ആദ്യത്തെ 200 വരികൾ.
Hulda, raportti.
Auto-onnettomuus, kuollut mies.
Stakkahlíðin ja Flókagatan kulmassa.
Hulda.
Hän törmäsi mieheen autollaan.
Luuletko todella niin, Leifur?
Hyvää työtä.
Tapaus ratkaistu.
Kuulustelin häntä jo.
Marta, eikö niin?
Olen rikoskomisario Hulda.
Minulla on kysyttävää.
Mitä teit ennen onnettomuutta?
Olin vain kotona.
Koko nimesi ja asuinpaikkasi?
Marta Bjarnadottir, Vesturbaer.
Eikö tämä ole aika kaukana sieltä?
Kyllä, olin menossa Hagkaupiin.
Tarvitsimme maitoa. Vain tämä kauppa oli auki.
Kerroin jo toiselle konstaapelille. -Niin.
Voit kertoa nyt minulle.
Muistatko, millä nopeudella ajoit?
En ajanut ylinopeutta.
Hän tuli kahden auton välistä. Se oli onnettomuus.
Käytätkö huumeita?
En. -Lääkkeitä?
En.
Mitä minulle tapahtuu?
Minun on tutkittava autosi.
Ja tarvitsen suostumuksesi verikokeeseen.
Sopiiko se?
Sopii.
Sitten joku saa viedä sinut kotiin.
Otan yhteyttä, jos meillä on vielä kysyttävää.
Onko sinulla lapsia?
On.
Minulla on kaksi poikaa.
Keitin sinulle kahvia.
Hienoa. -Hae sitä, ennen kuin se katoaa.
Se on minun. -Oletko kunnossa?
Olen. Rankka ilta.
Vien tämän miehelleni.
Olet taivaan lahja.
Kuulin. Kuollut tapahtumapaikalla. -Niin.
Nainen, joka törmäsi häneen, Marta Bjarnadottir, -
sanoi hänen juosseen auton eteen. Ei silminnäkijöitä.
Onko alueella kameroita? -Ei.
Kuulostaa aika selvältä.
Onko jokin vialla?
Uhri, Atli Karlsson, oli rekisteröity pedofiili.
Eikö se vaikeuta asioita?
Islannissa on nyt yksi pedofiili vähemmän.
Tarvitsen vain aikaa tutkia asiaa.
Onko tämä lahjus?
Se tuntuu väärältä, vai mitä? -Lopeta.
Saan sinusta päänsäryn.
Hulda, jäät pian eläkkeelle.
Siirry paperihommiin. Ala jo rauhoittua.
Älä tutki tätä roskaa. Jätä tällaiset meille.
Anteeksi, olenko vanhuudenhöperö? Unohdinko, miten työni tehdään?
En tarkoittanut sitä. -Kuulosti siltä.
Se oli vain ehdotus.
Mieti asiaa.
Sinun ei tarvitse juosta ympäriinsä.
Juoksen sinua nopeammin.
Olet hengästynyt leivonnaisen syömisestä.
Okei, painu helvettiin.
Entä Atli? -Kuka?
Se pedofiili.
Luojan tähden. Hyvä on!
Hoida homma nopeasti. -Selvä.
Onnistui.
Erinomaista poliisityötä.
Poliisiarkisto. Miten voin auttaa?
Tarvitsen Atli Karlssonin pankki- ja puhelintiedot.
lläkö? -Ei, vaan K:lla.
Syntymäaika? -Lokakuu 1981.
Lähetän ne sähköpostilla. -Kiitos.
Kiitos.
Hei. -Hei.
Haen Jón Jonssonille.
Aviomiehelleni. -Selvä.
Onko hän ottanut tätä lääkettä aiemmin?
Hänellä on rintakipuja.
Vai niin. Selvä.
Varmistin vain. -Jep.
Tässä menee pari minuuttia. -Toki.
Olkaa varovaisia ja pysykää polulla.
Kävelemme jäätyneellä joella.
Kuukausi sitten tämä oli täynnä vettä.
Jäätiköt ovat aina liikkeessä.
Painovoima vetää kaiken alamäkeen.
Pysykää liikkeessä.
Oletko kunnossa?
Jäässä on joku.
PANKKITIEDOT - ATLI KARLSSON
Näytät kauniilta.
Ei tänään.
Katsotaanpa.
Milloin sitten?
Olen täällä koko päivän.
En voi haudata päätäni hiekkaan.
Miksi teit noin? -Koska ärsytät minua.
Se oli viimeinen annos, joten älä rasita itseäsi.
Sinun pitää palata lääkäriin. -Joo, joo.
Ystäväni on täällä.
Tule!
Hyvä!
Tämän takia se palaa jatkuvasti.
Älä ruoki sitä. Se ei ole meidän koiramme.
Olemme nykyään eläinsuoja, vai?
Kiltti... -Se Petur-tyyppi on karmiva.
Eikä ole.
Kyllä on, ja hänellä on varaa ruokkia lemmikkinsä.
Minusta hän on.
Vien Moan kotiin.
Tule.
Moa, tule tänne.
Petur? Tänne.
Anteeksi.
Hulda. -Olen pahoillani.
Olen pahoillani.
Toin vain koiran.
Kyllä, kyllä.
Anteeksi, minä...
Ei se mitään.
Luulin, että olet väsynyt.
Minulla on töitä. Yritän olla herättämättä sinua.
Hulda, kuuletko? 10-10, etsii avustusta.
Hulda, kuitti.
Eikö siellä ole ketään, joka voisi hoitaa sen?
Haluat ehkä hoitaa tämän itse.
Kuitti.
Hyvää yötä.
Vie minut kotiin. -Niin vienkin.
Ei, vaan minun kotiini.
Mitä hittoa on tekeillä? -Voi ei.
En halua, että isä näkee.
Sinun ei tarvinnut hakea minua.
Olen pahoillani, että sinulla on perhe, joka välittää sinusta.
Miksi olet pitänyt huoneen näin?
Etkö halua työhuonetta?
En halua työhuonetta.
Haluan sinut.
Yrittäisit nukkua.
Jutellaan huomenna.
Okei.
Dimma?
Miten menee?
Se ei ollut helppoa, mutta saimme hänet ulos.
Yksi, kaksi...
Missähän hän putosi jäihin?
Täällä on kymmeniä sopivia paikkoja.
Hulda!
Hei. -Hei.
Näin, että lähdet.
Ajattelin, että olisi parempi, jos tulisin käymään -
ja repäisisin laastarin irti.
Viime yö, vau.
Se oli aika noloa, vai mitä?
Niin, Petur. Olen pahoillani.
Olen todella pahoillani, enkä selvästikään tiennyt.
Olen pahoillani.
Tunsin itseni teiniksi, jonka vanhemmat palasivat juuri kotiin.
Minua nolottaa.
Olen todella pahoillani.
Ja sinun on pyydettävä anteeksi...
Ystävältäni.
Vain ystävältä.
Kuule...
Moa murtuisi, -
jos alkaisit vältellä meitä nyt.
Joten pyydän, ettet tee sitä.
Selvä.
Hei, Jón!
Petur!
Hei.
Hei.
Nähdään. -Nähdään.
Hei.
Haloo?
Marta? -Kyllä.
Hei. Hulda Hermannsdottir. -Hei.
Voinko tulla ylös? -Joo.
Mene vain.
Minulla on kysyttävää onnettomuudesta.
Hyvä on.
Aloitetaanko taas siitä, mitä tapahtui?
Olin menossa Hagkaupiin ja -
hän juoksi tielle autojen välistä.
En ehtinyt...
Hän vain oli siinä.
Siinäkö kaikki? -Soitin poliisille.
Ja sinä tulit.
Minulla on todisteita siitä, ettei se ollut onnettomuus.
Atli Karlsson opetti viulunsoittoa.
Yksityistunteja.
Minulla on tilitiedot.
Maksuja hänen tililleen sinulta.
Viisitoista tilisiirtoa.
No comments yet. Be the first to leave one.