Unit One (Rejseholdet)

APUPYYNTÖ 1–15/99

Hei!

–Hei, Torben. –Kukas tässä on?

–Ettekö te ole Haderslevissä? –Luovutimme jo.

Kuten sanottu, sitten kun tapaamme lahjakkaan tappajan, olemme pulassa.

–Niin siinä kävi. –Höpöhöpö.

–He mursivat hänet. Hän tunnusti. –Onneksi olkoon.

Se irtosi jo ennen kuin minä ilmestyin paikalle.

Vaikuttavaa työtä, kuten aina.

Älä kehu liikaa. Hänellä nousee hattuun.

–Eikö se ole suuruudenhulluutta? –Mene sinä viilaamaan kynsiäsi.

Kuka teidän sotkuistanne sitten huolehtii?

Ulf, eikö voitaisi ottaa nyt sitä halpaa samppanjaa? Katson matsin.

Vaimosi ei ole nähnyt sinua aikoihin.

Hän rakastaa minua, kun katson jalkapalloa.

–Kertoo paljon avioliitostanne. –Niinpä. Hei, Ingrid!

–Hei. –Tuletko mukaan lasilliselle?

–En, pidän kuulustelun. –Nytkö?

Niin. Jesper Olesen on kiireinen mies.

–Annammeko nyt parastamme? –Hänelle tarjottiin heroiinia.

Hän pyysi näytettä.

Se hemmetin komitea. Saamme raahata hänet korvasta.

–Se on mutkikkaampaa. –Älä tee siitä mutkikasta.

Taas korkeimmat mahdolliset arvosanat periksiantamattomuudesta.

Niin, ja poliisivoimien paras perse.

Konstaapeli Jesper Olesenin kuulustelu

Kello 19.32 Torstai 17. kesäkuuta

Anteeksi. Aika vain kuluu.

Totta puhuakseni juoksin maaottelussa.

Katsotaanpa.

Tässä on paperit.

Soitin pomollesi, joka käski minun kirjata raportin.

Hyväksy se, niin allekirjoitan sen. Sitten katsotaan toinen puoliaika.

On parempi aloittaa ihan alusta. Käy istumaan.

17. kesäkuuta, kello 19.33.

Paikalla ovat konstaapeli Jesper Olesen–

–sekä allekirjoittanut, vararikoskomisario Ingrid Dahl.

Minulle tarjottiin 14 kiloa. Pyysin vain näytettä.

He ottivat minut mukaan. Soitin osastolle, joka takavarikoi kaiken.

Tiedän kyllä, ettei sitä saisi pyytää nähtäväksi.

Muuten osallistuu rikokseen ja plaa plaa plaa.

Mutta muuten emme tietäisi, mitä se oli.

–Joko lopetimme? –Lopetamme sitten, kun minä sanon.

–Hei, Monty. –Oletko taas kotona?

Katsotaan nyt, miten kauan.

Olet ollut 18 kuukautta N–osaston agenttina.

Sinä aikana on tehty neljä takavarikkoa sinun vihjeestäsi.

Saanko mitalin?

Kuka lähteesi on?

–Osaston mukaan se on Birko. –Miksi kysyt?

Mistä Birko saa tietonsa?

Miksi tuhlaamme aikaa tähän?

Osaston mukaan hän on iso diileri.

Kun hän antaa sinulle vinkin, sinä autat hänet eroon kilpailijoista.

Minun aikanani on tehty enemmän takavarikkoja kuin viiteen vuoteen.

–Emme neuvottele rikollisten kanssa. –Teemme sitä koko ajan, muru.

Oikeassa maailmassa se ei toimi niin. Tiedätkö, mikä etu siinä on?

Se, että nyt tiedämme Birkon olevan yksin.

N–osasto on tehnyt hiljattaisin kaksi ratsiaa löytämättä mitään.

–Aina ei voi lykästää. –Voisi luulla, että joku varoitti.

Menen nyt kotiin katsomaan jalkapalloa, okei?

Olit tyttöystäväsi kanssa Lontoossa muutama kuukausi sitten.

–Oliko kiva reissu? –Oli.

Panimme aamusta iltaan. Oletko kokeillut?

Lensitte bisnesluokassa ja yövyitte Savoyssa.

Tässä on tiliotteesi.

Tyttöystäväsi tililtä tulee suuria summia.

–Hän on antelias. –Eikös hän ole töissä tavaratalossa?

Tässä on hänen tilinsä.

Hän on saanut suuria summia eräältä Birkon yritykseltä.

Hän on tehnyt konsultointihommaa heille. Minä en ole mukana siinä.

Etkö siis ole koskaan puhunut puhelimessa Birkon kanssa?

–Voisitko sanoa sen ääneen? –Kyllä, ymmärsit ihan oikein.

Voisitko selittää tämän?

Puheluja sinun kännykästäsi hänen kännykkäänsä.

Kaksi päivämäärä, heti sen jälkeen, kun osasto päätti ratsioista.

Hän ei ollut sinun ilmiantajasi, vaan toisin päin.

Ja sait siitä maksunkin.

–Haluatko lisätä jotain? –Haluan.

Painu helvettiin.

Monty!

Monty!

Monty!

Monty, tule tänne.

Olitko Torbenin luona. Oletko ikävöinyt häntä?

Kuulin siitä syyttäjältä.

Istuin siellä kuin mikäkin koulupoika tietämättä–

–että osastoni tutki yhtä parhaista korruptiosyytösten takia.

Sinun olisi pitänyt kertoa aiemmin.

–Yritin. –Et niin, että olisin ymmärtänyt.

Sinulla on ollut kiireitä Haderslevin parissa.

Jos edes sisäinen kommunikaatiomme ei toimi, missä olemme?

Olen samaan mieltä. Olisimme voineet puhua siitä, jos...

Ulf Thomsen.

Lysberg? Miten voin auttaa?

Mitä sinä oikein selität? Mitä?

Tulen heti.

Ulf, mitä nyt?

Uhrin koti

Kello 23.10 Torstai 17. kesäkuuta

Hei, Ulf.

–Koko katu kuulustellaan. –Aloitimme sen jo.

Ulf, sisällä ei ole vielä valmista.

–Et saa tulla tänne. –Kai tunnet minut?

Kyllä, mutta et saa tulla, ennen kuin me olemme valmiita.

Kuulehan, Nielsen. Torben ei ollut vain minun oikea käteni.

Olimme ystäviä 25 vuotta.

Ota edes kengät pois.

Onko tietoa, kuka hän on?

Ei vielä.

Ulf, haluan tietenkin pyytää apuanne.

Ei tarvitse. Saat sitä kyllä.

Lähetän Torbenin ryhmän heti tänne.

Entä se toinen mies? Mitä arvelemme hänestä?

–Miten niin? –Sinä tunsit Torbenin paremmin.

Jos vihjailet motiivin olleen homoseksuaalinen, unohda se.

Mikä nyt on?

Torben murhattiin tänä iltana.

–Eikä! –Minun täytyy soittaa muille.

Menemme sinne heti.

–Johdatko tutkintaa? –En tiedä vielä.

–Sinun pitäisi saada ylennys. –Ihan oikeasti, Kirsten!

Anteeksi. Jens...

Olen oikeasti pahoillani.

Rikospaikka

Kello 2.15 Perjantai 18. kesäkuuta

Koputtelimme oviin. Kukaan ei ole nähnyt mitään poikkeavaa.

Useimmat katsoivat jalkapalloa.

–Mikä sinun nimesi on? –Claus.

Kysyitkö, olivatko he nähneet mitään poikkeavaa?

Mitä helvetin koulua oikein kävit?

Haluamme tietää, mitä he näkivät. Päätämme sitten, onko se tärkeää.

Tajuatko? Lähde kyselemään!

Fischer!

Menen itse.

Kiitos, Claus.

Claus, haluan raportit, ennen kuin lähdette kotiin.

Selvä.

Kortti isältäsi.

Hieno ranta.

–Olen valmis. –Peittelin sinut juuri unille.

En saa unta.

Tulet hulluksi, jos valvot koko yön.

–Miksi valvoit? –Korjasin kokeita.

–Nyt pidän lomaa. –Tiedättekö, kuka lähtee Norjaan?

–Anna meidän luokalta. –Ehkä tapaatte siellä.

Ei todellakaan tavata. Heippa.

–Muista laukku. –Tänään on viimeinen koulupäivä.

Emmekö valloita vuorta yhdessä?

–Jos pidät nuo päälläsi. –Totta kai.

Mene nyt nukkumaan. Minä teen töitä.

Sinä saat tyytyä tähän...

Mitä nyt?

POLIISIPÄÄLLIKKÖ MURHATTU

Tiedättekö, kuka se toinen on?

Henning Ravn.

Hän oli loistava lääkäri.

Hän vaikuttaa asuneen Torbenin luona. Emme tiedä, miksi.

Miten kommentoit tätä?

Ihan absurdia.

Ihan kuin he olisivat tappaneet toisensa mustasukkaisuusriidassa.

Tosin sitten joku on nielaissut veitsen. Emme löydä sitä.

–Eikö omaisia ole tavoitettu? –Ei.

–Mitä meillä sitten on? –Muistatko Bruno Gravesenin?

Hänet tuomittiin murhasta kahdeksan vuotta sitten.

Hänen mielestään se oli tappo.

Mutta Torben mursi hänet.

Hän on uhannut tappaa Torbenin vapauduttuaan.

–Hän vapautui juuri. –Mielenkiintoista.

Naisystävän mukaan häntä ei ole juuri näkynyt.

Koko koneisto on tietenkin jo käynnissä.

Oletko miettinyt, kuka tulee Torbenin tilalle?

Kaikkein loogisin vaihtoehto olisi IP, hänen lähin alaisensa.

Siis siihen asti, että löytyy joku nuorempi.

On toinenkin mahdollisuus.

Se sinun erikoisryhmän päällikkösi.

–Indgrid Dahlko? –Palaako?

Kiitos.

Syyttäjä kehui hänen tutkintaansa Jesper Olesenin tapauksessa.

Niin, hän on taitava.

Hän on saanut oppinsa sinulta.

Mutta että murharyhmän päällikkö? Kukaan nainen ei ole ollut.

Älä nyt käsitä väärin...

Reissupäiviä on vuodessa 220, ja Ingridillä on pieniä lapsia.

–Hänellä on yksi 11–vuotias poika. –Entä jos poika saa tuhkarokon?

–Keskeytetäänkö tutkinta? –On hänellä puolisokin.

Kiinnostava kokeilu, mutta ei ehkä nyt.

Ingrid on ollut ennenkin murharyhmässä.

Hän selvitti kaikki kurssit parhain arvosanoin.

Kaikella kunnioitukselle miehistä epäluuloa kohtaan–

–mutta minun on vaikea nähdä, miten ohittaisit hänet.

Olenko oikeassa?

Ei voi pitää paikkaansa!

Ei kukaan voi vain kadota!

Asumme Tanskassa!

Niin, käy naisystävän luona.

Hän varmasti tietää. Soita sitten minulle.

Eikö Brunoa ole vielä löytynyt?

Komeita poikia, vai mitä?

n kurssi vuonna 1995. Torben oli luokkansa paras.