallisoppaananne sanon, että se olisi sääli näin nättinä päivänä.

- Mehän voisimme pyöräillä. - Ajattelin ihan samaa.

- Sanoinhan, että näille on käyttöä. - Hyvä on. Totta puhuit.

Vasta tunti kaupungissa, ja olemme taas dynaaminen duo.

Ihan kuin ennen.

Ihana nähdä, Teresita. Tervetuloa ravintolaani.

- Kiitos! On ihanaa olla täällä. - Miten voimme auttaa?

Tehtävää riittää. Olen keskittynyt avajaisruokalistaan.

Aguachile, enchilada, sopapillas.

Ja nyt kun jalka meni, en ole ehtinyt tehdä salille mitään.

Luonnostelin ideoita lennolla, -

mutta onko sinulla ideoita, mitä voisin käyttää lähtökohtana?

Tahdon hienostunutta ja lämmintä, mutta en tiedä, miltä se näyttää.

Katselen, mitä täältä löytyy. Siitä voi syntyä jotain.

Sillä välin tässä on lista aineksista, joista saadaan abuelan tamaleja.

Suurin osa löytyy jo. Jos joku pääsisi maatilatorille, se auttaisi.

- Olen käynyt torilla satoja kertoja. - Kuulostaa dynaamisen duon hommalta.

Totta.

Kun te käytte siellä, me aloittelemme keittiössä.

- Sitten vain töihin. - Palaamme ihan kohta. Hei hei!

On tomaatit, sipulit ja valkosipuli, mutta en löydä oikeanlaisia chilejä.

Pitää mennä erikoiskauppaan. Tiedän yhden kauempana.

- Onko kaikki hyvin, Emmie? - Onneksi vastasit.

- Voitko tulla teatteriin nyt? - Tietenkin. Tulen heti.

- Mikä hätänä? - Kiitos paljon. Nähdään pian.

- Siellä taitaa olla hätä. - Niinpä.

- Pärjäätkö yksin? En haluaisi jättää sinua. - Pärjään kyllä. Mene vain.

- Puiston asema, 110. katu. Löydät sen! - Selvä.

Huhuu!

- Brooklyn! Olen täällä. - Hei, Emmie.

Hei itsellesi. Tervetuloa!

- Ihanaa, kun tulit! - Sinähän pyysit. Mistä on kyse?

Hyvä uutinen on, että porukka on lahjakas.

Yksi tanssijoista pääsi Puppies-musikaaliin. -Hienoa!

Toisaalta Puppies palkkasi puolet kaupungin tanssijoista, -

eikä sijaista löydy.

Tarvitsemme jonkun kokeneen, ja ajattelin... Melanie!

- Niin, Emmie? - Ystäväni Handlerista, Barbie Roberts.

Muistan esityksesi Times Squarella. Hauska tavata.

Tarvitsemme yhä sijaisen Ashleylle.

Olemme käyneet tanssikursseilla kolmevuotiaista. Hän osaa tämän.