The Night of the Hunted (La Nuit des traquées)

Oinen takaa-ajo

Odota. Tule takaisin.

Minne menet? Pelkäätkö minua?

Mitä teet täällä kaukaisessa paikassa yÖpaidassasi?

Oletko karannut? -En tiedä.

Hyvä on. Mikä on nimesi?

Elisabeth.

Ota minut mukaasi, ole kiltti.

Älä anna niiden viedä minua takaisin.

Kenestä puhut? -En tiedä. En tiedä.

Minun täytyy paeta. Ota minut mukaasi.

Apua.

Elisabeth.

Auta minua.

Oletko täällä yksin? -Luulen niin.

Kyllä, olen yksin.

Ota rauhallisesti. Päivän koittaessa olemme Pariisissa.

Elisabeth. Älä jätä minua.

Minne haluat että vien sinut?

Hel! Missä asut?

Pysäytä auto. Päästä minut ulos.

Etkö pelkää olla yksin? -Minäkö pelkäisin?

Miksi pelkäisin?

Äsken vielä pelkäsit. En saanut jättää sinua yksin.

En tiedä, mistä puhut.

En edes tunne sinua. Päästä minut ulos.

Mitä nyt taas?

Minä... en tiedä minne mennä.

En tiedä enää missä asun.

EI sinun minua tarvitse pelätä.

Kiitos.

Muistan varmaan pian. EN vain ymmärrä.

Seuraa heitä. Meidän täytyy saada hänet kiinni.

Valitettavasti minulla ei ole sinulle sopivia vaatteita.

Asun yksin.

En muista enää mitään.

Muistini on aivan tyhjä.

Sanoit, että juoksin tien poikki.

En muista sitä enää.

Sanoit, että olit minut autoosi.

En muista sitäkään.

En muista enää mitään mitä tapahtui ennen kuin tulin tänne.

En muista edes mikä on nimeni.

Nimesi on Elisabeth.

Pakenit. Oli pimeä, ja olit peloissasi.

Veronigue. Missä on Veronigue?

Mitä he ovat tehneet hänelle?

Muistatko sen nimen? Kuka se on?

En tiedä.

Vilme yönä juoksit tien poikki ja huusit apua.

EI pidä paikkaansa. Se on mahdotonta.

Pyysit minua auttamaan. Enkä.

En muista sitä.

Muistini on tyhjä. -Nimesi on Elisabeth.

Ketä pakenit?

Olitko yksin? Taisin kuulla jonkun huutavan.

Olitko yksin? Kuka ajoi sinua takaa?

Anteeksi. En saisi painostaa sinua.

Unohdat näköjään kaiken heti.

Et varmaan muista enää minunkaan nimeäni.

Sanoin sen sinulle, kun saavulmme tänne.

SINÄ... Sinä olet.

Näetkö?

Kohta et edes enää tiedä mitä teet täällä ja kuka minä olen.

Tämä ei ole tavallista muistinmenetystä.

Kalkki häviää mielestäsi samalla kun se tapahtuu.

Sinulla ei ole lainkaan muistia. Et muista ketään.

Et edes tiedä kuka Itse olet.

Päätäni särkee.

Tuntuu kuin yrittäisin muistaa asioita. ..

jotka tapahtuivat minulle kauan sitten.

Kauan sitten. Mutta en muista.

On vain hataria kuvia, jotka ovat kaukana.

Millaisia kuvia? Kerto minulle.

Veroniaue.

Pidän häntä kädestä. Juoksemme.

Missä? Missä olitte?

Ön pimeää.

Veronigue on alasti.

Hän irrottaa kädestäni.

Olen aivan yksin, eksynyt keskellä yötä.

vitten näen kaksi valojuovaa.

Siinä kaikki.

Se tapahtui vähän ennen kuin löysin sinut.

Näit autoni valot.

Et siis ollut yksin. Olit käsi kädessä Veroniguen kanssa.

Mitä hänelle tapahtui? -En tiedä.

Pakenitte.

Sinä yöpaidassa ja Veronigue alasti. Tulitteko sairaalasta?

Ole kiltti Se on ohi.

En muista edes niitä kuvia enää.

Katson sinua.

Olet edessäni.

Tässä maailmassa. Ainoassa maailmassa, joka minulla on.

Tässä hetkessä. Älä jätä minua yksin.

Olet ainoa muisto, joka minulla vielä on.

Robert. Robert.

Niin kauan kuin olet luonani. muistan nimesi.

Älä jätä minua koskaan.

Hetl kun lähdet unohdan sinut.

Tuntuu kuin olisin neitsyt.

Kuin rakastelisin ensimmäistä kertaa elämässäni.

Ruumlini on unohtanut kaiken mitä on tapahtunut tätä ennen.

Tule, ota minut.

Liiku sisälläni.

Hellästi.

Katso minua, ettet koskaan unohtaisi minua.

Pysy sisälläni.

Vielä hetki.

En koskaan unohda sinua. Se on mahdotonta.

Katso minua.

Olkoon tämä viimeinen hengenvetoni, jotten koskaan unohda sinua.

Minun täytyy nyt mennä. Tulen illalla takaisin.

Älä mene pois. -Minun täytyy.

Älä mökötä.

Tämä on puhelinnumeroni toimistossa.

Jos tahdot soittaa minulle, tal jos sinulla on jokin hätänä.

Nähdään Illalla.

Päivää, Elisabeth.

Et tietenkään tunne minua ja Solangea.

Se on normaalia.

Olen lääkärisi. Solange on apulaiseni.

Tule, niin viemme sinut kotiin.

EI. Minun täytyy jäädä tänne...

ja odottaa Robertia.

Kuka on Robert?

Et edes tiedä, kenen talo tämä on.

Hetken kuluttua olet jo unohtanut Robertin nimen.

Sitten hän ei enää ole olemassa sinulle.

Vain nykyhetki on olemassa. Tämä hetki.

Olet taas unohtanut tämän talon ja sen asukkaan.

Tunnet enää vain minut.

Kun menen pois, olet yksin. Ilhan muistoakaan.

Sitten et enää tiedä, missä olet, etkä edes kuka olet.

Kuuletko, Elisabeth?

Yksin, ilman muistoja, ilman mitään tai ketään jota ajatella.

Pää tyhjänä, kauhistuttavan tyhjänä.

EI, Pysy luonani. -Sinä tulet kanssamme.

Auta häntä.

En tiedä kuka olet. En tahdo lähteä kanssasi.

EI sinun tarvitse tulla mukaan. Volt mennä takaisin siihen asuntoon.

Missä se olikaan?

Huomaatko, et pysty edes löytämään sitä enää.

Ilman meitä olet hukassa.

Asut 30. kerroksessa, huoneessa 35, Catherinen kanssa.

En tunne sitä nimeä. -EI se mitään.

Päästä Irti. En ole vanki.

Tässä se on. Mene sisään.

Hel. Olen Elisabeth.

Olen Catherine.

Asun täällä tietääkseni sinun kanssasi.

Vol olla.

Jotkin tavarat täällä eivät ole minun. Ne ovat sitten varmaan sinun.

Etkö tunne minua?

En, valitettavasti. Kyllähän minun pitäisi sinut tuntea.

Mutta olen sairas.

Mulstoni häviävät. Ne katoavat mielestäni.

Siinä tapauksessa meillä on jotain yhteistä.

Minäkin olen menettänyt muistini.

Älä itke.

Olimme varmaan ystäviä, valkkemme enää muista sitä.

Ollaan kuin olisimme lapsuudenystäviä.

Olemme aina olleet ystäviä. Mitä sanot siitä?

Olet kiltti, Elisabeth.

Kyllä, olemme lapsuudenystäviä.

Kasvolmme maalla. Muistatko?

Kun olimme pieniä, leikimme etanollla.

Ja myöhemmin me... Me. .

Niin.

Olimme samalla luokalla. Muistan hyvin.

Ja. .

Olit parempi koulussa kuin minä.

Ja autoit minua läksyissä. Eikö niin?

Eikö niin? Elkö niin? Muistathan vielä?

Val etkö?

Val etkö? Muistatko vielä?

No niin, Elisabeth. Tulit takaisin.

Tunnetko minut? -Tietenkin tunnen.

Muistini palasi, kun tulin takaisin. En unohda enää mitään.

Olet Elisabeth. Katosit kaksi päivää sitten.

Miksi näytätte niin surullisilta? Tohtori Francis parantaa teidät.

Katso minua. Muistan kaiken siltä lähtien kun tulin tänne.

Melkein unohdin. Lounas.

Meille tuodaan ruoka huoneeseen. Alvan kuin hotellissa.

Tal vankilassa.

Katsohan. HKapukeittoa.

Sitä el saa vankilassa.

Catherine?

Hyvä luoja.

Minulla ei ollut aavistustakaan.

Mikset sanonut mitään?

Sanoit, että tunnemme toisemme lapsuudesta.

Että leikimme ennen yhdessä.

Olin aivan unohtanut. .

etten hallitse omia käsiäni.

Joka liike on kuin tunne päässäni:

Tyhjä. Kaoottinen.

Älytön. Turha.

Lapseni. Oletko nähnyt lastani?

Tiedätkö missä hän on, tal tiedätkö siitä mitään?