ആദ്യത്തെ 197 വരികൾ.
Rokka!
Suatanan sotahullu!
Kas kas, perkele. Saatanan perkeleen helvetti.
Konekiväärikomppania!
Lepo.
Pataljoona siirtyy autokuljetuksin toiseen paikkaan.
Sen takia luovutetaan kaikki ylimääräiset varusteet pois.
Ja reppuun toinen alusvaate-kerta, jalkarätit ja mantteli.
Ja aseet, tietysti.
Loput varastoon. Hietanen valvoo. Pitäkää kiirettä.
Mihin täst sit ollenka lähretän? Vissi helvetti ast?
Pankaahan rähinä päälle.
Tästä tulee kahina, pojat.
Yks kohjo lähtee Saksasta ja meidän nilkit perässä.
Herra pelkäävä, et Venäjä tule tän, jos ne alkava sotima Saksan kans.
Mitä se täällä tekee? Minun tietääkseni se ei ole kenenkään kimppuun käynyt -
mutta saksamanneja täällä jo on.
Vanhala, pataljoonan hevosmiehet sanoi, et me joudutta Helsinki varuskunnaks.
Kaik vanha rytky vaihdatetaa uusii. Tulee joka miehel pussihousutki.
Simmottii mää kuulin.
Huomio! - Jatkakaa, jatkakaa.
Tiedättekös te pojat, mitä partiolaisen vyöhön on kirjoitettu?
"Ole valmis."
Kahvia ja rinkeli, kiitos.
Mitä saa olla? (Rahikainen) -Mitä se tyttö nyt Rahikaiselle möis viimesenä iltana?
Kahvia nyt tietysti kupin, ja rinkilän.
Tänään kanttiini myydään tyhjäksi.
Siinä se on. Sota siitä tulloo, merkit on ilmassa.
Tokko myö tuon tytön kauniita silmiä suahaan kattella enää milloinkaan.
Tehkää kauppanne, että muutkin saavat.
Herra luutnantti, kunhan jouvun. Mitenkä paljon tuota tupakkaa suapi?
Paljonko haluatte? -Otan vaikka paketin. Ja rinkilöitä joku kymmenen.
Liikuta koipias.
Ei tullu siit flikast teijä laste äittii. Siin täytyy ol knapei kaulukses kans.
No, kuhan vaan housun kauluksen alla ois jottai.
Minulla tulee ikävä.
Tulen takaisin. - Varmasti?
Varmasti, jos odotat. - Odotan.
Odotatko?
Odotan.
Komennuskunnasta, laivasta tai lipusta, johon kuulun, en luovu -
vaan aina käskettäessä ja niin kauan kuin minussa on voimaa -
sitä vakavastija miehekkäästi seUraan ja suojelen viimeiseen veripisaraan asti.
On miekkamme ja kilpemme
ajalla vaaran vaivan
Se vanha vainooja
kavala kauhea
on kiivas, kiukkuinen
ja julma, hirmuinen
Vain Herra hänet voittaa
On turha oma voimamme
Komea on alku.
Ensimmäinen puolijoukkue tähän autoon, toinen seuraavaan.
Ensimmäinen ja kolmas ryhmä, lavalle mars!
Toinen ja neljäs ryhmä odottavat seuraavaa vapaata ajoneuvoa.
Eki saatana! - Joku jäi istuun repulle!
Ei jumalauta. - Varo ny saatana.
Väistä vähän.
Viimeinen tervehdys siul, Paloaukia! Jää hyväst iänkaikkisesti, sä hienimijä!
Ole sä hyvi kusinen paik kaikil seuraavil alokkail!
Kansalaiset. Rauhaa rakastava kansamme -
joka toista vuotta on jännittänyt kaikki voimansa äärimmilleen -
rakentaakseen maansa jälleen kukoistukseen edellisen sodan jäljiltä -
on taas joutunUt raa'an hyökkäyksen kohteeksi.
Jälleen kerran on sama vihollinen, joka runsaan puolen vuosituhannen kUluessa -
hävittäen, mUrskaten ja mUrhaten, käynyt sotia pientä kansaamme vastaan.
Kun nuo pyssyt alkavat hehkua, niin eiköhän viejä naapuria tukka suorassa.
Pieniä ne on silakat joulukaloiks. Kyllä sitä kuule on tuollakin puolella.
Eikä sitä olla niin vaan menossa ku puhutaan.
En tiijä. Pitäny Pohjanmaan poikia sitoa puuhun, ettei ne lähtis ennen aikojaan.
Herätys, pojaat. Se on alkanu.
Jo veissaava kanuuna siel laulujas. Pitäkää kiirutta nyt.
Tykillä ampuvat.
Kauaksi tähtää vielä. Ei eres vihellys kuulu.
Kanuunat laulaa.
Menemme kolmannen komppanian mukaan.
Ei siinä oikeastaansa muuta ole, mutta rauhallisesti se on otettava.
Tähtäin vyön kohdalle, se on paras.
Muistettava, ettei ne ihmisiä kummempia ole.
Lyijyä ne tottelee, niin kuin kaikki muutkin.
Noni, eikun liikkeelle.
Autio lupasi minulle kaksi kivääreistäsi. - Tiedän.
Panehan Ville peli soimaan täydeltä laidalta.
Paikan päällä nähdään.
Liikkeelle.
Siellä jo miestä kylmenee.
Kariluoto.
Tykistö ampuu iskun kakkosen eteen.
Heti sen loputtua lähdetään ilman eri käskyä.
Älä anna pysähtyä, koita yhteen menoon.
Missään tapauksessa ei jäädä tuleen makaamaan.
Onnea matkaan.
Tulta!
Neljäs eteenpäin! - Eteenpäin!
Neljäs, eteenpäin!
Ei saa jäädä tuleen makaamaan! Eteenpäin!
Ei saa pysähtyä!
Kiväärit asemaan.
Eteenpäin!
Eteenpäin... Eteenpäin.
Tulta munille! - Tulta munille!
Tankki se on.
Epäillä tuota soppii.
Aina epäillä sopii, mutta tankki se on silti.
Kas, kas. Että tulee marjaa.
On niin hyvin kukassa, että.
Mikäs...?
Mikäs täällä on?
Ei, ei, ei, pojat, pojat, pojat. Te olette erehtyneet.
Ei sotaa näin käydä.
Siellä on naapurissa jo pojat asemissa.
Mennäänpäs mokoman suon yli että heilahtaa.
Koitetaanhan uudelleen, vänrikki.
Kyllä se lähtee.
Hakkaa päälle, pohjan poika!
Liikkeelle!
No niin, liikkeelle sieltä!
Hakkaa päälle, pohjan poika!
Lääkintämies, lääkintämies!
Hakkaa päälle, pohjan poika! - Neljäs eteenpäin!
Eikä yht ryssää nurin. Ei yht ainuaa, mä kattosin ku tultii.
Hei, on täällä ainakin yksi kyrmyllään.
Ei ne taida paljon kaverista välittää. Siihen on jätetty ryömiin.
Jumalauta.
Halloo. Sanohan, onko siellä ryssän helvetissä kylymä?
Mitä siel o?
Näytäs. - Nämä ne on minun.
Anna tänne näi. Mikä tämä on? "Konek, konek."
Mikä perkele toi tattari liuhuparta oikke on?
Leninhän se on.
Nii on vinosilmä, että näkkee keskiviikkona molemmat sunnuntait.
Oijoi. Pojat hei, vähän laventeliparfyymia?
Herra luutnantti. -Kariluoto.
Oli reipas alku. No, miltä se tuntui?
Menihän se, kun alkuun pääsi. Meinannu saada liikkeelle millään.
Kapteeni Kaarna... - Minä kuulin.
Mutta suurkiitos. Sinä selvisit hyvin.
Porukka kasaan ja liikkeelle.
Nyt on meidän aikamme. Suomen aika.
Vaatia takaisin, minkä menetti.
Se on meidän oikeutemme.
Eikö olekin?
"Sanohan, onko siellä ryssän helvetissä kylymä?"
Jos mä olisi ollu Jumal, mä en olis tehny koko tährei.
Jos mä vaa voisin, nii mä hajottasin ne.
Mitä semmosil ollenka tekevä olemas, ku ei mittään tee.
Ei niitä Jumala tehny ole, se on semmosta puhetta vaa.
Ei ihmistäkää luotu ole.
Meressä se on syntyny. Hiiltä ihmisessä on ja muita aineita.
Yksinkertaista vaa jymäytetään, että se olis hyvin nöyrä kapitalistille.
Hiiltä?
Meressä? Hiiltä?
Lahtinen hei. Ny sä puhu ihan pehmossii.
Ja kui helvetin taval ihminen on voinu syntyy meres?
Jos puol minuuttii ol upoksis, nii henk loppuu.
Kyllä sitä upoksissa voi olla, jos on kirukset. - Kirukset? Ei jumalauta.
Lihhaa ja luut ihmine on, kyl sen tiet kuka hyväns.
Ihminen oli alkujansa kala. - Kala?
Kyllä sen on tunnustanu kapitalistinenki tieremies.
Ei jumalaut. Kala?
Vanhala, mä olen ahvena. Mä olen hiilest tehty ahvena hei. Ahvena, nii.
Luonto se on, joka luo, sillai se vaan on. Kaikenlaista kyllä kouhotetaan.
Herra tietää, mitä laulua se laulaa, kun rahapussista on kysymys.
Sitte taas lähretään, mutta annas olla kuinka käy.
Saas nährä. Kyllä sitä riittää äijiä meittiäki vastaa.
Mutta Suomen sotilas vastaa kymmentä ryssää. -Kyllä kai.
Mutta mitäs sitte tehrää, ku tulee se yhrestoista?
Ryömi eteenpäin, saatana! Pojat, helvetti nyt eteenpäin sieltä!
Pojat, eteenpäin!
Eteenpäin!
Koko patteri, ampukaa kolme kertaa, maalit yksi ja kaksi.
Kolme miestä on kaatunu, paras ryhmänjohtaja meni just.
Koko pataljoona on kiinni jo.
Jos menet läpi, tämä on sinun päiväsi. Tiedät, etten tule säästämään sanoja.
Teen kaikkeni, kunhan vaan saan miehet liikkeelle.
Neljäs, eteenpäin!
Eteenpäin! - Eteenpäin, neljäs!
Anna olla. Suotta tapatat itsesi.
Jos pääsis yksi mies lähelle kasapanoksen kanssa.
Minä koitan. - Minä menen.
Minun tehtävä tämä on, eikä sinun. - Sinun tehtävä on saada miehet liikkeelle.
Lehto! Kun menen, niin kukon täytyy laulaa koko ajan! -Selvä!
Lehdolle tilaa! - Ottakaa pois se!
Lehto!
Ne perääntyy!
Ensimmäinen ryhmä... Viirilä!
Ensimmäinen ja toinen ryhmä oikealle! Kolmas ja neljäs vasemmalle! Mäntynen!
Mäntynen!
Viirilä.
Jatketaan eteenpäin.
Eipähän jäädä evakuoimaan.
Mennään eteenpäin.
Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk' ei aina esille loista.
Jaahas...
Oletteko saaneet ruokaa? - Kyllä ollahan, herra majuri.
Jaaha. Onkos pojilla tupakkaa? - Kyllä on, herra majuri.
No comments yet. Be the first to leave one.