Lego Scooby-Doo! Knight Time Terror

LEGO SCOOBY-DOO JA MUSTA RITARI

Hidasta, Fred. Haluamme päästä perille yhtenä kappaleena.

Olemme jo myöhässä. Grimsleyn kartano avataan uudelleen.

Olisimme jo perillä, ellei joku olisi hakenut noutoruokaa.

- Kaksi jotakuta. - Käydään kimppuun!

Kartano on ollut olemassa yli sata vuotta, Fred. Ei se katoa.

Haluan vain yrittää löytää sen salaisen aarteen.

Ehkä näemme jopa aaveen!

- Aaveen? - Kartanossa kuulemma kummittelee.

Syödään, Scoob. Tämä voi olla viimeinen ateriamme.

Näillä voileivillä pitäisi olla turvavyö.

Grimsleyn kartano saattaa olla teille tuttu elokuvasta.

Sen perustaja Augustus Grimsleystäkin on elokuvia. Kiehtova mies.

Tiesittekö, että hän oli Rooman historian harrastaja, -

amatööriastrologi ja kilpakeilaaja?

Kuka sellaisesta välittää? Entä aarre?

Niin, ja entä aave, joka kummittelee täällä?

Hyvät herrat, ei ole todisteita aarteesta tai...

Aave!

- Älä juo vertani! - Älä kummittele unissani!

Hyvänen aika. Ei ollut tarkoitus pelästyttää.

Minä olen Charlie Grimsley, ja tuossa on veljeni Kyle.

- Olemme isäntänne. - Hei. Oletteko viihtyneet?

Arvelimme, että säikähdykset kuuluvat asiaan, kun etsii aarretta.

- Onko tämä huijausta? - Mitä täällä tapahtuu?

Sanoinhan, että tämä on huono idea. Vieraat haluavat oikean aarteen.

- Eivät valehaamuja. - Mitään aarretta ei ole.

- Miten niin aarretta ei ole? - Veljeni vain vitsailee.

Aarre on ehkä olemassa, mutta kukaan ei ole löytänyt sitä.

Ehkä te löydätte sen. Tulkaahan toki aamiaiselle.

Siellä on vohvelibaari!

Ei minua oikeasti pelottanut. Ainakin luento on ohi.

Katso tuota.

Aarre voi olla sen sisällä.

Teettekö taas temppuja?

Hän ei taida pilailla, Phil.

- Ei! Tulkaa takaisin! - Varo, Fred!

- Ovatko kaikki kunnossa? - Nyt meidän on pakko löytää aarre.

Vain sillä voimme maksaa Mysteerimasiinan.

Heipä hei, matkalaiset. Teillä taitaa olla hiukan auto-ongelmia.

Wanda Grimsley: talonmies, mekaanikko ja jokapaikanhöylä.

- Minä voin hoitaa tämän. - Osaatko korjata Mysteerimasiinan?

Taidankin korjata sanomiseni hiukasta rahtuseen.

Ei hätää, se kehrää aamuun mennessä.

Sillä välin serkkuni huolehtivat teistä.

- Hirviöitä! - Mitä? Ai niin, anteeksi.

Näettekö? Tämä on vain hauskanpitoa.

Tulkaa sisään! Tervetuloa Grimsleyn kartanoon.

Pelästyivätkö he haarniskaa?

Se on hassua. Heillä taisi mielikuvitus lähteä laukkaan.

Musta ritari on poissa!

- Miten niin poissa? - Se on poissa. Se karkasi.

Tämä on ollut katastrofi. Ei ole mitään aarretta ja...

- Kyle, ole kiltti! Asiakkaita? - Ai niin, anteeksi.

Kerro lisää Mustasta ritarista.

- Minä voin ehkä auttaa. - Adam on historioitsijamme.

- Onko tuo Menzan kunniamerkki? - Kyllä vain.

- Se on vaikuttava. - Niinkö?

- Entä tarina? - Aivan, tarina.

Se on osa Grimsleyn kartanon legendaa.

1800-luvun lopulla Augustus Grimsley oli kullankaivaja.

Hän oli hyvin onnekas kullankaivaja.

Hän oli uskomattoman rikas eikä luottanut pankkeihin.

Hän päätti rakentaa suuren kartanon, jonne hän kätkisi kultansa.

Hän myös innostui valtavasti huonekaluista ja antiikista.

Hänen suosikkiostoksiinsa lukeutui kaunis musta haarniska.

Rikkaudet vaativat kuitenkin veronsa.

Gus Grimsley alkoi kuulla myöhään yöllä ääniä. Jokin kolisi.

Se ei voinut olla muu kuin haarniska, joka marssi käytävillä.

Seuraavana päivänä syy selvisi.

Haarniska oli ollut Mustan ritarin, joka yritti viedä kuninkaan aarteet.

Hänet kuitenkin vangittiin tyrmään, eikä häntä enää nähty.

Augustus oli varma, että Musta ritari halusi hänen kultansa.

Haarniska vietiin pois, mutta hän pelkäsi Mustan ritarin palaavan.

Siksi hän piilotti aarteen ja vannoi: "Vaikka aave etsisi ikuisesti, -

oma perheeni löytää aarteen. Se on vain ajan kysymys."

Lakatkaa pelleilemästä.

- Anteeksi. Meillä on nälkä. - Nälkä.

Kyle, vie heidät ruokasaliin.

- Siellä on seisova pöytä. - Siellä oli seisova pöytä.

En ymmärrä. Jos Musta ritari oli varastossa, miten se päätyi tänne?

Wanda toi sen takaisin halutessaan tehdä tästä museon.

Mitä vikaa siinä on? Aarteenetsintä ei houkuttele yleisöä.

- Anteeksi. Perheriita. - Mitä sinä haluat, Wanda?

Elämäni helpottuisi huomattavasti, -

jos veisimme raskaat laatikot ulos autosta.

- Ne ovat hirviöansojani. - Jäävätkö aaveet kiinni niihin?

Kun kerran jäämme, voimme hakea matkatavarat.

Esittelenkö paikkoja? Tällä talolla on upea historia.

Se olisi ihanaa... tai siis mainiota! Se olisi mainiota.

Kiitos buffetista ja yöpalasta, Kyle.

Hällä väliä, että ruoka loppui.

Asiakkaita ei näy.

Veljeni luuli, että aarteen houkutus toisi kaikki.

Se toikin vain katastrofin.

- Mikä tuo oli? - Ansa.

Isoisoisoisämme asensi monia. Wanda on yrittänyt poistaa niitä.

- Scoob, olit vähällä nähdä tähtiä. - Joo, isoja.

Tämä koko paikka on ansa. Häipykää, kun vielä voitte.

Hän vaikuttaa surulliselta.

Hassua, miten surusta tulee joskus nälkäiseksi.

Niinpä. Rinkeli?

Se on Musta ritari!

Tule, Shaggy!

Tule, Scoob. Häivytään täältä.

Taisimme eksyttää sen, Scoob.

Niinpä, ja katso, mitä minä löysin.

Kai jaamme ne puoliksi, vanha kamu?

Mikä tuo oli?