Remember

Ruth...

Ruth?

Missä vaimoni on?

Ei saa hiippailla tuolla lailla, herra Guttman.

Missä vaimoni Ruth on? -Olen pahoillani.

Vaimosi kuoli viikko sitten.

Anteeksi, mutta kuka sinä olet? -Paula.

Olin vaimosi sairaanhoitaja.

Sukulaiset pyysivät minua jäämään pariksi viikoksi.

Mennään aamupalalle. Sen jälkeen on parempi mieli.

Missä kengät?

Minä haen tohvelit. Vaihdetaan hattu niihin.

Huomenta, Zev. Aamupala on aina yhtä surkea.

Ei haittaa, ei ole nälkä. -Cele, vaimosi ystävä.

Kyllä minä sen tiedän.

Saisimmeko olla hetken kaksin? -Totta kai. Max.

Ei sinun tarvitse kaikkien nimiä kertoa.

Tänään on suruviikon viimeinen ilta.

Muistatko mitä sanoit tekeväsi, kun Ruth kuoli?

En. -Ei haittaa.

Kirjoitin kaiken sinua varten muistiin.

Mennään, herra Rosenbaum.

Tiedätkö, milloin tämä kuva on otettu?

Heidän hääpäivänään vuonna 1946.

Tutustuitko mummoon Saksassa? -En, vaan Amerikassa.

Tapasimme Coney...

Coney Islandilla. -Niin. Näytäpä kuvaa veljellesi.

Katso, Adam!

Laita tämä taskuusi.

Nouse ylös.

Sano olevasi väsynyt ja mene lukemaan se yksin.

Yksin. Olet väsynyt.

Niin. -Hyvä.

Minua alkaa väsyttää. Taidan mennä sänkyyn.

Selvä, isä. On ollut pitkä viikko.

Niin.

Penn Stationille, eikö niin? -Kyllä.

Viimeinen kuulutus. 49 Lake Shore Limited!

Onko tuo äitisi? -On.

Eikö hän tule mukaan? -Ei, olen menossa isän luo.

Matkustatko yksin? -En, veljet istuvat tuolla.

Vai niin.

Menetkö sinäkin Clevelandiin? -Menen.

Mikset lennä? Se on nopeampaa.

En tiedä. -Tuo ei ole hyvä syy.

Senkin koltiainen. Mikset sinä lennä?

Kolme lentolippua tulee liian kalliiksi.

Tuo on hyvä syy.

Minä en lennä, koska ystävä käski matkustaa junalla -

kirjeessä, jonka sain häneltä.

Sekin on hyvä syy. Olen Tyler.

Mukava tavata, Tyler. Minä olen Zev.

Kummallinen nimi. -Se tarkoittaa hepreaksi "susi".

Siistiä.

Olen suunnitellut kaiken valmiiksi. Noudata ohjeita tarkkaan.

Vedä tehtävät yli sitä mukaa, kun suoritat ne.

Ilmoitimme poliisille. Hänet on etsintäkuulutettu -

ja tietoa jaetaan ympäriinsä. Me teemme kaikkemme.

En usko tätä todeksi.

Olemme todella pahoillamme.

Pidämme asukkaita parhaamme mukaan silmällä.

Voimmeko tehdä jotain? -Paitsi maksaa huonosta palvelusta.

Onko hänellä luottokortti? Pankki voi seurata sen käyttöä.

Kuunnelkaa.

Sairaanhoitajan mukaan isänne on ollut varsin sekava.

Hänellä on dementia, jonka takia äiti toi heidät tänne.

On hyvin tavallista, että puolison kuolema -

saa aikaan neurokognitiivisia häiriöitä.

Isänne mieliala vaihtelee. Eikä hän soita enää pianoa.

Minä huomasin jotain, Charles.

Keskityimme äitiisi, ja isäsi jäi vähemmälle huomiolle.

Minä lupaan, että isänne on pian taas täällä.

Harvoin kukaan tässä tilanteessa kauas menee.

Ruth?

Ruth?

Missä mummo on, Adam?

Missä mummo on, Adam?

Puhutko minulle, Zev? -Kysyin, missä mummo on.

Yksi asuu New Yorkissa, toinen Ohiossa.

Entä sisko? -Ei minulla ole siskoa.

Lopeta pelaaminen ja vastaa.

Onko kaikki hyvin, Zev?

Missä ollaan? -Junassa.

Mihin? -Clevelandiin.

Clevelandiin?

Menet tapaamaan ystävää. -Ketä?

Sitä, joka kirjoitti sinulle kirjeen.

Saanko pelin takaisin?

Ruth on kuollut.

Menen veljieni luo vähäksi aikaa.

LUE KIRJE

Anteeksi.

Poikani sanoi, että vaikutitte hiukan sekavalta.

Anteeksi. -Ei tarvitse pyydellä anteeksi.

Halusin varmistaa, että kaikki on hyvin. -Kaikki on hyvin.

Voinko viedä teidät jonnekin? -Ei, minut tullaan hakemaan.

Ystävä sanoi, että hakijalla on nimikyltti.

Etsitään hänet. Autot ovat täällä pain.

Onko nimesi Guttman? -On.

Teitä odottaakin hieno kyyti.

Heippa, Zev. -Hei hei.

Mennään.

Herra Guttman? -Kyllä.

Hyvää iltaa.

Miten voin auttaa? -Ystäväni suositteli liikettäsi.

Mukava kuulla suosituksesta. Mitä ajattelitte hankkia?

Jotain pientä.

Selvä. Saanko nähdä ajokortin? -Toki.

Beachwood... Mukava kaupunki.

Niin on. Muutimme tosin lähemmäs poikaani.

Mitä teet? -Syötän tiedot FBI:n tietokantaan.

Mitä sieltä näkee? -Vankilatuomiot ja väkivaltarikokset.

Potkut armeijasta, toiminta- kyvyttömyyden, rattijuopumukset.

Karkulaisuuden... -Mitä se on?

Sitä että pakoilee lakia. -Näytänkö siltä?

Esittelen muutaman käsiaseen.

Meiltä löytyy kaikkea: SIG Sauereita, Glockeja...

Tiedättekö paljon aseista?

En. Kuinka niin? -Ei haittaa. Asiakkaita on monenlaisia.

Kakskakkonen käy aloittelijalle. Se on kevyt ja helppokäyttöinen.

Ystäväni taisi ehdottaa juuri sitä.

Minusta se on kyllä huono valinta.

En halua tyrkyttää, mutta 500 dollaria lisää -

niin saisitte järeän aseen.

Ysimillinen Glock 17. -Onko se saksalainen?

Melkein, itävaltalainen.

Poliisi käyttää tätä. Vähäinen rekyyli suojaa kättä.

Mutta tunkeilija saa tuta. -Onhan se helppokäyttöinen?

Hyvin helppo.

Voisitko kirjoittaa ohjeet paperille?

Voisin näyttää, miten se toimii. -Voisitko silti myös kirjoittaa?

Välillä unohtelen asioita.

Niin käy kaikille.

Asia selvä. Nappaan kynän ja kirjoitan ohjeet.

Herra Gotman? -Guttman.

Mistä tiesit? -Ystävä ilmoitti tulostanne.

Huone on valmiina. Numero 125, suoraan käytävällä.

Paljonko olen velkaa? -Kaikki on maksettu valmiiksi.

Ja varasin taksin aamuksi, kuten ystävänne pyysi.

Halo? -Max täällä.

Ilmoitin hotellille, mitä tehdä. Onko kaikki hyvin?

On, Max.

Saitko aseen? -Sain.

Hyvä.

Tiedät, mitä tehdä. Pidä huoli itsestäsi.

Hyvää yötä, Max. -Hyvää yötä.

Ruth?

Ruth?

Ruth?

Laita valot päälle.

Täällä on pimeää. En näe mitään.

Hei.

Onko Rudy Kurlander kotona? -Hän on alakerrassa.

Kiitos.

Oletko Rudy Kurlander? -Kyllä olen.

Kuka sinä olet? -Voisitko sulkea television?

Tunnenko sinut?

Nyt...

Mene ikkunan luo.

Kuka olet?

Mene ikkunan luo.

En mene, ennen kuin kerrot kuka olet ja miksi tulit.

Ei kinastella. Mene ikkunan luo.

Mitä nyt?

Haluan nähdä valon kasvoillasi. Käännä päätä.

Kuka olet? -Älä huuda.

Tee kuten käsken. Käännä päätä.

Oletko saksalainen? -Olen.

Olet itsekin saksalainen. -Niin olen.

Kuinka vanha olet? - 88.

Olitko Saksan armeijassa? Mitä teit?

Siitä on niin kauan. -Puhu englantia.

En halua puhua saksaa. -Siitä on 70 vuotta. Olin tosi nuori.

Vastaa kysymykseen.

Oletko juutalainen?

Olen. Olitko Auschwitzissa?

En. -Olemme liian vanhoja kuuntelemaan valheita.

Kuulin Auschwitzista vasta sodan jälkeen. Olin Pohjois-Afrikassa.

Kenraali Rommelin joukoissa.

Onko sinulla todisteita? -On, tuolla.

Kun sain Yhdysvaltain kansalaisuuden, maahanmuuttoviranomainen kysyi -

oliko minulla yhteyksiä natsihallintoon -

tai olinko ollut keskitysleirillä töissä.

Sanoin virkamiehelle samat sanat.

Kyllä, palvelin maatani. Olin sotilas.

Olin ylpeä saksalainen. Tein miehenä velvollisuuteni.

Olen yhä ylpeä palveluksestani armeijassa.

Tuo on Rommel. -Niin on.

Mitä juutalaisiin tulee...

En välittänyt juutalaisista. Hitler oli oikeassa.

Ne aiheuttivat maalle ongelmia.

Luulin, että ne karkotettiin maasta tai vietiin työleireihin.

Mutta ei se niin mennyt.

Se oli häpeällistä, mutta ei minun tekojani.

Haloo. -Max?

Kyllä. -Zev täällä.

Se ei ollut hän.

Oletko varma? -Olen.

Sinun täytyy jatkaa. Teet sen, mitä lupasit.

Vuosia on huhuttu, että SS-miehet Auschwitzista -