ആദ്യത്തെ 200 വരികൾ.
Epäillyn auto on tunnistettu. Edetkää varovasti.
Olen täällä! - Pitäkää kädet näkyvissä.
Anteeksi!
Oikea käsi, kiitos.
Tule tänne.
Kamu, jos rikot sen, maksat sen.
Olin pelästyä hengiltä.
Tuoretta lihaa mestoilla.
Miksi jouduit tänne? - En ole mikään rikollinen.
Selvä. Kaikkihan ovat syyttömiä.
Oletko sinä syytön?
Rikosrekisterini riittäisi koko sellin tapetointiin.
Pääsit jakamaan sellin todellisen legendan kanssa.
Törkeä varkaus, ilkivalta -
vankilasta pakeneminen, häiriköinti. Siinä on vain osa listasta.
Oletko paennut vankilasta? - Monta kertaa.
He eivät löydä minua milloinkaan.
Olet silti vielä täällä. - Hetken aikaa vain.
No...
Minun pitää päästä pois täältä. - Ahaa.
Okei.
Et tiedä, mitä jouduimme kestämään.
Minulla ja tytölläni on suuria unelmia. - Unelmia, vai?
Lukeeko selässäni, että välitän paskan vertaa?
Haista paska. - Tiedätkö reitin ulos täältä?
Tiedän. Entä sitten? Mitä sinulla on?
Meillä on vähän rahaa.
Myittekö partiotyttöjen keksejä?
Minkä verran? - 250 000 taalaa käteisenä.
Oletko kamoissa? - Vannon, hiusteni kautta.
On aikaa puoli neljään asti huomenna. Autatko minut ulos?
En luota keneenkään, en edes itseeni.
Entä jos minä luotan siihen, että sinä luotat minuun?
En sano, että minulla on keino, -
mutta jos olisi, niin mitä sitten?
Tuleeko typysi antamaan minulle nipun seteleitä?
Hän tulee sinne. - Minne?
Kakista nyt ulos. Mistä rahat ovat? Kuka se naisesi oikein on?
Ja mikä minun osuuteni on? - Voit saada kaikki rahat.
Haluan vain olla kullanmuruni kanssa. - Onko hänellä kultaiset tissit?
Hän on minun tyttöni. Suojelen häntä miltä vain, -
keneltä vain, milloin vain ja mistä tahansa syystä.
Neljännesmiljoona siis?
No helvetti, kerro minulle kaikki.
Autatko minua pääsemään pois? - Haluatko, että uskon sinua?
Voin kertoa, mutta en usko, että haluat kuulla koko tarinan.
Anna tulla, kamu.
En silti lupaa, että pystyn pitämään silmät auki.
Et saa kertoa kenellekään.
Tämä säilyy korviesi ja näiden seinien välissä.
Nimeni on muuten Baron.
Kauan sitten olin vain pieni poika, -
joka juoksi heinäpelloissa äidin kanssa.
Auringonvalo oli kuin kultaa.
Muistan tuoksun ja tuulen tunnun...
Ei!
Ei mitään "olipa kerran" -paskaa. Tekisi mieli puukottaa sinua.
Lopeta paskanjauhaminen. - Yksityiskohdat ovat tärkeitä.
Yksityiskohdat ja äitisi voivat painua hiiteen. Vauhtia nyt.
Hyvä on.
Olin töissä postikonttorissa.
Se oli paras työpaikka, mitä minulla oli koskaan.
Olen aina katsellut mielelläni muiden ihmisten elämää.
Yleensä ei päässyt kuitenkaan helpolla.
SÄRKYVÄÄ
PILAANTUVAA
Äiti aina sanoi, että jos on vaikeaa, -
pitää löytää ne, joita rakastaa, ja pitää heistä tiukasti kiinni.
Hei. - Hei, rouva Jenkins.
Biscuit, Baron se vain on. - Hei, Biscuit!
Voi kultaseni, tämä on kutsu lapsenlapseni häihin.
Pienokainen on tulossa, ja he ostivat juuri asuntovaunun.
Voi poloista.
Joillekin asiat tapahtuvat nopeammin.
Äiti tarvitsee minua. - Muista huolehtia myös itsestäsi.
Kukaan meistä ei nuorene. - Ei niin.
Niin kauan kuin on elämää, on toivoa.
Hetkinen. Miten krokettimaila tähän liittyy?
Siis mikä? - Sanoit juuri "kroketti".
Krokettiko? Piti sanoa "crochet", virkkaus.
Se on kuin neulomista. - Tiedän kyllä, minulla on isoäiti.
Sinun täytyy kertoa tarinasi paremmin. Ymmärrätkö?
Luulen ymmärtäväni.
Päivä on koittanut, Baron.
Puoli vuotta pyysin sinua leikkaamaan tuon kuontalon. Saat lähteä.
Neiti Sandy, minulla on ollut tämä tyyli...
Et tee töitä enää postilaitokselle.
Työsuhteesi päättyy nyt.
Äitini vuoksi tarvitsen tämän työn... - Ei nyt. Ei täällä.
Paikka on sinun, kulta.
Odota vähän. Menetitkö työsi, kun et suostunut leikkaamaan hiuksia?
Näin kerran videon reggaetyypeistä jollain saarella.
Heidän rastansa määrittivät heidät.
En aio koskaan luopua hiuksistani.
Et niin, olet todellinen Bob Marley.
Kiitos.
KOSKEE PLEONEXIA-LÄÄKETTÄ
HINNANNOUSU
Hei, äiti. Toin keksejä sinulle.
He nostivat lääkkeen hintaa taas.
Ne ihmiset ovat pahempia kuin käärme vankkurien pyörässä.
Avaa suu.
Älä yhtään huoli.
Keksin jonkin ratkaisun.
Kukaan ei palkkaa ketään missään.
Hei, Ron.
Joku sanoi, että ensin menee huonommin ja vasta sitten paremmin.
Silti elämäni oli aika merkityksetöntä.
Kuitenkin silloin, kuin tyhjästä...
Hehkuvanpunainen. - Sinä pidät punapäistä.
Ei, vaaleanpunertavat hiukset. Kauneimmat, mitä olen nähnyt.
Unelmieni tyttö.
Luulin, että olit kuollut.
Ruumiin löytäminen olisi ollut viikkoni kohokohta.
En usko, että olen kuollut.
Oletko tästä paskakaupungista? - Olen.
Mitä tekemistä täällä on? - Ei mitään.
Eikö ole muka mitään tekemistä?
En tiedä...
Selvä.
Onhan tuokin jotain tekemistä.
On patikointireitti, jossa kuulee vyötiäisten huutavan öisin.
Hylätty louhos, joka tuntuu pohjattomalta.
Väkeä pienissä taloissa. Suuria unelmia, ei rahaa.
Postikonttori, jonka päällikkö vihaa pitkiä hiuksia ilman erityistä syytä.
Liikennevalot, jäätelökioski.
Hyvin kilttiä väkeä, joten ei ole poliisia tai palokuntaa.
En tiedä, mistä tulet, mutta meillä ei ole paljoakaan.
Minulla ei ole mitään, mutta tämä on kotini.
Tämä on ainoa paikka, jonka tunnen.
Vau.
Esitteletkö minulle paikkoja?
Marmalade.
Se on nimeni.
Makealta kuulostava nimi.
Olen kuullut tuon ennenkin. - Minä olen Baron.
Näytät hullulta nukelta. Lähdetään ennen kuin kaadat koko metsän.
Oletko kunnossa?
Haluatko vain tuijottaa minua kiusallisen pitkään?
Selvä.
Hyppää kyytiin, nukke!
Lupaa, ettet katkaise kurkkuani tai jotain.
Siitä lähtien olimme erottamattomat -
kuin yhteen ommeltu kangas.
Yksi, kaksi, kolme.
Munakoiso!
Tiedän! Montako siinä oli? - Neljä.
Neljä kymmenestä. Ei hassumpaa. Noin puolet.
Minäkin olen paiskonut oksia.
Kuten sinä teit. Silloin, kun olin pieni.
Miksi teit niin?
En osaa kuvailla sitä.
Kippis, isokorva. - Kippis.
Haluatko maistaa tätä? - Toki.
Rakas vanha äitini meni sitten naimisiin toisen kusipään kanssa.
Sitten minä häivyin. Taas.
Kuljin ympäriinsä, kunnes tapasin yhden ääliön Bug Bayssa.
Hän antoi Paksu-Bertan. Kutsun autoa siksi.
Antoiko hän sen noin vain? - Jep.
Hän vain antoi tämän.
Saa nähdä, minne menen seuraavaksi.
En voi lähteä äidin luota.
Hän ei ollut oikea äitini. Se rouva on ihan eri maata.
Olen ollut sijaiskodeissa... aina.
En koskaan kerro sitä kenellekään, mutta isäni oli astronautti.
Paskapuhetta.
Äiti sanoi niin. Isällä oli aina kiire rakentaa rakettia.
Raketti räjähti isän ollessa kyydissä.
Avaruudessa.
Ohhoh.
Ilman äitiä olisin lähtenyt kauan sitten.
Mikä hänen nimensä on? - Eda-äiti.
Eda-äiti. Pidän siitä. - Hän on hyvin sairas.
Äidin lääkkeen hintaa nostettiin hetkessä.
Kenelläkään ei ole varaa siihen. On joku ahne mies, -
joka on niin rikas, -
että hän ostaa uuden veneen, kun edellinen kastuu.
Tiedätkö, mitä mieltä minä olen?
Kun järjestelmä pettää, -
pitää vain luoda oma järjestelmä.
He saavat kyllä ansionsa mukaan. Voit olla siitä varma.
He saavat ansionsa mukaan.
Minulla on kaksi kysymystä. Sano, jos olen liian suorapuheinen.
Ensimmäinen kysymys.
Onko sinulla paikkaa, jossa voin olla yötä?
On. - Siistiä.
Mikä on toinen kysymys? - Ei minulla ollut toista.
Se oli vain varasuunnitelma, jos olisit sanonut ei.
Esitteletkö minulle louhoksen?
Hupsista.
Ei olisi pitänyt jättää sitä siihen.
Äiti?
Hei, äiti. - Hei, Eda-äiti. Minä olen Marmalade.
Baron on kertonut helvetisti sinusta. Tuntuu kuin tuntisin sinut jo.
Anteeksi.
Minua väsyttää, joten... - Jätän sinut rauhaan.
Lähdetkö huomenna heti aamusta?
Se riippuu vähän. Jos en saa sitä työpaikkaa, -
pitää keksiä toinen suunnitelma.
Sinulle ja minulle. Ja Eda-äidille tietysti myös.
No comments yet. Be the first to leave one.