Earth: One Amazing Day

Niin kauan kuin maan päällä on elänyt ihmisiä-

olemme katsoneet taivaalle hämmästellen.

Yötaivaan lukemattomat tähdet kiehtovat meitä.

Mutta avaruuden loputtomassa tyhjyydessä-

on vain yksi tämänkaltainen paikka.

Pieni sininen planeetta, jolla on kuu, ja joka kiertää tähteä.

Se on tarpeeksi lähellä aurinkoaan saadakseen siltä energiaa-

mutta kuumuus ei silti korvenna sitä.

Planeetta pyörii, joten puoli vuorokautta sen pinta kylpee valossa-

ja toiset puoli vuorokautta viilenee varjossa.

Sitä voi sanoa onnekkaaksi planeetaksi-

koska valon ja varjon vaihtelu on elintärkeää-

elämälle itselleen.

Maa. Meidän kotimme.

Tietääksemme planeettamme on ainutlaatuinen.

Tietääksemme yksi päivä täällä on hämmästyttävin asia-

koko maailmankaikkeudessa.

Maan ja Auringon taianomainen tanssi-

on luonut miljoonia erilaisia kasveja ja eläimiä Maan päälle.

Jotkin niistä näkee joka päivä-

toiset ovat hyvin harvinaisia.

Mutta kaikkia yhdistää yksi seikka.

Elämäämme ohjaa yön ja päivän rytmi.

Auringon nousuun voi reagoida monin eri tavoin.

Jotkin eläimet tarvitsevat valoa.

Toiset piiloutuvat siltä.

Suurin osa meistä rakastaa sitä.

Jotkut tervehtivät sitä laululla.

Miten sitten otammekaan sen vastaan-

auringon nousu on voima, joka herättää maailmamme henkiin.

Afrikka.

Täällä päivän ensimmäiset tunnit eivät kuulu vain varhain heränneille-

vaan myös niille, jotka valvoivat myöhään.

Tämä servaali on saalistanut yöllä.

Mutta nyt se koettelee onneaan.

Se on ulkona myöhään etsimässä viimeistä suupalaa.

Korkealle hyppääminen on täydellinen saalistuskeino-

Afrikan savannien korkeassa ruohossa.

Se etsii saalista lähinnä kuuntelemalla.

Sen valtavat korvat kuulisivat nuppineulan putoavan.

Tai kapinkorvarotan varomattoman askeleen.

Auringonvalo voimistuu. Ehkä on aika mennä nukkumaan.

Toisella puolella maailmaa Tyynenmeren syrjäisillä saarilla-

on eläimiä, jotka eivät edes harkitse liikkumista varhain aamusta.

Ne eivät voi tehdä mitään, ennen kuin aurinko on lämmittänyt ne.

Galapagossaarilla elää maailman omalaatuisimpia eläimiä.

Merileguaaneja.

Niiden aamurituaali on aina samanlainen.

Kun aurinko nousee saarella-

ne kerääntyvät kiville keräämään auringonvaloa.

Matelijat toimivat auringon voimalla.

Ne tarvitsevat auringon lämpöä ennen kuin voivat liikahtaakaan.

Ne eivät ole ainoita eläimiä, jotka imevät auringonlämpöä.

Pseudalsophis biserialis ei aiheuta ongelmia täysikasvuiselle leguaanille-

mutta ehkä jollekin pienemmälle?

Kaukana täysikasvuisten asuttamista kivistä hiekan alla-

merileguaanin munat ovat hautoutuneet yli kolme kuukautta.

Tänään, auringon lämmitettyä hiekan poikaset kuoriutuvat.

Tämän poikasen on aika ryömiä esiin muun elämän keskelle.

Jos se lähtee liikkeelle ennen kuin se on lämmennyt-

sillä ei ole voimia juosta kovin nopeasti.

Jos se lähtee myöhään, viholliset voivat olla todella nopeita.

Tämä on sen elämän tärkein päätös.

Poikanen selviytyi.

Käärmeet hukkasivat tilaisuutensa.

Mutta poikasia kuoriutuu lisää.

Nyt käärmeet ovat valppaina.

Tämä on niiden paras tilaisuus saada saalista koko vuonna.

Tasamaalla merileguaanin poikanen on käärmettä nopeampi.

Mutta toiset käärmeet vaanivat piilossa.

Tämä poikanen näkee ensi kertaa vaarallisen maailman.

Käärmeen näkökyky ei ole kovin hyvä, mutta se havaitsee liikkeen.

Jos poikasen hermot kestävät, se saattaa selvitä hengissä.

Uskomaton pako.

Elämän suurin saavutus miltä tahansa eläimeltä-

mille paikallinen tähtemme antoi energian.

Aamupäivä.

Auringon kivutessa korkeammalle sen säteet yltävät pidemmälle.

Ne synnyttävät taikaa kaikessa, mihin koskevat.

Kasvit muuttavat valon elämäksi.

Ne käyttävät ilmaa ja auringon energiaa-

luodakseen uutta kasvua fotosynteesin avulla.

Ne loihtivat rehottavia metsiä lehti lehdeltä.

Kaikki muu elämä Maassa on riippuvainen tästä prosessista.

Siinä on kyse elämästä-

ja kuolemasta.

Eräs kasvi kasvattaa versonsa yhdessä päivässä.

Tämä on bambu.

Se voi kasvaa millimetrin minuutissa.

Se on maailman nopeimmin kasvava kasvi.

On vielä aamupäivä. Versot ovat kasvaneet aamun jälkeen.

Ja aamusta alkaen tämä isopanda on syönyt versoja.

Bambun huono puoli on, ettei se ole kovin ravitsevaa.

Ja pandat ovat hyvin nirsoja.

Ne syövät lähes pelkästään bambua.

Saadakseen riittävästi energiaa pandan pitää syödä 14 tunnin ajan.

Ehkä pidempäänkin, sillä se imettää.

Mutta poikasen asiat ovat toisin.

Se elää pääosin emonsa maidolla, joten pureskelu on vain harrastus-

eikä vielä kokopäivätyö.

Tänä aamuna pandalla on jotain, mikä on harvinaista luonnossa.

Ylimääräistä aikaa.

Jonka se käyttää ympäristön tutkimiseen.

Koska isopandojen elämäntapa on erikoistunut-

ne ovat eräs maailman uhanalaisimmista lajeista.

Poikaset ovat todella arvokkaita. Niitä on vain muutama sata.

Harvinainen eläin, jolla on harvinaista ylellisyyttä.

Aikaa.

Kun auringonvalo voimistuu, se alkaa synnyttää uudenlaista taikaa.

Auringosta virtaa ilmakehään lämmittävää energiaa.

Lämpö haihduttaa vettä maasta ja merestä.

Ja synnyttää pilviä.

Afrikassa pilvet ja sää ovat jatkuvassa liikkeessä.

Pilvet tuovat sateita ja tuoretta ruohoa eri paikkoihin eri aikoina.

Miljoonien eläinten täytyy joka aamu lähteä liikkeelle...

...sinne missä sade saa ruohon kasvamaan, esteistä huolimatta.

Tänä aamuna liikkeellä pysymisen pakko-

on erityisen kiperää eräälle nuorelle seepralle.

Varsa osasi kävellä alle tunnin kuluttua syntymästään.

Se pärjää millaisessa maastossa vain.

Tällaista estettä se ei ole vielä kohdannut.

Tasankojen sateiden paisuttama joki virtaa nopeasti ja raivokkaasti.

Se on täynnä vaaroja.

Nuori seepra tarvitsee emonsa apua päästäkseen joen yli.

Suurin uhka ei ole toisen eläimen hyökkäys, vaan itse joki.

Emo yrittää johdattaa varsan matalaan veteen.

Mutta varsa on liian pieni.

Ja virtaus on liian voimakas.

Varsan voimat ovat loppumassa.

Mutta emä ei luovuta.

Muiden seeprojen jatkaessa matkaa emä kutsuu varsaansa.

Lopulta tie rannalle löytyy.

Afrikassa on sanonta:

"Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin."

"Jos haluat kulkea kauas, kulje yhdessä."

Tämän jälkeen seepranvarsa ja sen emo-

pystyvät voittamaan kaikki vastaan tulevat esteet.

Aurinko alkaa olla korkeimmillaan ja voimakkaimmillaan.

Kaukana pohjoisessa, arktisella alueella-

jää on pitänyt maata ja merta otteessaan kuukausien ajan.

Napa-alueilla aurinko on matalammalla ja paistaa heikommin kuin muualla-

mutta sen energia tulee silti muuttumaan.

Sarvivalas.

Eräs maailman arvoituksellisimmista eläimistä.

Toistaiseksi ne eivät voi uida kauas.

Ne voivat nousta pintaan hengittämään vain pienistä avannoista.

Mutta auringon energia on tulossa apuun.

Aurinko on sulattanut jäätä monen päivän ajan merellä ja maalla.

Nyt kun aurinko on korkealla ja paistaa voimakkaasti-

se alkaa olla voittoisa.

Taistelu lämmön ja kylmyyden välillä päättyy murskatappioon.

Maalla joet virtaavat taas.

Merellä, missä jää on nyt heikkoa...

...auringon lämpö avaa railoja.

Railoista tulee kanavia-

joita pitkin sarvivalaat voivat matkata jäisen valtakuntansa läpi.

Inuiittien legendoissa ensimmäinen sarvivalas oli naispuolinen metsästäjä.

Hän joutui tappavaan syleilyyn saalistamansa valaan kanssa.

Hänen letitetystä tukastaan tuli kierteinen syöksyhammas.

Näitä sarvivalaita odottaa uskomaton päivä.

Ne ovat jälleen vapaita vaeltamaan meressä.

Aurinko paistaa sitä voimakkaammin mitä etelämmäs mennään.

Pohjois-Amerikan vuorilla-

kevätpäivän auringonvalo herättää vastasulaneen maailman henkiin.

Jos yllä on yhä talviturkki-

keskipäivän kuumuus voi tuntua tukalalta.

Pitää löytää sopiva puu ja rapsutella itseään kunnolla.

Hankaaminen kaarnaa vasten ei vain auta kutinaan-

vaan auttaa karhua karistamaan talviturkkinsa.

Samalla voi merkitä reviirinsä omalla tuoksullaan-

jotta kaikki tietävät, kuka täällä on.

On keskipäivä, ja maailma tuntee ystävällisen tähtemme täyden voiman.

Aurinko on nyt korkeimmillaan.

Sen valo valaisee jopa syvät, piilossa olevat maan poimut.

Afrikassa lähellä päiväntasaajaa auringon energia on polttavaa.

Seepran varsan ja muun lauman on yhä pysyttävä liikkeellä.

Mutta jokainen askel on vaivalloinen helteessä.

Pieninkin varjo on keidas.

Auringonpaisteessa petojen on helppo nähdä lauma.

Mutta keskipäivän aurinko tarjoaa myös siunauksen.

On liian kuuma, jotta leijonat jaksaisivat saalistaa.

On kuitenkin jotain, mikä ei pidä taukoa-

edes keskipäivän kuumuudessa.

Taistelu vallasta.

Urosten kilpailu reviiristä ja naaraiden huomiosta-

saa lauhkeimmatkin eläimet taistelemaan.

Keskipäivä aavikon kuumuudessa.

Nuori uroskirahvi haastaa lauman johtajan taisteluun reviiristä-

ja sen mukana tulevista naaraista.

Ensin ne vain tönivät ja uhittelevat toisilleen.

Tavallisesti kamppailu päättyy tähän.

Mutta nuori uros uskoo mahdollisuuksiinsa ja hyökkää.

Kumpikaan ei peräänny.

Vanha uros kaatuu.

Se tietää ratkaisevan iskun olevan tulossa.

Joten se väistää.

Ja iskee takaisin.

Kamppailu on ohi.

Valta kuuluu yhä vanhalle mestarille.

Häviäjää odottaa karkotus autiomaahan.