The Ninth Company (Nionde kompaniet)

Haloo? Terve.

Se oli yhtä helvettiä. Olisitpa nähnyt sen muijan!

Juttelin hänen kanssaan eilen. Kaikki on kunnossa.

- Entä jos jäämme kiinni? - Kävimme homman läpi sata kertaa.

He saavat tänään ansionsa mukaan.

Minä oikein nautin siitä.

Lähdetään viiden minuutin kuluttua.

Perhanan ovi!

- Hakeeko Wiklund minut? - Hän hakee sinut, äiti.

Olemme pian perillä.

Etkö vaihda vaatteita?

Ivar on kuollut.

- Menette kirkkoon. - Vaihda vaatteet!

Etkö sinä tule kirkkoon?

- Missä tytön myssy on? - Hyllyllä.

Nopeammin!

Tervetuloa Segelvikin kirkkoon tänä sunnuntaiaamuna.

Aloitamme veisaamalla ylistysvirren, virsi kaksisataa...

Virsi 201.

- Milloin kokoonnumme? - Kello 12.30, kuten sovimme.

Lähtö viivästyy hieman, mutta se ei haittaa.

- Ovatko kaikki paikalla? - Andersson puuttuu.

- Mikä hänellä on? - Vaivaako vatsa taas?

- Hän teeskentelee. - Potku persuksiin voisi auttaa.

- Ole päivä vuodelevossa. - Vai niin, vuodelepoa. Kiitos.

Andersson!

Ai niin. Anteeksi. Kiitos, hoitaja.

Tässä lukee vain: "Tavanomaisen käytännön mukaan."

Kuule, minulla on vähän kiire. Suihku on päällä.

Pusi, pusi! Nähdään illalla. Pusi!

Hei sitten.

- Kuka se oli? - Mieheni.

Tullessani tänään kirkkoon näin, kuinka vilja kypsyi-

-metsät viheriöivät ja linnut visersivät.

Silloin minut täytti vapauden ja kauneuden tunne.

Me saamme elää ihanassa maassa.

Mitä ääliöitä!

Ja niin me teemme tänäkin sunnuntaina.

Ajattelemme tätä kaikkea ja tunnemme kiitollisuutta.

Kun istumme täällä tuntien yhteenkuuluvuutta-

haluaisimme syleillä toisiamme.

Jos tyyntyy ja herkistää mielensä, voi kuulla sisäisen äänensä.

Silloin huomaa katseen, joka etsii.

Pitäkää kiinni!

Tulkaa! Liikettä niveliin!

Voisivatko seurakuntalaiset hieman auttaa?

Varo, Kling!

Tuokaa pukki tänne.

Varovasti.

Vielä vähän, vielä vähän...

Seis. Seis!

Ei, kukaan ei oikeastaan loukkaantunut-

-mutta järkytys oli sitäkin suurempi.

Yksi ahkera kirkossakävijä, rouva Westin, jopa pyörtyi.

Pieni hetki. Ole hiljaa!

- Mitä, jos jäämme kiinni? - Emme jää kiinni.

Tämä on hullun hommaa.

Ajattele rahoja.

Gunnar!

- Miten sujuu? - Hyvin. Hodén vain on ääliö.

- Hän on hyvä asentaja. - Mutta ääliö.

- Hoituuko homma ajoissa? - Hoituu.

- Ehdittekö saada sen kuntoon? - Kyllä.

Hyvä. Tässä ovat rahat.

- Laske ne. - Ei minun tarvitse.

Käy sisällä katsomassa.

- Kuka tuo tyttö on? - Siskoni. Kuinka niin?

- Lasketko sinä rahat? - Hän käski laskea ne.

- Näitkö Hultmanin, kun pamahti? - En nähnyt.

- Voi parkaa. - Hän taisi paskoa housuunsa.

Nyt kirkko ainakin vetää väkeä.

Mitä herrat ovat tänään tehneet?

Kun me muut olimme komppanian harjoituksissa, olitte huviajelulla.

Olitte huviajelulla, Rosencrantz.

Autoomme tuli jokin vika.

Niin tuli poliisiautoonkin.

Heidän autonsa ajoi suoraan Segelvikin kirkkoon.

- Kuka johti toimintaa? - Minä.

Herra kapteeni!

Minä, herra kapteeni.

Luulitko, että unohtaisimme sinut, Rosencrantz?

Emme unohtaneet.

Rosencrantz jää tänne, muut poistuvat.

Miksi tuollainen fiksu tyyppi roikkuu noiden ääliöiden kanssa?

- Mikä autossa oli vikana? - En tiedä. Kling korjasi sen.

- Mitä hän korjasi? - En tiedä.

- Eikö katsottaisi? - Mitä?

Katsotaan moottoria. Avaa konepelti.

Avaanko siis sen?

Avaa konepelti, Rosencrantz.

Vedä nyt helvetissä sitä vipua!

Tämähän on ikivanha moottori.

Herrat ovat tainneet hankkia vähän lisäansioita.

Nyt oletkin kusessa, Rosencrantz.

- Kunpa emme joutuisi vaikeuksiin. - Hiton huono tuuri!

- Lähdetään. - Odotetaan Bertiliä.

- Miksi? - Hän puhuu Bjälkestamin kanssa.

Teimme jo osuutemme, tehköön hän omansa. Odotimme viikkoja.

Pyydetään äitini meille sitten ensi viikonloppuna.

Kaikki on niin kuin ennenkin.

Nyt hän muuten tuleekin. Puhutaan siitä ensi viikolla.

- Sano Kristinalle terveisiä. - Hän lähettää terveisiä. Hei.

- Mitä kuuluu? - Samaa kuin ennenkin. Entä sinulle?

Alan olla liian vanha näihin sotaleikkeihin.

Tiedättekö, paljonko ansaitsen teitä kouluttamalla?

Saan 70 kruunua tunnissa.

Sunnuntaisin saan sen kaksinkertaisena.

140 kruunua kerrotaan 8:lla.

Se tekee 1 120 kruunua. Siitä menee puolet veroihin.

Käteen jää 560 kruunua.

Toisaalta taas auto taisi olla upouusi.

Paljonko moottorin arvo on?

Olisiko se 8 000 - 9 000 kruunua?

Pimeästi ehkä 3 000 - 4 000 kruunua.

Puhtaana käteen.

Ansaitsette enemmän kuin minä.

Mitä nyt?

Kuinka saatoitte lähteä, kun minä olin Bjälkestamin luona! Paskiaiset!

- Miten rahojeni käy? - Painu helvettiin!

Mennään sisään taas, pojat!

Hän on ylimielinen kusipää! Eikö olekin?

Terve.

Miten menee?

- Mitä kädellesi on tapahtunut? - Ei mitään.

Kuule. Anna anteeksi.

Meidän olisi pitänyt odottaa sinua. Sovitaanko?

Hyvä on.

- Mitä Bjälkestam sanoi? - Ollaanpas sitä nyt kiinnostuneita!

Mitä tapahtui?

Bjälkestam huomasi-

-että autossa on isoisäsi vanha moottori.

Sitä tapahtui.

- Mitä hän aikoo tehdä? - Ei mitään.

Miksi ei?

Koska annoin rahamme hänelle.

Lahjoitko hänet?

Kaikilla on hintansa. Pitää vain tietää, mikä se on.

- Huomenta, sotilaat! - Huomenta, herra kapteeni!

Terve, kaveri.

Miehet eivät ole edes valmiina. Veltompia saa hakea.

Kiitos.

- Miten viikonloppu meni? - Päin helvettiä.

- Millainen nainen oli? - Paljon melua tyhjästä.

- Huomenta, Hodén. - Huomenta, herra kapteeni.

- Missä olit? - Vessassa, herra kapteeni.

Saitko pytynkannen päähäsi, kun yritit juoda?

Päiväohjelmaan tulee muutos. Sisäpalvelu jää pois.

Pidämme harjoitukset taisteluvarusteissa.

Ulos järjestäytykää, aikaa 10 minuuttia!

Tunnetko sinä Rosencrantz-nimisen tyypin?

- Tunnen. Mitä hänestä? - Hän oli mukana autohuijauksessa.

- Johan on hitto. - Millainen hän on?

Minusta hän on fiksu.

Jutussa oli mukana muitakin, kokonainen jengi.

He ovat kai hänen kavereitaan 3. joukkueesta.

- Saisitko jotain selville? - Voin jututtaa heitä.

- Nähdään seitsemältä. - Hienoa.

- Nähdään. - Odota!

Sammuta moottori.

Käynnistä.

Sammuta.

Alva! Emme ehkä saa Arvidia kotiin. Hän kuolee vielä vankeudessa.

Tiedätkö, mitä se pirulainen on tehnyt?

Oliko siinä kaikki?

Minä soittelen sitten sinulle.

- Kuuliko hän, mitä sanoin? - Luulen niin. Mistä sinä puhuit?

Sinun isäsi ja meidän poikamme ottivat moottorin armeijan autosta.

Isäsi maksoi 3 000 kruunua.

- Sinulle on puhelu, Andersson. - Häivy.

- Mitä nuuskit, Mogren? - Mitä teitte sunnuntaina?

- Olimme kirkossa. - Kuulin juttua moottorista.

Se oli tuliterä Volvon moottori.

Vaihdoitteko moottorin viime sunnuntaina?

- Mistä sinä oikein puhut? - Kaikkihan siitä puhuvat.

Paljonko saitte siitä? Saitteko 5 000 kruunua?

- Saitte yli kolme tonnia. - Lopeta, Mogren.

Fiksua, Rosencrantz.

Arvid. Hyvä, että näin sinut.

Haluatko kertoa minulle jotain?

Sen, mitä teet tänään, tietää huomenna koko kylä.

- En ymmärrä, mistä puhut. - Et ole enää nuorukainen, Arvid.

Sinun on selvitettävä asiasi.

Kuuntele omantuntosi ääntä.

Nähdään, Arvid.

Jönsson! Sinulle on puhelu.

- Minulleko? - Se on se lauantainen nainen.

- Kuka? - Joku lehmä.

Hankkiudun eroon hänestä.

Onnea!

- Kuka hän on? - Tyttö, joka oli kämpillä. Se...

Se karjakko, vai?

Gunnar, tämä ei ole hauskaa, mutta...

Haluan vanhan moottorini takaisin.

Sen vaihtamisessa oli kova työ.

Tiedätkö, paljonko siihen meni aikaa?

Se ei käy. Se on mahdotonta. Hei sitten.

- Missä Gunnar ja Bertil ovat? - He menivät Gunnarille.

- Miksi? - En minä tiedä.

Voisin vetää turpiin sitä paskiaista.

Eikö se ole hyvää?