Gilmore Girls

-Olen myöhässä. -Niin olet.

Syytä edelläni ajaneita.

Heillä oli "Tööttää, jos pidät sukeltamisesta" -tarra -

-puskurissa, joten tööttäsin. -Et osaa sukeltaa.

En niin, mutta testaan, haluavatko tööttää-tarran omistajat -

että heille töötätään.

Eivät he halua. Pidin torvea pohjassa -

ja se muka-sukeltaja hidasti mateluvauhtiin -

ihan vain kostoksi.

-Tarvitset harrastuksen. -Niinpä.

Vauhtia. Rory odottaa.

-Mitä tapahtui? -Hän tööttäsi.

Puskuritarratestit jatkuvat.

Keksin loistavan idean tosi-tv-sarjalle.

Pysäytetään ihmisiä, joilla on -

sellainen puskuritarra -

siepataan heidät ja pakotetaan -

tekemään tarrassa lukevaa asiaa -

ja lopuksi heidän pitää syödä ötököitä.

-Sinulla on kuulemma uusi poikaystävä. -Mistä...

-Ei minulta. -Älä syytä Rorya.

-Mistä kuulit? -Kirk kertoi.

-Kirk? -Kuka Kirk?

-Montako Kirkiä tunnet? -Se Kirk?

Stars Hollow'n Kirk? Kirk, joka ei vielä aja partaa?

Miten?

Soitin hotellille, Michel vastasi -

mutta hänellä oli riita kesken -

eläinlääkärinne kanssa.

Sitten kuului räsähdys, ja puhelin meni mykäksi.

Sitten toinen ääni sanoi "haloo".

-Kirk? -Bob.

-Puutarhuriko? -Yllättävä juonenkäänne.

Hän sanoi jotain espanjalaisella aksentilla -

ja Michel raivosi lääkärille ranskaksi.

Koko YK sekoaa kun olen poissa.

Sitten Kirk otti luurin.

Kun sanoin, että tavoittelin sinua -

hän sanoi, että olet varmaan poikaystäväsi Luke Danesin luona.

-Miksi salasit sen minulta? -En salannut.

Suutuit Rorylle, kun luulit hänen kertoneen.

-Ei hän suuttunut minulle. -Enkä salannut asiaa.

Reagoin vain Kirkiin noin -

koska hän ei kuulu tähän puoleen elämästäni.

Sama asia, jos kertoisin olleeni teellä rouva Van-uppityn kanssa.

-Kenen? -Hortense Van-uppityn -

nuttura, pitsikaulus, puudeli, fiktiohahmo?

Salaat asioita elämällä useaa eri elämää.

Se ei ole reilua.

Yritän yhdistää elämät. Lupaan sen.

Aloita heti. Haluan tavata Luken.

Olet tavannut hänet.

En poikaystävänäsi. Haluan tavata uudelleen.

Eiköhän se joskus tapahdu.

-Ensi viikolla. -Mitä?

Sinulla on erityinen herrasmiesystävä.

Rhett on tosiaan herrasmiesystäväni.

On soveliasta esitellä hänet äidillesi. Ellei hän sitten ole merkityksetön.

En halua tavata mitään ohikulkijaa. Ajantuhlausta.

-Onko Luke ohikulkija? Merkityksetön? -Ei ole.

Haen kalenterini, sovimme ajan ensi viikolle.

-Äiti. -Ensi viikolle.

-Mutta... -Ensi viikolle!

Tööttää, jos Emily luulee saavansa tehdä päätökset puolestasi.

Tööt.

Gilmoren tytöt

Syömme sitä, hengitämme sitä. Se on elinehtomme.

Mikä se on? Kolme perusasiaa:

Tarkkuus, tarkkuus ja tarkkuus.

Vadille joutuu minun pääni.

Yritä enemmän. Suojele päätäni.

Särkeekö päätä, Doyle?

Charles Kuralt söi aspiriinia kuin karkkia.

Hän söi myös karkkia kuin karkkia. Siitä pullamaha.

Julmaa. Mies on kuollut.

Miten salaseurajuttu edistyy?

Minulla on kontakti.

-Sisäpiiristä? -Erittäin.

-Kuka? -Nimetön. Älä kysy enää.

-Sinä päätät. -Kirjoitan sisäpiirin näkökulmasta.

-Oletko varovainen? -Tarpeeksi.

-Jatka kirjoittamista. -Takuulla.

Mahtavaa. Tuo oli kuin Presidentin miehistä.

Todella!

Liikuimme ympäri uutishuonetta. Tuntui hyvältä.

Otetaan joskus uusiksi.

-Hetikö? -Näyttäisi hölmöltä.

-Takaisin töihin. -Selvä, pomo.

Ole hyvä.

Kerrosleipä. Pihvi, kypsä, ranskalaiset. Kertokaa, jos tarvitsette jotain.

Mitä touhuat? Vaikutat hermostuneelta.

-Olen valmis. -Mihin?

Seurusteluun.

-Ahaa. -Tarjous on kai yhä voimassa?

-On. -Selvä.

Pitäisi kai sopia treffit.

-Toki. -Sopiiko nyt?

-Olen töissä. -Aivan.

Kävisikö illalla?

-Minulla on bänditreenit. -Aivan.

-Samoin sinulla. -Koska olemme samassa bändissä.

Keksimme jotain myöhemmin.

-Myöhemmin. -Siisti homma.

-Nähdään kotona. -Joo, nähdään.

Selvä.

Hei, Lane. Miten menee?

-Oikein hyvin. -Onnentyttö.

Hei!

-Miten tumma se on? -Mikä?

Pääni yllä leijuva cumulus nimbus.

-Musta pilvi. Oliko tuo pisara? -Mitä sinä höpötät?

-Minulla on huonoja uutisia. -Mitä?

Äiti vaatii, että tulet illalliselle kanssamme.

-Ei muuta? -Kuulitko mitä sanoin -

äiti, illallinen, me?

Vähän sama kuin kolaritesti, kolaritestinukke.

Älä huoli. Teen kaikkeni -

jotta vältämme illallisen.

-Miksi? -Miten niin miksi?

Hoidetaan homma pois alta.

Vanhempien tapaaminen kuuluu asiaan.

-Emme voi lykätä sitä ikuisesti. -Ai emme?

Ala-asteen opettajani halusi tavata vanhempani -

mutta kuoli kuusi vuotta sitten. Tapaaminen jäi.

-Sovi aika. -Luke!

-Sovi aika. -Selvä.

Mutta varoitan, jos kerron äidille että tulemme -

ja muutat mielesi sen jälkeen -

meidän pitää poistua maasta, mennä plastiikkakirurgille -

ja vaihtaa sukupuolta. Molempien, ettei pussailumme herätä huomiota.

-En muuta mieltäni. -Olkoon. Soitan äidille heti.

Mitä tämä on? Täällä tapahtuu mystisiä asioita.

Tämä painaa kuin kivi.

Tunsitko tuon jääkylmän ilmavirran?

-Soita jo. -"Näen kuolleita."

Soita jo.

-Onko tämä talo? -Tämä on talo.

Mitä tuhlausta.

Tämän vuoksi talonpojat kapinoivat.

-Tämän vuoksi päitä seivästetään. -Sano tuo ensimmäisenä. Rikkoo jään.

Tarkkaile muuten sitten alkoholinkäyttöäsi.

En aio juoda paljon.

Ei! Ymmärsit väärin, Pablo, anna mennä -

se on ainoa puolustuskeino äitiäni vastaan -

-rynnäkkökiväärin lisäksi. -Joo.

Eikö sinun pitäisi soittaa ovikelloa?

Strategiapalaveri. Tässä on etuovi. Me olemme tässä.

Juomavaunu on tässä. Kop, kop, ovi auki.

"Hei."

Käänny vasempaan, kaarra oikealle, sohvan ohi, siinä on viinat. Kysyttävää?

Etkö ole hieronnan tarpeessa?

-Riisu takkisi. -Täällä on kylmä.

Ei, se vie aikaa.

Kääri se myttyyn ja valmistaudu antamaan se sisäkölle.

Jep.

-Hei. Päivää. -Hei. Tulkaa sisään.

Kiitos. Anteeksi.

-Voinko ottaa takkinne? -Minun onkin tässä valmiina.

Kas siinä.

-Minä olen Luke. -Minä olen sisäkkö.

Hauska tavata.

-Miten suloista ja viatonta. -Kas! Kunniavieraamme.

-Tervetuloa. -Äiti, Luke. Luke, äiti.

Olemme tavanneet. Monta kertaa.

Esittelin teidät uudelleen, niin kuin halusit.

-Hauska tavata jälleen, rouva Gilmore. -Sano toki minua Emilyksi.

Hauska tavata, Emily.

-Juotavaa? -Olemme eteisessä.

-Mennään peremmälle. -Ei, jos Luke haluaa nähdä taloa.

Hyvä on. Eteinen, portaat, yläkerta.

Ruokasali, keittiö, outo pianohuone, jolla ei ole nimeä.

Ja täällä on olohuone.

En tarvitse esittelykierrosta, kiitos.

Mennään siis olohuoneeseen.

Teillä on kaunis koti.

-Tällaisia ei enää tehdä. -Eipä tosiaan.

Kaikki tehdään nykyään pahvista -

-laatikoita, joissa on termostaatit. -Kunnon ammattitaito on kadonnut.

-Giniä. -Onko sinulla Touretten syndrooma?

Anteeksi. Luulin, että sanoit:

"Mitä haluaisit juoda?"

-Olin pääsemässä siihen. -Gin martini, kiitos.

Tein kannullisen martineja, mutta vodkapohjaisia.

-Vodka sopii. Tuplana ja sitruunalla. -Kaksi kylmää martinia sitruunalla.

-Luke, maistuisiko olut? -Loistavasti.

Tai ehkä Luke haluaa itse valita juomansa. Tuli vain mieleen.

Anteeksi, Luke.

Saat ihan mitä haluat. Kaikkea löytyy.

-Olut on loistava. -Olutta siis.

Ei, äidillä on kaikkea.

Viskiä, rommia, punaviiniä...

Hän ei pelleile, kaikkea löytyy.

-Olut on loistava. -Hyvä on, tuo hänelle olut.

-Kas näin. -Kiitos.

Kiitos, Emily.

Olut on ihanan kylmä. Melkein haluan itsekin sellaisen.

Saat vähän minulta, jos haluat.

Mitenkäs se kahvilasi jakselee?

Loistavasti.

Ihmisten pitää syödä, talousnäkymistä huolimatta.