The first 200 lines.
Hittolainen, Dagmar,
murhasit oman tyttäresi heittämällä hänet mereen.
Olet turmeltuneempi kuin luulinkaan.
Satan, kultaseni, käydään sänkykeskustelut myöhemmin.
Tappoiko Dagmar Beanin?
Meillä oli sama sairausvakuutus.
Kuolinko minä? Olenko taivaassa?
Et vielä.
Mutta Bean oli koko suunnitelmasi.
Heitit koko hiton suunnitelmasi mereen.
Siitä puhuen, älä heiluttele tuota noin.
Vettä tippuu kengilleni.
Kylläpä sinä jaksat valittaa.
Älä katso minua noin.
Tarvitsemme taikaan jonkun Beanin.
Ei väliä, kuka se on.
Hetkinen.
Missä tämän pään ruumis on?
Piilota ruumis.
Varo päätäsi.
Tai olkoon.
Pompiti, pompiti...
He tulevat ulos! Häivytään!
Silmämunani juuttui!
Nyt täytyy vain löytää ruumis ja koota se,
ja sitten kaikki on minun.
Tai siis meidän.
Bean ei voi olla kuollut.
Tule esiin, Bean.
Katsokaa, tuolla hän on!
Ei, se onkin kanootin mela.
Ei, tuolla!
Ei, toinen mela.
Tuolla... Hups.
Kuollut mursu, aika turvonnut.
Elfo, minäkin tykkään hänestä.
En sillä oudolla tavalla kuin sinä, mutta hän on poissa.
Mitä? Verta?
Ei, ei.
Ei, ei, ei.
Bean!
Uiko hän vai hukkuuko?
Odotetaan ja katsotaan.
Tässä kaikki, mitä hänestä jäi.
Yksi tukeva saapas.
Jalkasi olivat tosi isot.
Hän oli ensimmäinen, jota rakastin.
Hän oli ensimmäinen, jota en vihannut.
Hän oli ensimmäinen, joka antoi minun istua.
Hei, mitä sinä teet, Bunty? Seiso!
Luci on kerrankin oikeassa. Istuminen ei nyt auta.
Tiedän, että suret.
Minä suren, Bunty suree, Lucikin kai.
Mutta Bean kuoli yrittäessään pelastaa Dreamlandia, ja meidän on nyt tehtävä se.
Emme tiedä, mitä Dagmar ja Satan aikovat, mutta julistan -
pyhän moppini nauhojen kautta,
että ainut asia niiden ilkiöiden ja meidän välissä olemme me.
Kuka on mukana? Beanin puolesta.
Beanin puolesta!
Moppivettä!
Dagmar ei saa löytää Pahan Beanin ruumista.
Tajusitko, Elfo?
Ei huolta, löysin mahtavan piilon.
Itse asiassa liian mahtavan. Unohdin, missä se on.
Menen nukkumaan, olen ihan poikki.
Anna shortsini.
Bunty!
Tein parhaani. Jätin tyynylle minttupastillinkin.
En näe minttupastillia.
Katso kaulantynkään. Öitä.
LUKU XLI
Hyvät naiset ja herrat, pojat ja tytöt,
esittelen teille upouuden kuningattarenne upouuden aviomiehen.
Tässä pomomme, peloton johtajamme,
pimeyden prinssi, julmuuden kuningas,
Alabaman apina -
Satan!
Heippa, Steamland!
Buu!
Hei, typerykset! Kuningattarenne on palannut.
Ei kuulu.
Noin sitä pitää, pikku debiilit.
"Pikku debiilit"?
Mitä se tarkoittaa?
Tunteekohan Dagmar trøgi Leavon?
Hän tietää siitä jutusta,
joka vartioi sitä, mikä tekee meidät vainoharhaisiksi.
Inhottavat, pelokkaat alamaiseni, teillä ei ole paljonkaan pelättävää.
Mutta joku tässä maassa, luultavasti tässä väkijoukossa,
varasti minulta jotain tärkeää.
Päättömän ruumiin.
Älkää minua katsoko, kerään vain päät.
Ruumiit saa Fred, koiranruoan tekijä.
Älkää minua katsoko, käytän vain huonoa ihmislihaa.
Riittää! Ruumiin vieneen elämästä tulee painajaista,
kunnes saan sen takaisin, ja saan kyllä.
Onko kysyttävää?
Älkää ujostelko.
Alan suuttua!
Nyt rauhoitun.
Minulla on kysymys.
Meidän pitää näköjään odottaa ainakin vuosi -
jokaista uutta vaihetta.
Miten voit odottaa meidän muistavan mitään niin pitkän ajan jälkeen?
Juuri nytkin saan odottaa...
Onko muita typeriä kysymyksiä?
Ai kuten tuo typerä kysymys, jonka juuri kysyit?
Hyvä on, kuulustelut alkakoot.
Ensimmäisinä ovat vuorossa...
Elfo, Luci, moppityttö ja Bunty.
Oli kiva tuntea.
Mitä siinä naurat? Viekää sikakin!
Au, kamarani. Ja pyllyni.
En vieläkään voi uskoa, että olet todellinen.
Mora, olethan sinä todellinen?
Viime aikoina olen nähnyt paljon unia, harhoja ja huumetrippejä...
Siistiä.
Ja ayahuasca-retriittejä.
Mutta olethan todellinen?
Voi miten varpaasi käpristyvät. Olisipa minulla varpaat.
Oloni on nyt parempi kuin varmaan koskaan.
En halua palata kotiin.
Tämä kostea luola on aika kodikas.
Älä sitten palaa.
Just joo.
Missä toinen saappaani on?
Olen tosissani. Olet nyt vapaa.
Maan päällä luullaan sinun kuolleen, joten kukaan ei etsi sinua.
Lähdetään täältä. -En oikein tiedä.
Äitisi työnsi sinut alas jyrkänteeltä.
Parvekkeelta. -Vielä pahempaa. Lähdetään.
Haluaisin todella, mutta -
ystäväni ovat siellä, ja olen heidän kuningattarensa.
Älä viitsi, kuningatar Bean.
Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme.
Ajattele tätä kohtalon porsaanreikänä.
Tiedän pienen rantamajan, jossa voisimme elää onnellisina ainiaan.
Jokainen päivä voisi olla tällainen.
KUULUSTELUHUONE
Odotus on pahinta kidutusta, kidutuksen lisäksi.
Et kuulu jengiimme, Merkimer.
Vartija, tuo demoni loukkaa tunteitani.
Kuulkaas, lihapallerot.
Hyvin menee, kunhan kaikki vain pitävät leipäläpensä kiinni.
Sinulla ei olekaan päätöntä ruumista sängyssäsi.
Lopeta kehuskelu.
Olen pahoillani, Elfo.
Yleensä ei ole niin kiire, kun piilotan ruumista!
Lopettakaa tuo kuiskaten huutaminen!
Muistakaa, kaikki vastaavat samalla tavalla.
"En muista mittään."
Kirjakieltäkin voi käyttää, jos osaa.
Hienoa. En ole edes kuunnellut.
Eikös siinä olekin Beanin inhottavan erilaiset ystävät.
Minä hoidan demonin.
Ala tulla, Luci, enkä laske leikkiä.
Auts!
Ja minä hoidan loput. Pituusjärjestyksessä, alkaen pisimmästä.
Halju kuningatar.
Siten olen ehtinyt lämmetä,
kun tulee tämän surkean, teräväkorvaisen maalaisen vuoro.
Eivät korvani ole kovin terävät.
Bunty!
Missä olit illan?
Klo 19.30 - 21 -
roikuin köyden päässä ja kuurasin linnan muureja.
Klo 21 - 23 olin hiilikaivoksessa kaivamassa.
Klo 23:sta loppuun -
olin stripparina Shrimpers Clown Roomissa,
jossa tein pumputi-pum rahasta.
Kieliiköhän Bunty?
Ei pelkästään.
Hän sylkee suustaan sekametelisopan, jonka Dagmar syöttää -
kuolleille ruumiillemme.
Toivottavasti kerman kera.
Seuraava!
Nyt se helkutin "pumputi-pum" soi päässäni.
HUVIPUISTO
P.T. MCGEEN FRIIKKISHOW
Tulkaa lähemmäs, hyvät naiset ja herrat.
Friikit ovat valmiina pilkattavaksi.
Älkää ruokkiko heitä, toivovat liikoja.
Voi, Sorcerio. Friikkimäistä on vain -
ikäväni sinua kohtaan.
Katso tuota yksinäistä kaveria.
Ettekö näe, että kärsin?
Hei, Liam, montako silmämunaa tuolla tyypillä on?
En tiedä. Yksi, kaksi...
Hei!
Montako pesäpalloa tyypillä on?
Yksi, kaksi...
Hei, varokaa vähän!
Jos minulla olisi käpyni, saisitte katua.
Käpysi?
Rakas Jasper, oletko se sinä?
Äiti, luulin sinun palaneen poroksi! Itkin kuin hölmö.
Voi Jasper, olen tosi onnellinen, vaikka olenkin -
kahleissa ja saan syödä vanhoja nakkisämpylöitä.
Äitini, merirosvokuningatar, ei enää leivo banaanileipää.
Kerran merellä ruinasin ja ruinasin,
No comments yet. Be the first to leave one.