Passages

Käskekää hänen tulla vähän aiemmin. Hän oli vähän myöhässä.

Tulisitko vähän aiemmin?

Ehkä vähän hitaammin, mutta tule sisään aiemmin.

Onko valmista? Ovatko kaikki paikoillaan?

Kiitos.

Hiljaisuus!

Käy, statistit.

Käy, Théo.

Seis.

Tauko, tauko! - Tauko.

Tule. - Menisittekö takaisin paikoillenne?

Kun tulet portaita alas, koeta olla tekemättä käsilläsi näin.

Kun tulet portaita alas, rentouta käsivartesi.

Rentoudu.

Tule alas niin, että käsivartesi roikkuvat.

Hyvä. Voitko kokeilla vielä kerran?

Tästäkö? - Niin.

Vielä.

Vielä kerran, ja laita kätesi taskuihin.

Taskuihin? Tännekö?

Ei, etutaskuihin.

Hyvä, vielä kerran. Tehdään noin.

Kyllä, hyvältä näyttää.

Selvä, otetaan uudelleen. Kaikki lähtöasemiin, kiitos.

Mentiin. Käy, statistit. - Seis, seis!

Mitä teet käsilläsi? - Anteeksi.

Pitelet lasia. Miksi lasi on tyhjä?

Pane toinen kätesi tähän.

Pitele juomaasi. Sinun tarvitsee vain pidellä juomaasi.

Miten sinä pitelet juomaasi? Hienoa.

Jutelkaa keskenänne ja pitäkää hauskaa.

Kamera käy.

Lähtöasemiin. Tupakat.

Seis!

Sinä et joudu tulemaan alas vaan haluat tulla alas.

Ei ole edes kyse portaista vaan siitä, että menet juomaan ja pitämään hauskaa.

Tämä on vain siirtymä eikä mikään dramaattinen kohtaus.

Tulet vain yksinkertaisesti portaat alas. Kaikki odottavat sinua.

Otat vain askeleet. Kävelet vain portaat alas.

Ei se ole niin vaikeaa!

En halua, että sinä...

esittelet fyysisiä ongelmiasi. Tulet vain portaita alas.

Katsele tätä paikkaa, joka on sinulle tuttu ja josta pidät.

Tulet tähän tilaan ja tilaat juoman.

Poltat tupakan. Pidät siitä, koska se on lempimerkkiäsi. Eikö niin?

Hienoa.

Onko kaikki hyvin? - On. Entä sinulla?

Tulitko tänne syömään pistaaseja?

Kyllä. Haluatko jatkaa jonnekin?

Minne? - En minä tiedä. Meille tai teille.

Ei minua huvita juuri nyt.

Miksei? - Ei nyt vain huvita.

Kuvauksethan ovat ohi. - Niin juuri. Olen tajunnut kaikenlaista.

Voidaan puhua siitä myöhemmin. Nyt juhlitaan. Haluan mennä yksin kotiin.

Mitä kaikenlaista? - Meistä. En halua enää jatkaa.

Oletko tosissasi? - Olen.

Anteeksi.

Hei. Saisinko oluen?

Poika raukka.

Hän oli söötti.

Anteeksi?

Poika, jolle annoit pakit, oli komea. Eikö sinusta?

Ehkä niin.

Anteeksi tunkeiluni. Ajattelin, että haluaisit jutella.

Kulta, tule tanssimaan. - Ei, en ole sillä tuulella.

Etkö? Nämä ovat minun juhlani, eikä mieheni halua tanssia kanssani.

Minä tanssin kanssasi. - Niinkö?

Selvä. Hei sitten.

Mentiin.

Älä ole tylsä. Nyt juhlitaan. - Olen tehnyt töitä koko päivän, Tomas.

Nyt ei huvita tanssia. - Ei minuakaan!

Osoittaisit vähän tukeasi. - Totta kai, herra Freiburg.

Minun täytyy mennä. - Älä nyt.

Minulla on aikainen herätys. - Älä ole tuollainen.

Nähdään myöhemmin.

Älä mieti liikaa.

Kaikki on hyvin. Kuuntele vain musiikkia.

Mikä nimesi on? - Agathe.

Minä olen Tomas. - Tiedän kyllä, kuka olet.

Alan peukaloi mielellään virtuaalimaailmassa.

Hän pitää suhteista ruudun toisella puolen.

Eikö teillä ole kylmä? Eikö?

Minulla ei ollut verkkoa, joten en saanut vahvistusta.

Annoin siis olla. Ajattelin, ettei se ole minua varten.

Huomenta!

Menimme Erican luo, ja nukahdin sinne.

Anteeksi, olisi pitänyt soittaa.

Martin?

Tiedätkö, mitä tein viime yönä?

En, mutta mitä se sitten olikin, tunnut olevan innoissasi.

Harrastin seksiä naisen kanssa.

Saanko kertoa siitä?

Toki.

Tunsin jotain, mitä en ole tuntenut pitkiin aikoihin, ja...

En halua kuulla enempää.

Se oli jännittävää, jotakin erilaista.

Tämä on sairasta, miten meidän on käynyt.

Oikeasti.

Sinä inhoat minua, etkö inhoakin?

Voisiko tämän tehdä joskus toiste?

Anna laukkuni olla!

Anna sen helvetin laukun olla!

Lopeta nyt, Tomas.

Tämä on minun laukkuni. Anna olla.

Kusipää.

Lähden tunnilleni.

Älä mene! - Päästä irti.

Kuuntele...

Kaikki on hyvin, Tomas.

Olemme molemmat väsyneitä.

Lepäile vähän. Nuku päiväunet ja rentoudu.

Pärjään kyllä.

Näin käy aina, kun saat elokuvan valmiiksi. Sinä vain unohdat.

Minä olen niin pehmeä. - Mitä?

Minä olen niin pehmeä. - Aivan.

Unelmakroppa!

Siitä täytyy pitää huoli. - Hitto vie...

Agathe?

Agathe?

Agathe, voidaanko vähän jutella?

Kaksi minuuttia.

No mitä?

Mistä on kyse?

Ei mistään. Olet huippu.

Miksi sitten välttelit minua eilen? - En vältellyt. En vain...

Minulla ei ole enää mitään sanottavaa.

Sinä painostat minua ja vaadit selityksiä.

Se on ohi. En halunnut antaa näitä kaikkien nähden.

Voit pitää ne. - Ei, ne ovat sinun avaimesi.

Ota nyt, kulta. - Älä viitsi sanoa minua kullaksi.

Ei.

Enkö saa antaa pusua? - Et.

Lutka.

Hei, anteeksi kun häiritsen.

Jätä nämä vain alas, kun menet. Me viemme loputkin tavarat.

Harjoittelijatkin ovat lähdössä. He haluaisivat kuvan kanssasi.

Sopiiko? - Jos sen voi tehdä nopeasti.

Mennään! Tule, Timo.

Voisitko ottaa kuvan? Kiitos.

Mennäänkö tänne? - Ovatko kaikki paikalla?

Oletteko valmiita?

Onko hyvä? - Vähän lähemmäs. En tiedä nimeäsi.

No niin, hymyä.

Otin kaksi. - Kiitos.

Hyvä. Olen varannut pöydän.

Kiitos. - Hei sitten, Tomas.

Nähdään.

Hei sitten.

Oletko valokuvaaja? - En, hän vain pyysi minut mukaan.

Minne menemme, Erica? - Tripletteen. Älä unohda avaimia.

Etkö sinä tule? - En, yritän tehdä töitä.

Selvä.

Nähdään joku toinen kerta. - Selvä. Mukavaa iltaa!

Agathe?

Olet liian äänekäs.

Anteeksi.

Kiitos.

Melko kuivia.

Öitä.

Hyvää yötä.

Voitko oikeasti sanoa olevasi rakastunut minuun?

Ehkä meidän pitäisi ottaa enemmän riskejä eikä olla aina niin varovaisia.

Eli olet rakastunut johonkuhun toiseen. - En sanonut niin.

Sanoin, että hän on jännittävä. - Olet rakastunut häneen.

Etkö usko minua? - En minä niin sanonut.

Voisit sanoa olevasi onnellinen puolestani.

Voit tehdä mitä haluat, mitä vain pidät jännittävänä.

Mutta et voi sanella minun tunteitani. - Kerroinkin vain, miltä minusta tuntuu!

Hyvä on. - Hyvä on?

On ihana nähdä, miten sinä kasvat.

On ihana nähdä sinun elävän elämääsi. Ymmärrätkö?

Olet veljeni, Martin.

Voi luoja, tuo oli uutta.

Veljesi.

Yritän vain sanoa, että voisit auttaa minua.

Miten haluat minun auttavan sinua? - Olemalla minun kanssani.

Olemalla kärsivällinen.

Hyvää iltaa. Kuinka menee? - Hyvin, kiitos.

Ensimmäinen pöytä vasemmalla. - Kiitos.

Hei, rakas.

Onko kaikki hyvin? - On.

Missä Tomas on? - Hän editoi.

Anteeksi töykeyteni. Hei, olen Martin. - Ahmad.

Ahmad on uusi asiakas. Upea kirjailija.

Clément puhuu sinusta jatkuvasti. - Niinkö?

Kuulin myös ateljeestasi. - Ehkä voisimme käydä siellä.

Koska vain.

Mistä sinä kirjoitat?

En ole kirjoittanut kovin paljoa, joten en tiedä, onko minulla tiettyä aihetta.

Yritän kirjoittaa asioista, joista tiedän jotakin.

Hänen romaaninsa on mahtava. Myin sen juuri, ja juhlimme.

Haluatko martinin? - Toki.

Lukisin kirjan mielelläni. - Lue vain.

Miten kauan olet asunut Pariisissa? - Kuusi vuotta.

Tykkäätkö asua täällä? - Todella paljon.

Entä sinä? - Kyllä, tämä on minun kaupunkini.

Toinen viski? - Kyllä kiitos.

Oletteko nälkäisiä?

Syödään vain.

Onko sinullakin nälkä? - On, hirveä.